lauantai 22. helmikuuta 2014

"valmista" 22.2

Tänään oli kolmas treenikerta projektissa kujasta normi keppeihin ja lopputulema loistava! Päätin aloittaa sitkeesti ilman verkon kappalettakaan ja alkuun tuntu että näinköhän onnistuu. Oma epävarmuus näky ehkä myös koirassa. Mutta ei tarvinnut missään vaiheessa laittaa palaakaan verkkoa!! Tuli jokusia huteja kyllä, jokunen sis.menovirhe ja jokunen pujottelun sekoominen. Näistä ei vaan tullu palkkaa ja vain kommentti höpö höpö väärin meni. Seuraavalle korjasi. :-) Hallilla oltiin 10 minuuttia - toistoja en laskenu. Mutta upee setti ja nyt tän osalta taas tauon paikka. Kuuriluontoisesti mennään... kujaa Himo juoksi ennen näitä kolmea normikeppitreeniä 10 treenikertaa aloittaen lokakuussa 2013. Palkkaa on syytä vaihdella näissä Himon kanssa treenatessa! Näkyy vireen liiallista nousua tai silmän käyttöä lelun kanssa. Hurjat suulliset kehut ja pikku "painit" käy palkaksi tai namipussukka jne.. :-D On se loistava!!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Itse treenistä 20.2

Mutta siis vielä itse tämän päivän treenistä:
Olin siis molemmilla koirilla Intolla sekä Himolla. Into ekana ja kouluttamassa yllättäen Jouni. Into siksi ekana, koska mun on helpompi vaihtaa Into-asetuskista Himoon kuin taas toisinpäin.

Rata oheessa (made by Taija):

Inton kanssa sohlattiin ihan huolella. =) Tuli rimojakin alas ja sain sen ohittamaan ekalla yrityksella 3 esteen - Kiersi kyllä taakse hyvin, mutta oli sieltä syyhkimässä suoraan putkeen! =O Sit olin tutustunutkin rataan väärin. =D Mun numeroissa 5 jälkeen tulee näköjään suoraan 7. =D Jouni oli hyvä kun sano "muuten hyvä, mutta sulta jäi yksi este välistä" =D Esteeltä 17 olin puolestaan ite suikkimassa sen putken viereisen hypyn kautta kauinmaiseen päähän putkea jne jne.. =O Noloa! =) Lopputulema kuitenkin ok. Pariin kohtaan vaihdettiin/testailtiin eri ohjauksia. 9:ltä 10 pidemmän kautta, Inton kanssa tein valssilla ja 10 niisto. Maksikoiralle olisin valinnut tuon Jounin vaihtiksen, mutta oli Intollakin nopeempi. En tajuu miksei siinä tullut mieleen toi vaihtis, kun taas puolestaan sit 5.n 6.n oisin halunnut tehdä kahdella päällejuoksulla. Tähän puolestaan Jouni halusi vaihtaa 5:lle takaakierto-persjätön ja 6:lle niiston. =) Lähettiin Inton kans sit loppuun vielä kokeilemaan nollalla, mutta rytmistys kusi tyystin 9-10 välissä. Olin kympillä ihan liian aikasin ja en saanut koiraa takaakiertoon. Tästä sit taidettiin vielä jatkaa loppuun.

Ainiin ja sit yks juttu mikä toistu molemmilla koirilla (ja kuulemma usealla muullakin) oli se, että jos et liikkunut putkella 18 tarpeeksi pitkälle putken oikealle puolelle koiran mennessä putkeen tai teit putkijarrun ni koirat käänty väärälle eli vasemalle puolelle putkea tullessaan sieltä ulos. Jounille siinä sitten pohdinkin miksi tossa tarttis hulluna jarrutella edes tai säästellä omaa liikettä, kun siinä ei ollut jatkon suhteen mihinkään kiire.

Inton kanssa 5.n takaakierto-persjättöön kerkesi hyvin, mutta Hippiksen kanssa olikin vähän toinen juttu!

Sanoin Jounille alotuksesta, että se voi olla Himolle vaikea, kun ei olla tollasta tehty, mutta paskan lati. Selvää pässinlihaa vaikka mä siis selkeesti sivuirti siellä kakkosen kupeessa. =O
Kolmosen takaakiertoon irtosi loistavasti, mutta ekalla kerralla en luottanut koiraan tarpeeksi, että varmasti kolmosen yli tulee ja niinpä en sitten kerennyt kunnolla ohjata 5:lle takaakiertoon. Sain sit kuitenkin jotenkuten sen sinne sohittua, mutta siihen katkastiin. Uudestaan alkuun ja paljon paljon rohkeemmin kolmosen ohjauksesta liikkeelle ja tittidii, niin vaan suikkasin sinne 5:lle takaakierto-persjätön ja matka jatku sujuvasti esteelle 11 saakka. =O Tosin Hippis anto mulle tasotusta 4 putkessa ollessaan, kun kuullosti siltä, että tais mennä kylkimyyryä. =(
10 saksalainen jonne Jouni sano koiran tulleen ihan täysiä ja loistavasti! Mä en ite kauheesti pysty sanomaan kuin meil menee, musta tuntuu että kirmaan vaan ja katonkohan edes koiraa koskaan. =D
Tätä pätkää ei sitten koskaan uusittu. =) Jatkettiin esteeltä 15 eteenpäin, koska ei mennä A.ta eikä keppejä. Himo ei ole vielä A.ta koskaan mennyt, eikä mene moneen aikaan. Liikkeelle lähdettiin siis niin, että koira oli A.n alastulolla. Haki loistavasti 15 vaikka olin etäällä. Ekalla setillä juoksi esteestä 17 ohi ja mäikäsi mennessään. Mä taisin punkee myös liian lähelle koiraa. Ja eikun uusiksi ja hyvin meni, paitsi et käänty putkesta hutisuuntaan kun säästelin omaa juoksuani. Vielä kerran uusiksi ja nyt hyvin - en muista mihin asti. Kerran kielsi 23 jaakotuksessa - ei ihme eipä olla kovin tehty! Kerran siihen puolestaan tuli itellä fiilisvalssi ja jatkettiin renkaalle saakka jossa itellä tuli pupu pöksyyn (koira ei rengasta tehnyt), kun en ollut ottanut rengasta erillään kertaakaan. Siinä sitten rengas yksittäisenä ja sitten puomin lopusta saakka rata loppuun ja tasi taas tulla se saakutin fiilisvalssi 23:lle. =O =D Ihan treenin päätteksi otettiin 23:lle jaakotus ja siitä yksittäin palkka.
Huikeeta tekemistä koiralta oli mm. noi takaakierto-persjätöt jotka tuli kovasta vauhdista siis %:lla ja sit 22:lle. Huh huh. =) Käsittämätön taituri!

Ällistyttävää osaamista! 20.2

Väistämättä nämä viimeaikaiset keskustelut tuolla somessa on pureutuneet omiinkin aivosopukoihin, koska varsinkin eilisten treenien jälkeen tuntuu siltä, että joutuu puolustelemaan sitä miltä menomme näyttää ulospäin. Vaikka kenelle minä olisin selitysvelvollinen? En kenellekään! Jos jotain sattuu, niin kyllä syypäätä saa hakea peilistä!! Ei mistään muualta!! Kukaan ei ole neuvonut mua tekemään näin, ei ole yhteiskunta tai agilitypiirit painostaneet, ei ole Himo sanonut että nyt mutsi hallille tai mun menestystavoitteetkaan mua sinne ajaneet (joita ei itseasiassa edes ole =) ). Ihan itte oon koirani treenannut ja sen sinne treeneihin kuskannut! =)

Paljon on nyt puhuttu, että jos koirat kykenee siinä ja siinä iässä jo sellaisiin ja sellaisiin suorituksiin on hallilla ja kentällä vietetty TUNTEJA! Ja näin saadaan koirat paskaksi! Mun on tohon sanottava pikkuinen vastalause!

Mä YLLÄTYIN eilen treeneissä toden teolla taas ton koiran (Himo) taidoista! Se on treenin määrään nähden todella taitava! Estehakuisuus on yksi asia mikä tekee monen muun jutun niiin paljon helpommaksi! Ja se estehakuisuus on Himon kohdalla tullut puoli ilmaiseksi!

Oli ihan huikeeta menoa ja saatiin suoritettua 11 estettä pötköön ja sanottakoon nyt heti kättelyssä kaikille että se EI OLE tässä vaiheessa minun tavoitteeni!! Mä en ole Himon kanssa halleilla tunteja viettänyt! Toki on treenattu ja nykyään jo jokusessa valmennuksessakin käyty, sitä ei käy kieltäminen! Ja hukkaan ei ole nekään opit menneet, sillä uskon, että niiden treenien/apujen vuoksi taas tiettyjä asioita tarvitsee treenata vähemmän. Mitä vähemmän sen parempi. Ja meillä on todellakin yritetty panostaa laatuun eikä määrään! Ero juurikin Inton koulutuksen suhteen, joka joutui jo nuorena tekemään valitettavan paljon! Jä tämä mielestäni siitä syystä, että myös ohjaaja joutui opettelemaan samalla paljon asioita. Mä en väitä olevani mikään guru ja en voi sanoa kuka on missäkin väärässä tai oikeessa, mutta ainakin oma näkemykseni nykyisestä tekemisestäni / koirani kouluttamisesta on se, että kun on tietoa ja ”taitoa” (olen huono kehumaan itseäni millään muotoa!) – ei tarvitse jyystää asioita turhaan kun ohjaaja tietää mitä tekee, tulee tulostakin paljon vähemmällä harjoittelulla.

Ja se, että Himonkin kanssa on panostettu pennusta saakka esim. juuri asioihin mitkä mä nään, että on vauhdikkailla ja juuri maksikoirilla niitä ongelmallisia juttuja. mm päällejuoksuihin tulo! Se kantaa nyt hedelmää! Meillä on selkeä treenisuunnitelma ja pidän kirjaa kaikista treeneistä! Jokaisen treenikerran päivä löytyy vihkosta ja ongelmat sekä edistykset. Ja sana *treenikerta* saattaa tarkoittaa tuossa pienellä takapihallamme tehtyä pikatreeniä – muutama toisto siivekkeiden välistä tuloa ohjaajaa kohden.
mm. keinua koira on tähän päivään mennessä treenannut 12 kertaa - toistot ??. Joista 4 kerralla pelkkää päähän juoksua ja keinuttelua. Muilla kerroilla keinu on laskenyt erinäisten "telineiden" päälle 10cm -> ja valmista tuli itseasiassa vahingossa, kun "teline" minkä päälle keinu laski, hajosi ja koira ei ollut moksiskaan. Tämän jälkeen on suorittanut kokonaista keinua ja sitä siis 4 treenissä. Renkaan läpi menon opetteli pentuna naksun kanssa - siis maassa pystyyn tuettu rengas jota ei tarvnnut hyppiä. Seuraava etappi olikin sitten suoraan maksirenkaan opettelu vuoden lopulla, jota on nyt suorittanut yhteensä 9 treenissä (3 kertaa yksittäin, muutoin osana treeniä). Halusin jättää välivaiheen (mini/medirengas) kokonaan pois, jotta oppii suoraan oikean suoritustavan - tässä vaiheessa naksu sekä verkko apuna. Vihko kertoo eniten treenejä olevan päällejuoksuissa. Jo pennelinä vahvistettiin takapihalla siivekkeiden välistä tuloa ohjaajaa kohden... täässä liikkeeseen siedättämistä jne. =)

Eilen juuri treeneistä kotiin ajellessa pohdin, että kuinka helposti innokkaalla ja kokemattomalla ohjaajalla voisi tässä vaiheessa missä Himokin nyt on, niin lähteä mopo käsistä. Olishan se ihan vitun siistiä tehdä jo ratoja raivokkaasti etenevällä koiralla, mutta mitä se tässä vaiheessa palvelee?! No, onneksi meillä on vielä paljon perusjuttujakin opettelematta minkä parissa saadaan vierähtelemään kuukausia jos toisia.. (treenaan tiettyja asioita kuuriluontoisesti) Mielestäni meillä on ällistyttävän hyvin hallussa jo toi yhteisen tekemisen rytmi . Mä oon aina sanonut, että mussa asuu maksiohjaaja ja toivottavasti se oikeesti nyt on niin. =)
Itselle haasteellisinta on pohtia mitä kerkee mihinkin tekemään. Mutta se oppi tulee tässä matkan varrella.

Itse nään, että pennun ja nuoren koiran kanssa tulisi tehdä mahdollisimman paljon kaikkea yhdessä. Opetella temppuja joka opettaa tekemään sen ihmisen kanssa ja tiivistää teidän välistä suhdetta. Leikkiä paljon yhdessä! Koiran tulee nuoresta iästään huolimatta saada ehdottomasti kirmailla vapaana metsässä jne.. Rodusta riippumatta tulee saada kasvatettua luottamus irtipitämiseen – etsiä sellaiset paikat missä voi toteuttaa turvallisesti ja luottavaisin mielin! Koiran tulee saada opetella tuntemaan kehoansa ja oppia liikkumaan erilaissa ympäristöissä ja alustoilla. Pentua tulisi sosiaalistaa mahdollisimman monenlaisissa paikoissa. Sen tulisi pystyä tehdä töitä erilaisissa paikoissa kanssasi erilaisten häiriöiden alaisena. Sen tulisi saada tavata lajitovereitaan mahdollisimman paljon. Oppia puhumaan koiraa. MUTTA törmäilevää leikkiä en sallisi! Ihmistenkin nivelet tarvitsevat läpi iän erilaisilla alustoilla talsimista ja tärähdyksiä, jotta vältytään osteoporoosilta ym. ja siksi uskon, että koiratkin! Kaatuileehan pikkulapsetkin ja lyö päätään niin, että verikin saattaa lentää, mutta ei niitä heti raijata kuvattavaksi tai osteopaatille käsittelyyn siinä uskossa, että kehittyvät vänkyröiksi. =) (Tosin itse kyllä roudaan koirani tuossa vaiheessa hoidettavaksi! =)) Mutta ei niitä oikeen voi pumpulissakaan pitää, jos tähtiin on kirjoitettu, että ne menee paskaksi (lenkillä, treenatessa tai jossain muualla),niin ne menee, oltiin me sitten kuinka varovaisia tahansa! Okei toki meillä olisi puhtaampi omatunto ehkä siinä vaiheessa, mutta kaitpa sitä silloinkin väistämättä miettii, että mitä olisi voinut kuitenkin tehdä toisin!

Mielestäni vaihtoehto ei voi olla sekään, että ei tehdä koiralla mitään ennen kuin se on tyyliin vuoden vanha ja/tai kropaltansa valmis tekemiseen. Siitä kun se sitten tuolla kriteerillä rykästään täyteen treeniin ja kroppa ei ole ikuna saanut mitään ärsykettä sellaisesta niin tulos on se, että on varmasti paskana ja jumissa. Ja varsinkin jos koira on hullu raivopäinen etenijä!
Tällä metodilla täytyy olla älliä edetä yhtä varovaisesti kuin pennunkin kanssa, ellei enemmän koska kroppa ei varmasti ole yhtä vastaanottavainen ”enää” tuossa vaiheessa. Täi näin mä ajattelen. Tiiä sitten totuutta?!
Oma näkemykseni on myös että käännöksiä en pennulla/nuorella kauheasti jyystäisi. Perusaskeleet siinäkin on otettava, mutta jossain määrin homma on aloitettava aina alusta kun rimakorkeutta nostetaan ja vielä enemmän joku kaunis päivä kun rimat nostetaan tappiinsa.

Missään tapauksessa en itse myöskään suosi pennun syvien lihasten kehittelyä tasapainotyynyillä sun muilla! Se on ÄÄRETTÖMÄN rasittavaa treenamista joissa treenien kestot tulisi olla vain sekunteja. Näissä tulee aivan liian helposti tehtyä liikaa ja saadaan koira aivan jumiin! Eikä pidä tuudittautua, että näitä tekemällä se aksakoira vasta kehkeytyykin ja kestää tulevaisuudessa mitä vaan....

Ja näin loppuun – on hyvä että asiat puhuttaa ja herättää ajatuksia ihmisissä. Niin kuin näkyy, on se herättänyt minussakin! Yksittäisten tapausten perusteella ei saa yleistää tai tuomita ketään!
Mutta siis, blogikirjoitukseni on tarkoitettu blogiani lukeville, ja vaikka yleinen blogi onkin , toivon että kirjoituksiani ei jaella yleisesti. Tämä on vain minun mielipiteeni asiasta eli yhden ihmisen mielipide, muut saa olla mitä mieltä haluaa. Toki kommentteja saa halutessaan tekstiin laittaa. =)

Hippikselle ja Intolle puolestaan toivotaan pitkää ikää ja terveyttä! Omistajan treeniahnaudesta huolimatta! =)

Ja ps. onko näissä keskusteluissa oikeasti huoli koirien hyvinvoinnista (toivottavasti!!) vaiko nykytrendien mukainen eri leirien toimintatapojen mollaaminen? Tai kateus siitä, että toisen koira on nopeammin kolmosissa tai maajoukkueessa kuin toisen? Menestyy aiemmin? Jeesustelua?

Itse en pidä ajatuksesta, että koirat pääsevät niin nopeasti kolmosiin ja sitä myöten tavoitteet maajoukkueesta ja muusta on päällimäisenä mielessä. Olenkin moneen otteeseen sanonut, että mielestäni voisi olla aikarajat (kerättävien nollien /sijoitusten lisäksi) kuinka kauan koiran tulisi kisata ykkösissä sekä kakkosissa. Vaikka vähintään puolivuotta / luokka, näin kisamäärät ei välttämättä nousi niin huimiksi jo nuorilla koirilla (maltettaisiin treenata rauhassa), kuin ei tarvitsisi pakon lailla kisata yrittäen saavuttaa äkkiä tiettyä määriä nollia. Eihän se nytkään mikään PAKKO ole, mutta tuntuu olevan turhan suosittua.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Rojekti kepit 17.2 ja 18.2

Hippandeeros on tässä mun loman aikana joutunut töihin. Ollaan käyty hallilla tekemässä pikatreenit eilen ja tänään. Lähinnä projekti kujasta normikeppeihin. About 5 viikon kujatauon jälkeen otin treenin alussa eilen jokusen toiston kujaa ja sit vaihdoin suoraan normi keppeihin jotka verkotin. Tyyppi oli ihan hukassa alkuun, ei kyennyt menemään verkkojen sisään millään, kun eihän niitä ole kujassakaan käytössä ollut. No, pikku pakolla sitten mentiin eka kerta eli remmissä. Tämän jälkeen likka hokasi homman kyllä hyvin ja päivän treenin lopputulema oli se, että kepeillä oli enään kolme verkon palaa siellä täällä. Wau! Kovin keskittyneesti ja matalana menee eli vielä ei ole mitään vauhdin hurmaa puojottelussa, mutta hyvä niin! Matala asento toki saisi säilyä!!

Keinulla myös kaksi toistoa ja se on jo nyt kyllä LOISTAVA!!

Tänään yritin jatkaa keppien suhteen siitä mihin eilen jäätiin, mutta liikaa oli! Oli verkotettava heti alussa kepit liki kokonaan. Tais paria palaa jäädä vajaaksi ja siitä sitten lähettiin niitä taas vähentämään aika reippaalla tahdilla. Lopputulema taas 3 palaa siellä täällä. Jes! Sisäänmenot hyviä, mutta havaittavissa samoja "ongelmia" kuin Intolla, joka siis koulutettu tismalleen samalla metodilla, eli avokulmaan ei maltti meinaa aina riittää.

Tänään myös tehtiin kääntymistreeniä. Helposti meinaa lähteä Himolla lapasesta (kuumuu) ja näin maltti kääntymiseen loppuu kun kiihtyy. Mutta saatiin äärettömän hyviä toistoja aikaan pienillä apuvälineillä! =)

Loppuun yhdellä hypyllä ihmisnuolta - palkkailua jarrusta.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Into aksaa 16.2

Porvoon kisoissa 2 startin verran. Porvoon valitsin vain ja ainoastaan siksi, että siellä kisattiin hiekkapohjalla. Se kun on Inton "heikkous" ja näin talvella sille puolelle on todella vaikeaa saada treeniä. Odotukset ei kisojen suhteen ollut korkealla tai siis ei niitä ollut ollenkaan. =) Lähettiin "katsomaan" kuin ne rimat pysyy. =)

Yllättävän hyvin pysy vaikka ekan radan alotus olikin taas maailman veemäisin...eka rima alas. =( No, sit tuli taas Taija-hepuli ja menoksi.. Rata ei ollut millään muotoa oikeestaan hyvä, tai no puomin kontakti oli. Keinulla lento keinu!! =O Todella epätyypillistä Intolle ja en keksinyt mitään muuta selitystä kun, että käskytin "kiipee" näin ei tiennyt kyseessä olvan keinu! Sorry Into! Mulla on keinulle siis aivan eri käsky kuin A:lle ja puomille jotta erottaa esteet, ja se on "keinu" ja sit vielä "seis". (radasta ei videota)

Molemmilla radoilla oli muuten okserit, jes! Ja niissä pysy rimat, wohoo! =)

Ekalla radalla tuli vielä aika lopussa A:n läpi ja siinä sit välitön palaute "höpöhöpö" ja peli seis, homma loppu siihen ja radalta pihalle kävellen. Koira oli sen näkönen kun olis selkäänsä saanut, oikeesti. =O Mua vähän hävettikin. =)
Silittelin sitten vähän kehuiksi kun oltiin radalta pois, mutta palloa ei tullut. Jumankekka että oli koira sen näkönen että viesti tais mennä perille. Ja se "höpöhöpö" ei tullut edes agrella!! =)

Ekan radan tuomaroi Pertti Siimes ja ei ollut paha rata ollenkaan. Tokan Karstusen Janne ja rata oli vielä edellistäkin helpompi - ihan juoksurata. Mutta toisaalta meille hyvä, vedätyksissähän ne rimat usein alas tulee. Tänään päästiin siis treenaamaan monia hyviä juttuja! Kontakteja, vedätystä, okseria jne. Hyvä hyvä!

Toka rata oli yllätyksellinen! Hyvät kontaktit ja A ihan super! Rimat pysy! Ja lopputuoksena nolla. Etenemä ihan ok (4,01m/s) aksaradaksi, vaikka ripeemminkin ollaan joskus menty. Sijoitus 6/22. Oisko Inton miinusaika ollut jotan -6s luokkaa kun Vakkurin Iidan Hunni veteli -14 sekkaa, jos nyt oikein muistan tulosseinältä kattoneeni - että silleen! =) Mutta mä oon nykyään todella hyväksynyt, että Into on mikä on ja ÄÄRETTÖMÄN HYVÄ sellaisenaan kun on. TAITAVA! Tekee varmasti aina parhaansa! Ja näillä mennään, kisataan kisaamisen ilosta! Ei kilpailla muitten kaa! Ittemme vaan! Mulla on toi kiituri tuossa kasvamassa joka varmasti tuo mulle sitten joskus toisenlaista iloa homassa! Tuntuu niin, että tää kaikki on tarkottetu näin.. Mulla on Himon kanssa tekemisestä vahva tunne... =) This is ment to be!!


Intolle toivoisin mineissä eteen haastavia ratoja jossa todella pääsee näyttämään osaamistaan! Ettei aina merkkais vaan se etenemä! Siksipä seuraavat kisat mihin suuntaamme on riman kisat maaliskuun 9pv, tuomarina Laamasen Mia ja hiekkapohja. =)

Tänään oli hyvä päivä ja koira oli todella todella iloinen tokan radan jälkeen! Loppujäähkällä nyysi multa vaan tumppuja kädestä kokoajan ja mä kikattelin - siitäkös se vaan innostu lisää! Huvittava tappijalka! *sydän*

Tässä video päivän tokasta radasta.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Rannikon treeneissä 14.2

Hippis ekaa kertaa Timon treeneissä ja arvatahan saattoi Timon tietäen, että rata ompi kinkkinen. Alkuun hallissa rataan tutustuessani olin ihan varma, että en edes muista sitä, kun pitkästä aikaa ylipäätään tein rataa tuossa pienessä hallissa ja siinä väistämättä mennään samoja esteitä useasti.

Ihmeesti rata kyllä päässä pysyi ja niinkuin sanottu, radasta haastetta löytyi. Varsinkin yhdestä kohden niin paljon että jätettiin se loppujen lopuksi usean (todella usean!) yrityksen jälkeen suorittamatta onnistuneesti - itse sanoin että voidaan jättää tähän! (olis jompi kumpi ollut kohta paskana, oltiin jo useaan otteeseen törmäyskurssilla!)

Ei löytynyt Timoltakaan eväitä kohdan läpiviemiseen... Tai ei ne ainakaan esiin siinä tulleet ja monia juttuja kokeiltiin. Videolta hommaa katsottuani itsellä taitaa kuitenkin nyt olla ratkaisu asiaan - täytyy käydä ensi viikolla testaamassa! Kiitos että oli kuvaaja käytettävissä! =)

Radassa oli kaksi kohtaa jotka halusin kokeilla omalla tavallani. =) Alotuksessa tulos oli se, että olin väärässä! =) Mutta esteillä 16 - 17 homma toimi ainakin noilla rimakorkeuksilla niinkuin halusinkin. Mitä vähemmän mun tarvii tehdä sen parempi!!

Taas tuli esiin asioita mitä täytyy treeniä, mutta on toi elukka silti todella taidokas ikäänsä ja treenimääräänsä nähden! Estehakuisuus on todella hyvä!

Seuratoverin kanssa koulutuksesta jotain puhuttiinkin ja totesin, että Into & Himo on molemmat koulutettu lähestulkoon samalla tavalla - samoilla metodeilla, mutta Himo on tehnyt huomattavasti vähemmän kuin Into tuohon ikään mennessä.

Käytöseroavaisuutta tosin löytyy heti siitä, että Himolla on ihan oma asteensa hulluutta tuossa hommassa mukana! Se tulee röyhkeesti mua päin ja jopa seiniä päin kun hallista loppuu tila...

Mutta niinkuin treeneissäkin sanoin! Mä en todellakaan valita!!! Toi on just sitä mitä halusin - itse vaan opittava toimimaan! =)


Pätkä treeneistä.



maanantai 10. helmikuuta 2014

Into & Himo käsittelyssä 9.2

Hippis & Into tänään molemmat Riinan käsittelyssä. Hippiksellä lantion alueella jotain sanomista, mutta viimeksi tänään meni lenkillä niin lahjakkaasti kovasta vauhdista nurin että! Kaksi kierrosta ympäri vasemman kyljen kautta juostuaan täysiä alamäkeä alas. Toissapäivänä veti päin puuta persposki edellä...

Siksipä voinen tässä samalla ottaa sen verran kantaa esim. tuohon aksan kurmittavuuteen, että mä luulen tuon koiran sanovan tuossa vapaa-ajallaan riksraks ja poks jos jossain. Sen verran kahelia tuo meno on! Mutta eipä nuo opi kuin oman kokemuksensa kautta, mun on ihan turha sille huudella ja pelkkiä remmilenkkejä en ala koiralle sen tähden tarjoilemaan! Se ei ole koiran elämää - varsinkaan bortsun! Ei niitä voi pumpulissa pitää!

Agilityä tekee edes joten kuten hallitusti - mun käskyn alla! =)

Intolla ei kait sen kummempia juntturoita ollut, tai siis ainakaan mitään normista poikkeavaa.

lauantai 8. helmikuuta 2014

Haastavaa oli! 6.2

Himon kanssa Juhan treeneissä. Ja taas tuo pääkoppa teki pikkuset tepposet... On se vaan kumma kapistus!
Nimittäin treeneissä oli todella paljon hyvää, mutta mieleen jäi pyörimään kohta mitä "jouduttiin" hinkkaamaan, kohta jossa kaikki ei mennyt putkeen. Mistään epäonnistumisesta ei voi missään tapauksessa puhua!! Juha teetti vaikeita asioita erittäin haastavassa kohdassa!!!

Juhaa jouduimme taas oottamaan tovin ja kun menin ekana kerkesin tehdä hallissa itsekseni yhtä sun toista ennen hänen tuloa.
Kerkesin ottamaan rengasta, puomia ja radan alkuakin useamman kerran sekä 12-13 välistävetoa (ekat päin prinkkalaa ja huom! eipä olla tätäkään paljon tehty!!).

Oheessa rata (osat mitä kerettiin tehdä):

Kuva ei ihan vastaa todellisuutta! Kakkosen sijainti oli niin, että alotuksessa sille "ei tarvinnut tehdä mitään", suora linja koiralla 1 takaa kolmoselle.

Itteksiin kokeilin radan alkuun kolmoselle valssia (tämä ohjaus säilyi Juhan tultuakin) ja sitten 5-6 väliin flippiä, 7 vastakäännös ja 9-10 väliin valssi. No, flippi ei oikeen toiminut, ja kuinka voisikaan kun koira EI ole sellaista ikinä ennen kokenutkaan!! Tosin ohjaushan koostuu valssista ja persjätöstä... Eli alun valssiosioon koira lähti todella huonosti. Okei, tämäkin on jo läksylistalla, mutta eihän tässä ole omatoimitreenattukaan kun on tuo juoksu.
Eli mitäpä tuota "murehtimaan", se treenataan kuntoon ja sehän on epäonnistumisten tarkoituskin, kertoa meille mitä tulee treenata! =)

7 vastakäännöllä käänty alkuun hyvin, liiankin hyvin. Tuli pituudesta ohi, mutta... =) Himo ei ole pituuttakaan montaa kertaa mennyt ja ei kertaakaan niin, että olisi ollut 4 palikkaa. Sitten otinkin pelkkää pituutta valmiilla palkalla ja asia korjaantu. Nää olis aina hyvä muistaa siinä treenin tiimellyksessä, ettei olis se vaatimustaso itellä liian korkeella ja se hei tapahtuu aika vahingossa.
Kyllä mä oikeesti tajuun kuinka nuori toi koira on! Luonnollista, että se ei osaa moniakaan asioita vielä piiiitkään aikaan! =) Mutta niinkuin sanottu tuo kuuppa tekee meille tepposia. Positiivista on se, että tulee edes jälkikäteen mieleen eikä jää tuskastelemaan "epäonnistumisten" kanssa...armoa..armoa... Ja mun on helppo olla armollinen koiralle, ei itselle! =)

Juhan kanssa tein ekaksi kohdan flipillä, tais onnistua 7 vastakääntöön saakka, mutta on kyllä haastava ohjaus tuossa kohden ja varsinkin kun siihen ei voinut luottaa 100% = olet kiinni ohjauksessa ja jatkoon kerkeeminen kärsii.
Sitten muutettiin 5:lle puolivalssi ja kappas, kummasti homma helpottu! =) 9-10 väliin persjättö johon kerkesi ihan sairaan hyvin noilla 40 cm rimoillakin! Valssi siihen väliin oli tökerö!
Kolmas vaihtis oli 5:lle valssi 6:lle takaakierto-persjättö...helppoo ku heinän teko! Ja paskat, kaikkea muuta! =) Mutta onnistuessa ihan sairaan hyvän tuntuinen ja 7 vastakäännökseen tästä pääsi loistavasti! Useempi toisto tuli tätä yritellessä ja vaikeaksi sen teki taas Himon huonosti lähtö 5.n valssiin. Oli pakko ootella (ottaa koiraa tiukasti kiinni) ja sit olit persjätöstä myöhässä.. Mutta onnistu tuokin ja vissiin pariin kertaankin. Mutta selkeesti helpointa oli itelle puolivalssi 5:lle. Juha kellottelikin näitä, mutta en muista mikä oli nopein...

Oli haastava treenikohta! =)

Sit kerettiin ottamaan vielä kerran 11 - 17 väli, joka tais mennä laakista kohtuu hyvin. Puomi loistava ja 15 takaakierto-päällejuoksu hyvin sekä valssi 16.sta! Välistävedosta Juha tais kommentoida, että sais olla tiukempi/ minä ohjauksessani tiukempi + ennakoida enemmän!



Oikeesti taitava teini ja (liki =)) kaikkea mitä olen olen halunnutkin! Äärettömän hyvällä mallilla ollaan. Ehkä vähän liiankin hyvällä..

tiistai 4. helmikuuta 2014

Turussa 3.2

Molempien koirulien kanssa suuntasin tänään Turkuun aika lyhyellä varotusajalla saadulle Elinan yksärille. No, onneksi duunit meni niin, että pääsin lähtemään 1/2 lyhennykselle kivutta. Kerkesin ajoissa paikalle. Ratapiirrokseen tosin tutustuin kännykästä ajomatkan alussa, kun se oli pumpsahtanut mailiin työpäivän aikana..

Ajatus oli, että on pääasiassa Himon treenit! Into tekisi vain Himon tauon ajan. Toisin kävi... Into treenasi paaaaljon paaaaljon enemmän. Osissa mentiin sen kanssa koko 35 esteen rata. Lopussa vielä oli nollayrityskin, mutta se tyssäsi esteelle 12, otti väärältä puolelta - sössin välistävedon. Tuskin kyllä olisin jaksanut edes juosta sen kanssa koko 35 estettä enään, oli sen verran puhki.

Inton kohdalla Elina totesi, että voisi opettaa hypyn tarjoomista ja siivekkeeseen etäisyyden ottamista takaakierroissa naksulla. Tähän aika pitkäänkin keskusteluun ajauduttiin Inton muutaman huonohkon hypyn jälkeen. Peruskohdissa tuli - alotuksessa (eka hyppy) ja takaakierroissa.

Elina myös sanoi, että liikun Himon kanssa hyvin, paljon tehokkaamin kuin Inton. No joo, pakko! Ja hän hakikin samaa liikkumista multa Inton kanssa. Tuntu, että kirmailen kilometrin päässä koirasta. Hiukan tuosta pyrkinyt eroon, kun on sit niin saakutin vaikee paikkapaikoin rytmittää, kun joutuu oottelees koiraa...koheltamisen tunne tulee!

Mut hyvin nakki veti! On älyttömän estehakuinen ja taitava! Keinua tosin tuli läpi tänään!?! Siinä sitten otettiin vähän uusia konsteja käyttöön, mitä täytyy kyl ottaa ehkä kisoissakin kokeiluun A.n tai puomin jälkeen, jos ei pysähdy. Eli jos ei pysähdy kontaktille, pysähtyy ainakin sen jälkeen! Nimittäin kun käsken maahan. Matkanteko loppuu tasan tarkkaan.
Nyt treeneissä otti ainakin onkeensa ja oli hiukan ihmeissään.

Himon treeni oli lyhyt. Vain ensimmäiset 6 estettä. Ja ei siksi, ettäkö olisi mennyt huonosti! Oli estehakuinen ja RIPEÄ!
Jälleen kerran Elina sano, että ei tule vauhti olemaan meijän ongelma. Enemminkin se koiran maltti! =) Mutta hyvin kuulemma jää kuppipalkalle. Radassa oli todella haastavat linjat ja muurille tehtävään vastakäännökseen oli itse vaikeata saada sommiteltua askeliaan. Tässä vähän "hinkattiin" mun takia! Harmi, kun ei tullut Himolla kokeltua tohon ns. peruskäännöstä (irrotusta) minkä tein Intolla, kun uskon että olis Himollakin toiminut. Ainakin tolla minimuurilla. =) Maksikorossa oltaisiin saatettu linjankorjausta keinulle (seur. este) tarvita, vaikka en kyllä haluaisi. Perusjutut kunniaan! =) Jahka neitin juoksu on ohi ja saadaan mennä omalle hallille, täytyy tietyt kohdat käydä silläkin radasta treenaamassa!

Nii ja taas tänään toistu sama virhe niinkuin miljoonasti aiemmin. Ajatuksena tehdä ko . hypylle pakkovalssi. No, kun sitä ei vaan voi tollasissa kohdissa tehdä normaalisti - punanen ukko..oli niin punaista viivaa pitkin väärällä hypyllä vaikka kuin merkkaili kättä huiskuttamalla. Noissa on oltava kääntyneenä valmiiksi kun koira tulee putkesta! Koskakohan mä tajuisin ton ittekin?! Eikä vasta virheen kautta... =)

sunnuntai 2. helmikuuta 2014