Ekalla radalla kepit oli kolmas este jonne mentiin renkaalta. Menin sinne valmiiksi kökkimään paikoilleni antamaan koiralle todellisen rauhan mennä keppeille ja aloittaa pujottelu, MUTTA eipä hän sitten osannutkaan vaan meni SAATANA kakkosväliin! Suora sisäänmeno lähestulkoon!! Muuten rata oli äärettömän hyvä ja virheetön! Kontaktit loistavat!! Puomilla kiusasin taas koiraa laittamalla kättä alas vetääkseni sen mukaan - ei lähteny! Jes!!
Ko. radalla koira viretaso siedettävä ja kuski pysy rauhallisena. Lähdettiin jo kakkosena.
Tokalle radalle joka oli hyppäri olikin sitten lähtö ekana! Käy mulle oikeesti tosi hyvin!!
Jo kakkos esteellä huomasi koiran viretason olevan KORKEA! Huusi ja lensi ja meni sairaan kovaa!
Paikka minkä aattelin olevan meille haastava, oli! Siitä pointsit itelle! Siis haastava siinä mielessä että tiesin koiran sinkoovan omalle radalleen. Tässä kuitenkin pysyi suht hanskassa kauheella huudolla, MUTTA sittenpä koitti kepit... loivaan umpikulmaan ei todellakaan 90 asteeseen ja tää painaa hirveellä höökällä TAAS kakkosväliin sisään. Sit mä jo sanoin perkele ja pyysinkin välittömästi anteeksi... oikeeta väliä ei sitten löytynytkään kuin vasta neljännellä yrittämällä!! Kaveri oli pikkusen omissa sfääreissä!!
Sit itellä jatkon suhteen virhearviointi? Mut en tiiä mitä tossa olis voinu tehdä? JUOSTA!! =)
Nyt tein puolivalssin/rytmityksen keppien jälk. hypylle saadakseni koiran oikeelle linjalle, josta olisi ollut suora linja putkelle (vihree viiva)... Nyt lato kuitenkin suoraan renkaan jälkeen hypylle (punanen viiva) ja mä tyystin jäljessä..
Mutta nyt täytyy kyllä sanoa että vitsattaa noi kepakkovirheet! Treeniin lähtee todella!! Mutta missä mä saan viretason samaksi ja yhtä pitkiä lähestymisiä?!
Sit nythän mä oon vahvasti yrittänyt viime kisoissa rytmittää omaa liikettä koiran mennessä kepeille - EI TOIMI! Kokeiluun nyt se, että liikun ihan "hulluna" rohkeesti sinne kepeille... Kaitpa mä ton vielä kisoihin ilmoon tässä lähiaikoina jotta pääsen ton koklaamaan ja samalla toki treenataan jo tota keppihommaa, mut jos sit vielä tökkii, niin jäädään oikeesti treenaamaan! Ilman lukuisia keppevirheitä oltas jo keposaan kakkosissa. =) Mutta kaikella on edelleen tarkoituksensa!! Silti se ihmismieli halajaa eteenpäin luokissa.... vaikka oikeesti kiire EI OLE!!
Kisaradat.. heh! =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti