torstai 31. joulukuuta 2015

Jotain kun päättää! =) 30.12


Meijän piti Minnan kanssa mennä treenaamaan Leevin ell päivänä, mutta aikataulusyistä en sinne kerennyt. Kaikella on tarkoituksensa - meijän piti sillon jatkaa siitä mihin jäätiin eli edellisen radan kimpussa, jäi vähän hampaankoloon. =)

Mutta onneksi ei sillon treenit onnistuneet, koska oli mm. huomattavasti kylmempi kuin tänään ja tänään oli äärimmäisen hyvä treenisetti. Kerrassaan! Rata oli loistava!! Joka syntyi muutamassa minuutissa sen perusteella kun näin facessa videoita Tamskin iltakisojen toisesta radasta. Katoin meinaan kauhulla kuinka kääntävä rata - meille Himon kanssa ihan silkka helvetti. Siksipä siis moiset asiat treeniin ja ajatuksena, että tänään treenataan KUNNOLLA - käännytään ja jarrutetaan, perkule! =)

Numeroa 28 ei ollut meillä lainkaan ja estesijoitteluhan aina todellisuudessa hiukan eroaa piirroksesta, mutta video kertoo todellisuudesta paremmin. Laitoin mm. yhden putken tuonne 9 ja 10 hyppyjen taa ansaksi.

Treeni oli kyllä äärimmäisen onnistunut, siisi juurikin tuon tavoitteni suhteen! Päättäväisyydellä on kaikessa iso rooli! =) Himo aloitti normi tapaan lentämällä ja toki innostui lentämään aina välissäkin, mutta mä puutuin siihen ja sain haluamaani tulosta - reaktioita! Jarrutusta! Ehkä ääripäätä, mutta kuitenkin. Eihän se ikinä tule kisoissa tekemään noin, mutta sou! Treeneissä kun tehdään välillä näin saatan kisoissa saada edes puolia tuosta joskus. =)

Video.

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Tapaus Leevi jatkuu 29.12

Leevin kanssa kävästiin taas Mevetissä. Nyt lääkärinä Kati Niiranen joka on erikoistunut näihin sisätauteihin.
Leevin kakkahan ei siis sittenkään normalisoitunut kokonaan vaan kakkailee edelleen sellaista narukakkaa ja kakkaaminen muutenkin "vaivalloista", henki haisee aivan kamalalle ja on puklautellutkin parina päivänä - tosin syynä linee mitä todennäköisemmin Losec ja Antepsin. Ja sitten tuo kutina..

Ell aloittin sillä, että mun piti taas kertoa the hole story, alusta alkaen. He haluavat jokainen tehdä omat johtopäätelmänsä eikä perustaa päättelyään toisen kirjoittamaan tekstiin! Hyvä näin!! Kerroin närästelyt, jota ollut pitkään, Leevin ainaiset heinän niittopuuhat (mikä EI ole normaalia koiralla!!), henkihaisun, oksoomiset satunnaisesti, nyt lisääntyneet venyttelyt jne jne.. ja tietty tän viimesen setin.

Tutki ensin ns. normihommat..kuuntelut..puristelut jne.. Eturauhasen ja peräaukon... Silmät, ikenet ja nuo korvat - niistä näyte ja tötteröllä kurkkiminen.. =) Sit Leevistä otettiin taas verta, nyt katottaisiin imeytymistekijät. Tulokset saattaa tulla vasta uv:n jälkeen. Ell soittaa.

Mutta sitten itse diagnoosiin, sitä ei tunnu tulevan ja hyväksyttävähän se on. =) Tuo aiempi Leevillä oli suolistotulehdus, ärhäkkä sellainen. Aiheuttaja? Tuo Leevin muu suolisto-ongelma vaiko pöpö vaiko nämä yhdessä ? Who knows?

Tähystää Leevin voisi, mutta maksaa rapiat 600 euroa. Ei kiitos! Ja mitä se meille kertoisi? Kasvaimesta, ruokatorven tms läppävioista jne.. Kaikkea mikä vaatisi leikkaushoitoa. Ei järkeä - vakuuttamaton 11,5 vuotias koira! Jos mulla olis rahaa pilvin pimein niin mikä jottei. Mutta kun elämän realiteetit on mitkä on! Tänään kuluja tuli taas 270 euroa eli tähän mennessä Leevin ell kulut ovat yhteensä sellaista 1300 euron luokkaa.

Hoidon suhteen edetään nyt seuraavalla tavalla - yitetään saada oireet kuriin. Suolistoantibiootti 20 vrk. Pepcid-kuuri 12 päivää. Korvan hoito huuhteella sekä Canofitella 2 vkoa.
Olettamus on että Leevin suolen toiminta on hidastunut, jonka vuoksi kakka on liian pitkään suolessa. Kakkahan on pelkkää bakteeristoa, jotenka siellä jyllää pöpöt liian kauan ja silloin haitalliset bakteerit pääsee ottamaan vallan. Suoliston normaalifloora järkkyy ja alkaa tulla ongelmia! Avot!

Toivotaan että Leevi saadaan ns. normi kuosiin ja elämä voi jatkua huolettomana. Niin kauan kun on jatkuakseen. =D

Huolta ja murhetta tässä meidän taloudessa on viimeaikoina piisannut ihan yllin kyllin. Järjellä ajatellen ei mitään suuren suurta - huonomminkin voisi asiat olla. Ja se mikä ei tapa vahvistaa, mutta kun tarpeeksi kertyy pienempiäkin juttuja alkaa "usko" horjua.. Eilen saatiin vuokraemännältä lappu että 6kk päästä näkemiin... Asunnonhaku puuhat siis edessä!

Mutta mä oon panostanut nyt muihin huveihin! =) Ens kesän Lapinreissun suunnitelmat ja majoitusvaraukset on hyvällä mallilla. Oli rahaa tai ei.. =)




maanantai 28. joulukuuta 2015

Haasteellista! 26.12


Oheisessa kuviossa taisteltiin.. Tärkein opetus oli, että älä mene tekemään, jos et pysty tehdä kunnolla!! Tai tee sitten sellaista mitä pysty rajoittuneenakin tekemään kunnolla. =) Mun nilkka oli siinä kunnossa, että kunnolla en pystynyt tekemään rataa/juoksemaan = varoin  kokoajan, joten oma tekeminen oli ihan paskaa ja näin siitä kärsi koko homma.

Ko. hajoituksessa oli meille paljon ongelmallisia kohtia! Siinä oli tilanteita missä piti koiran jarruttaa / kääntyä ja nämähän on meille aivan hermoja raastavia juttuja. Harjoitukseen poimittu kohtia Reetta Pirttikosken sekä Anne Saviojan radasta.

Alussa jo 4 ohi! Sit 4 putkesta veti ihan helvetin pitkälle (siis oikeesti!!) ja mä halusin 5:n ottaa ehdottomasti A.n puoleisen siivekkeen kautta. 
8 luonnollisesti toooodella pitkäksi niinkuin kisaradallakin!! 13 takaakiertoon saanti tuotti mulla vaikeuksia (yllättävää meille!) koska mä en uskaltanut juurikin tuossa ohjata kunnolla = valssata reippaasti alta pois. Radan haastavin kohta oli saada koira oikiseen putkeen 14 ja keretä siitä vielä jatko-ohjaukseen. 6 putki imi ellet oikeen koiraa survonut ulos ja putkeen 14.  13 laskeutuminenkin tuki suoraan putkeen 6 menoa.  15-18 on sovelletusti Saviojan radalta missä itse en ole ollut, mutta Minna K. huikkasi sen olleen kisoissa äärimmäisen paljon vaikeuksia koirakoille tuottava. Näin vain yhden tavan viedä  kohdan.. persjättö 16-17 väliin! Hyvin se meni kun takaakierrosta pääsi ajoissa liikkeelle. Backlapilla heitin koiran kylläkin kepeille ja alkuun haki 2 tai kolmos väliä. Murr!! Palautteen annon jälkeen alko skarppaamaan! 19 Himo veti kans pitkäksi alkuun, jopa niin että linjautu sitten tyystin A.sta ohi ja putkeen 6 taas hujahti! Saakutin liito-orava! 26 samalla tavalla lentäen kuin 8 - tämä siis tarkoituksella radalla molempiin suuntiin. Ja just nyt hokasin, että Minna näköjään oli laittanut numerot "väärin" - teimme 28 hyppyä eri puolelta kuin piirroksessa. Ja kun siitä oli mahottoman kiire jatkoon, sai koiran helposti liikkeen mukana A.lle putken sijasta! 31 ja 32 putkista Himo ampu taas hevon *piippuun*!! Ja oikeesti lähes kepeille saakka! Sanavalintani jo kertoo mitä tuntemuksia tämä herättää! Siis niin ravoistuttavaa! Pakko oli kovistella koiraa jotta sain sen rupeemaan kääntymään ja reagoimaan! Mistään putkijarruista hajuakaan koiralla! *PIIP*
8 lentoratoja palkkauksen avulla haettiin kanssa vähän pienemmiksi yhessä vaiheessa.

Jotenkin musta tuntuu, että tämän treenin mä treenaan uudestaan ja terveenä ja KUNNOLLA! Noi asiat pitää alkaa toimia ja lentämiselle tultava stoppi!

Minna K. teki loppuun Himon kanssa töitä ja Himo reagoi sen kanssa tosi hyvin jarrutuksiin. Joko Minna tekee jotain eriläailla kuin minä (kerkee paikkoihin paremmin pidemmillä jaloillaan =) ) tai koira oli ottanut palautteenannot vastaan tai oli kuuliaisempi vieraan käsissä tai kaikkia näitä yhdessä. Mutta hienosti menivät!
 Loppu homma vaan lyhyeen kun Himo veti putkessä körsät ja oli hetken ihan kuutamolla olevan oloinen. Mutta ei siis ontunut tai arkonut mitään paikkaa tämän jälkeen!

Kotiin kun tulin Marko kertoi Leevin oksentaneen. Great! Annoin päivällä sille Losecin, kun sitä tuntuu nyt taas kokojan närästävän. Vatsansuojalääkitys ja ab kuuri ovat loppuneet. Losec ei taida Leeville sopia!? Ja toinen juttu - Leevi on ahne kuin mikä, syö mitä vaan. Mutta nyt se ei halua syödä nappuloita lainkaan! Tuottaa kipua, närästystä tms. uskon. Se itse tietää mikä sille sopii - tuskin ranttuilee?!  Ja juurikin tänään olin antanut sille nappuloita riisin ja broiskujauhelihan seassa väkisin. Leevin kutinatkin ovat vaan pahentuneet..

Jotain jäi nauhallekin.. video

perjantai 25. joulukuuta 2015

Haaste! 25.12

Haastan teitä liikkumaan! En voi sanoa, että suksikaa kuuseen, mutta kehotan juoksemaan kuusen. =) Kommenttikenttään vaan videolinkki kun on suoritettu!


Itseltä ainakin toistaiseksi tekemättä, koska mun nilkka kipeyty jostain oudosta syystä eilen todenteolla. =(  Nilkan suoraksi laitto tekee todella kipeää ja jopa kävely epätasaisella alustalla. Kengän jalkaan laittokin tuottaa tuskaa. En ole rekisteröinyt mitään sattumista missään, mutta eilen kuvausreissulla hiekkakuopalla kiipeillessä se on saattanut muljahtaa. Mutta siellä en kokenut, niinkuin en missään muuallakaan tilannetta "ai vitsit, nyt sattui!" =)

torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!




Aattoaamu 24.12

Pippasen kanssa piipahdin hallilla treenaamassa putkijarrua. Aah.. niin toimivaa..
Kaikkea muuta! Lisää treeniä! =)
Video

Aatonaaton aksaatia 23.12

Illalla hallilla aksaamassa. Tuntu jotenkin että pitkästä aikaa, mutta eihän viime kerrasta ole kuin puolitoista viikkoa. =)

Pippanen kävi aika lämpösenä alkuun, kilju tapansa mukaisesti, mutta hetkittäin jopa normia kimeemmin ja kovemmin. =)  Videolla jaloissa näkyvät pinkit siteet on koivissa vain ennalta ehkäisevänä juttuna. Tuossa taannoin taas "teloi" jarrupaloja ja kannuskynttä, niin en halua riskeerata mitään niiden suhteen. Meijän hallin kontaktit on niin karheat ja jos tulee useempi toisto, rispaantuu auki suotta.

Harjoitus oli seuraavanlainen... Ihan ei vastaa piirros toteutusta, kun piti ottaa turvallisuus huomioon!




Valkoisten numeroiden harjoitus sujui aika kivutta. 17-18 väli sekä 19-20 väli vaati luovuutta. Alkuun tehdyt suunnitelmat sai heittää romukoppaan! =) Ensiyritykset siis niiltä osin meni mettään! =)

Mustat neliöt mitkä tehtiin tokana tuotti alkuun hankaluuksia. Jotenkin ihan oudolla tavalla. =) En tiiä, kun olin Minnan ohjeistanut hallissa, leikkinyt kiljuen hänen koiransa kanssa jne.. ja Himo kuullut autoon kaiken niin oliko alkuun keksittyminen hukassa? Ekalla 2 este heti huti puolelta. Seuraavalla yrityksellä sitten kielto kolmoselle. Sit kolmannella yrittämällä kolmoselta puomille... =D  Sit keppien jälkeinen putkeen vienti oli vaikea!!  Oma ajoitus ja luotto koiraan/ohjaukseen!!  Meni Himo joitakin kertoja 3 hypyltä takas kakkosellekin, sit kun yritimme pätkää nollilla.

***********************************************

Leevin aatonaaton ohjelma näytti seuraavanlaiselta. =)

Eläinlääkäri Susanna Martikainen soitteli vielä tänään Leevin kuulumisia ja vointia. Kakka sillä ei ole vieläkään normalisoitunut, mahansuojalääke loppuu huomenna ja ab-kuurikin vissiin joulupäivänä. Mikäli ei ensi viikolla vatsa ole kuosissa pitäisi mennä lekuriin... Leevi on myös kutissut nenätään ja korvistaa aika vimmatusti.. Hiiva lienee päässyt valloilleen ab-kuurin vuoksi.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Ma 21.12 Ostis ja ell soitto

Pippanen ostiksen käsittelyssä, ei kummosta. Tosin eipä nyt ole mitään onneksi sattunutkaan, muuta kuin Ojangon kisan putkien tupsluikkarit.

Mevetin ell Susanna Martikainen soitteli ja kyseli Leevin vointia. Oksonnut se ei ole onneksi enään, mutta kakka sillä ei ole normalisoitunut lainkaan. On löysää (ei kuitenkaan ihan  ripulia) ja sitä  tulee todella niukasti. Hän soittaa uudemman kerran vielä keskiviikkona ja sitten katotaan jos ei ole normalisoitunut, niin en tiedä mitkä on jatkotoimenpiteet.


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

La 19.12 Into 6.v.

Into täytti tänään jo 6 vuotta! Tuoreita kuvia siitä ei tuntunut löytyvän (asia täytynee korjata pikimiten), mutta se on tätänykyä jo niin charmantisti harmaantunut herra!








 Into on pikkupennusta saakka rakastanut lunta!

Aksakoiraa siitä altettiin rakentamaan heti kotiuduttua! =) ja pätevä sellainen siitä tulikin! Näyttelytulosta vailla FI AVA!

Video 1

Video 2

Video 3

Video 4

Tää on jännä video, vaikka ulospäin ei näytä kummoselta menolta, mutta on lataukseltaan yksi kovimpia ratoja Intolta ja multa. Kyynel meinaa tirahtaa aina poskelle kun tätä katon! =)

Pe 18.12 uusi oksopotilas

Aamusta Himo alkoi oksentamaan. To illalla jo katoin kun söi niin närpimällä ruokansa. Marko oli vuorostaan saikulla ja oli siis samalla koiravahtina.. Lääkitsi Leevin ja raportoi Himon oksoista. Useampi okso siltä tuli aamupäivän aikana, mutta illan mittaa ok. Söikin. Treenit jäi luonnoliisesti väliin ja lauantaina kaksi kisastarttiakin Hyvinkäällä. Onneksi oli ihanat kisajärjestäjät ja siirsivät meidät seuraaviin kisoihinsa - säästyipähän sekin 24 eruoa! KIITOS!

perjantai 18. joulukuuta 2015

Ma 14.12 tapaus Leevi

Tarina on pitkä.. 

Leevi oksensi ensimmäisen kerran maanantain 7.12 kahdesti. Oli koko viikon pahoinvoivan oloinen ja makusteli - tuli pahaa makua suuhun / närästi tms. Kakka ei kulkenut kunnolla..


Ma 14.12 Leevin kunto huononi sen verran paljon, että oli suunnattava eläinlääkäriin... Itse olin sunnuntaisten oksentelujen vuoksi vielä saikulla. Klo 14.00 soitin Mäntsälän Animagiin ja klo 14.50 saatiin aika. Ihmeitä ei tällä keikalla tapahtunut - liuta verikokeita, vattan puristelua ja 300 euron lasku. Apteekkiin vielä vajaat 50 € lääkkeisiin. Kotiuduttuamme suun kautta antamani Cerenia ei koiran sisällä pysynyt, jotenka soitto Animagiin ja sanoin että haluan sen pistoksena! Klo 17.00 kävästiin pistoksella ja eivät velottaneet mitään.

Leevi siis oksensi n. 2 h ruokailun jälkeen ihan sulamatonta ruokaa.. Oireet muistutti vahvasti Hugon haimatulehdusoireita! Makustelua jne.. Siksipä olin jo aloittanut rasvattoman ruuan (riisiä ja kalaa) sekä juottanut koiraa enemmän.





Illalla itsellä olikin sitten duunin piffaama Lauri Tähkän joulukonsertti Saarella, jonne uskalsin Minnan kanssa lähteä vain koska äiti tuli meille siksi aikaa vahtimaan Leeviä. Samalla kierrettiin Joulumaa.


Konsertti oli huono, mutta iltaa pelasti hauska paluukyyti autolle ja kotiin ajaessa bongatut revontulet, joita piti tietty heti mennä kuvaamaan!



Ti 15.12 päivä meni ihan ok, äiti oli meillä taas koirien kanssa koko päivän. Leeviä oltiin syötelty pitkin päivää pieniä annoksia ja se söikin ihan mielellään. MUTTA, illalla sen vointi alkoi taas huonota! Se meni vessaan ja tärisi vain hullun lailla - oli todella kivuliaan oloinen! Reippaalla hieronnalla pitkin kroppaa se saattoi nukahtaa hetkeksi. Yritettiin ulkoilla vähän väliä pikkuisen, josko tuli kakka tms.. Itsellä pelko persiissä kasvoi, joutuuko tässä lahtaamaan jo toisen koiran puolen vuoden sisään! Lääkitsin litalginilla, mutta ei tuntunut auttavan - melkein päinvastoin. Yön valvoin lähestulkoon kokonaan Leevin kanssa. Noin 3 tuntia tuli nukuutua sohvalla vaatteet päällä koira sylissä. Päätin, että aamulla hakeudutaan kunnon hoitoon!


Ke 16.12 aamulla soitto Animagiin - siellä nostettiin kädet pystyyn niinkuin arvata saattoi. Soitto Mevettiin! Jos ennen yhtä olette täällä pääsette päivystysvastaanotolle. No, onneksi Tarja (pomo)  oli joustava ja antoi luvan lähteä klo 12.00 töistä. Kauaa ei vuoroa tarvinnut ootella, mutta kyllä illasta tuli pitkä. Niin pitkä, että otettiin Leevin kanssa kimpassa tirsat huoneen lattialla sillä aikaa kun Leevi oli tipassa (n.2h). Valvoinhan liki koko edellisen yön sen kanssa! Leevistä otettiin verikokeet, röntgenkuvat, koira oli tiputuksessa jne... Soitin varmaan kymmenen kertaa Mäntsälän Animagiin, että saatiin siellä otettujen verikokeiden tulokset.. tai siis trkemmin se haima-arvo. Kaikki muut sain aamusta. Tulokset saatua näytti siltä, että haimatulehdusta se ei onneksi näyttäisit olevan! Päivystävänä eläinlääkärinä oli  Johanna Forsgård. Lähivuosina valmistunut? Itselle jäi tunne että olisin kaivannut heti kokeneenmpaa lekuria - jotenkin jäi tunne pienestä epävarmuudesta ko. hlön kohdalla. Mä olisin halunnut, että koira ultrataan heti, mutta hän sanoi ,että ei ole pätevä moiseen. Ja ketään muuta henkilöä ei tuona iltana ollut käytettävissä .

Kuuden jälkeen illalla taisin olla vahvasti kipulääkityn koiran kanssa kotona. Kipulääkkeen annon jälkeen koira alkoi läähättämään kovin ja huoneesta siirtyessämme aulan puolelle se paskoi kahdesti siishen Mevetin aulan  lattialle! =) Ilman diagnoosia jouduttiin kootiin lähtemään, vaikka sanoin että ilman sitä en poistu. Tulehdusarvot Leevillä oli koholla (59) joten  kipu- ja pahoinvoinninestolääkkeen lisäksi se sai antibioottia suoraan suoneen. Jotka muuten kävi tuikkimassa Tammisen Milja. =) Lasku 270 € ja torstaina takaisin tutkittavaksi!
 
 


To 17.12 klo 16.20 takasin Mevettiin. Nyt Leevin tsekkaisi kokeneempi ell Susanna Martikainen - aivan ihana lääkäri muuten! Taas aloitettiin verikokeiden otolla ja toteamuksella että Leevi on edelleen kuiva, tippaan siis... Otettiin uudet röntgenit jotka paljasti, että muutoksia eiliseen verrattuna oli. Eilen mm. paljon kaasua! Tänään vähemmän ja siinä kuvia katsellassammekin koira pieri tuhnuja kokoajan. Verikoe kertoi tulehdusarvon laskeneen, eli antibiootti puree. Ultraamalla katottiin myös vatsa ja suolisto, jotta ei mitään kasvaimia tms olisi. Mitään fyysisiä muutoksia ei onneksi löytynytkään, vain laiskan oloisesti toimiva suoli.

Leevi harvoin sanoo mistään mitään, mutta masua ajallessa oikein ärähti ja syystä! Tais olla "hiukan" tylsä terä! 


Leevi joutui osastolle tippaan, kun vapaita huoneita ei ollut. Eli meikälle se tiesi hengailua siellä aulassa... Tuttujakin bongasin joten välillä oli juttuseuraakin. Kyllä asemalla melkoinen vilske ja vilinä olikin! Odotellessani aulassa sinne pöllähti jopa itse ex-presidentti Tarja Halonenkin noutamaan kissaansa. Vähän ennen kahdeksaa illalla päästiin lähtemään kotia, taas 450 euroa köyhempänä. Leeville määrättiin ab-kuuri sekä vatsansuojalääke + opiaattipohjainen kipulääke (näistä kuluja apteekissa vielä 50€) ja diagnoosin luulen olleen astetta ärtsympi suolistotulehdus.


Lääkitys ja ruokinta sai nyt ihan uuden haastetason! Vatsansuojalääkkeestä ruokaan pitää olla vähintään 2 tuntia ja lääkkeistä vatsansuojalitkuun myös se 2 tuntia välilä.. vatsansuojalääkettä annetaan kolmesti päivässä 5 ml. Antibioottia pitäs antaa 1/3 tabletti ja ne on "pikkusen" vaikeet jakaa!  Pe väsyneen asiaa phtiessani ja pähkäillessäni annoin Leeville vahingossa 3/4 tablettia - eiku soitto Mevettiin... Huoh!
Hankalaa on töissäkäyvälle tämä rytmitys mutta nyt mennään kaavalla klo 8.00 ruoka ja lääkkeet (ab+kilppari) klo 10.00 mahalitku. 14.00 ruoka, klo 16.00 mahalitku. 20.00 ruoka ja lääkkeet (ab+kilppari sekä tarvittaessa on ylsi antanu kipulääkkeen) ja klo 22.00 taas mahalitku. Ab kuuri kestää  7 päivää vatsalääke 5 päivää. 

TOIVOTTAVASTI KAIKKI TOKENEE TÄLLÄ JA MUN EI TARVII TAAS ALKAA ELÄMÄÄN PELOSSA JA HUOLESSA! Oli nimittäin aika raskasta aikaa juhannuksesta 2 kk eteenpäin siihen asti kunnes Hugo jouduttiin lopettamamaan! Ja vaikka oli ilo pitää se edes vielä tuo aika kanssamme aiheuttaa menetetty 2000 euroa hiukan katkeruutta!  Nyt on tonni palanut sileeksi ja jokainen penni on sen arvoinen jos tuo koira tosta tokenee. Mä en oo valmis päästään sitä vielä mihinkään!

Su 13.12 Rima

Aamusella taas kisaamaan ja huvitus nollilla ja vointi vähän kökkö. Kisojen tulossaldo kökkö niinikään! =) 2 x hyl ja yksi 10 tulos (kielto ja rima). Radat oli meille haastavat, kun oli kiekuraa jos jonkimmoista. Paska fiilis jäi kisoista! Mutta tää oli taas kerran todistus siitä mitä pitää treenata!!! Oon monesti aiemmin sanonut että juosta me osataan! =)

Ekalla radalla kepeille väärin sisään - valitsin jo meille tuhoon tuomitun vaihtiksen ja omat askelmerkitkin päin *piip*.  Sit tyyppi tuli ihan sukkana puomin läpi, jonka seurauksena keskeytin ja kävelimme ulos... suorinta tietä autoon.

Tokalla radalla valitsin alkuun ohjauksen joka oli riski, mutta en silti uskonut HImon menevän noin puolivalssista läpi! Sujahti putkeen ja HYL. Pakka levis myöhemmin tyystin, kun mä unohdin kyrsiinnyksissäni radan. =D Ja sit toi koira alko puree mua, joo-o!  Ja huusikin kokoajan kun teurastettas. Mitä enemmän on säätöö ja vääntöö sitä enemmän se huutaa.

Kolmannelle radalle hain kunnon pössiksen - koin herätyksen, että olis vissiin viisainta keskittyä eikä lörpötellä! Suht ok rata, mutta 5:n rima alas ja sit yhessä kohdin luki irrotuksen poispäinkäännökseksi ja lähti hetkeksi hutisuuntaan.

RimA:n kisat ei oo mua varten, siellä ei oo kovin usein onnistumisilla juhlittu. =)

La 12.12 Ojanko

Ojangossa kisaamassa Jau:n kisoissa kolme starttia. Tuomarina Reetta Pirttikoski ja taas ihan saakutin kivat radat. Vauhtia oli ja flunssaisena sai kyllä ratojen jälkeen puuskuttaa ja köhiä.

Radoista eka meni meillä hyllyksi, kun jäin uumoilemaan keppien sisäänmenossa. Mutta sinne mahtu paljon hyvääkin! Toka oli ihan kiva nolla - tosin meijän pitkillä kaaroksilla ei ollut sijaa palkinnoille. Mutta kovassa seurassa kuitenkin sij. 4. Video (huomatkaa jostain ulkomailta tullut kommentti videon kommettikentässä! =) )


Kolmas rata nolla niinikään, mutta Himo veti parissa putkessa körsät. Ja tällaisiinhan ei ole varaa näissä karkeloissa jos mielii palkinnoille. Mutta ei makiaa mahan täydeltä. Tupla on aina tupla! =) Ja kiva oli kisata! Meille sopivat radat! Ja kiva huomata että jahak kaikki napsahtaa nappiin, on mahista tasitella kisojen kärkisijoista. =)

Video kaikista radoista. =)

Pikatreenit

Flunssaisena heitetty pikainen treeni. Vältellen juoksemista - ja tuntuipa hassun helpolta. =)
Rata oli meille sopiva, alun kokeilu vastaanottamalla ja pituuden kupeesta liikkeelle lähtien tehden 5:lle japanilaisen. Jälkimmäinen oli muutamia kymppiä nopeempi. Testi myös 7-8 väliin valssaten ja toinen versio  7:lle vastis ja 8.lle leikkaus, molemmat ok! Keppien jälkeinen setti leijeröiden sekä vedättämällä tehden keppien jälkeen persjätön ja "heittämällä" putkeen jonka jälkeen taas persjättö. Jälkimmäinen sujuvamman oloinen kun liikettä kokoajan.
Oheessa löysä nollaveto loppuun, video.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Periaate on periaate! 4.12

Nikkisen kanssa "jaettu" yksäri Turussa. Päällimmäinen tunne VALITETTAVASTI pettymys ja se ei kyllä johtunut lainkaan meidän tekemästämme agilitysta. Se osuus meni nimittäin yllättävän hyvin meiltä Himon kanssa!

Oltiin ajoissa paikalla ja kerettiin vähän nähdä edellisten menoa.  Mä sain siinä samalla ilokseni todeta, että olin jo paperilta löytänyt oikeat ratkasut liki koko radalle. Tuli rauhallinen mieli ja usko puuhaan. =)

Mutta homman nimi oli siis se, että edellisten kertojen tapaan ensin kisanomainen suoritus molemmilta. No, mä eka kun edellisten jäljiltä rimat maksikorossa.. NollaYRITYKSEEN =) mahtui paljon hyvää, mutta myös sitä rävellystä ja huomasin myös taas, että kun sitä kohellusta tulee, koira kuumuu vaan entisestään. Kerran stoppasin kunnolla ja palkkasin, kun alko olla aikamoista räveltämistä. =)

Mutta lyhyesti, 2:lta (pituus) takana näkyvään ansaputkeen (en ajatellut näin käyvän ollenkaan1!), tästä kohden jatkaen oli vähän hankalaa ja 4 okserin rima alas - todella myöhänen persjättö. Sit sujuva pätkä esteelle 18 saakka jonka jälkeen sylkkäristä koira meni putken sijaan A.lle, itellä ihan oletusohjaus! Oletin että putkeenhan se IRTOO. =)

Sit oli leijeröintikohta jossa meni aika sohlaamiseksi, tässä pieni välipalkkaus. En ois uskonu, että meillä ei onnaa, mutta oli mun pienestä tekovirheestä kiinni - tästä lisää myöhemmin. ;) Loppuun taidettiin tästä jatkaa yksi este väliin siinäkohden jättäen onnistuneesti.

"Videolta" katsoin jälkikäteen meidän kuluttaneen tässä aikaa vajaat 3 minuuttia. Sitten Minnan vuoro - hänellä radan teosta ei tuntunut tulevan mitään, varmaan 2-3 esteen pätkissä etenivät ja aikaa paloi paljon... 10 min?
Kisanomaisen jälkeen hallin toiseen päähän jutustelutuokioon, missä piti listata 3 positiivista asiaa äskeisestä setistä, käyttämättä mitään vähätteleviä tai kielteisiä muotoja - mun mielestä, mutta kun jne jne.. Tyystin muotoon - kun tein näin niin siksi se kohta onnistui. Liitty ajattelumallien eroavaisuuteen mm. jenkkien ja suomalaisten välillä. Suomessa aatellaan kaikki virheiden kautta, ulkomailla toisin päin... Meillä muistijälkeen jää virheen välttelyn ajattelumalli, kun taas ulkomaalaiset on luottavaisia, kun muistijäljessä on ajatukset millä homma toimi! Kun teen näin (oikein = esim. katsoin koiraa tuossa kohden rima pysyi ), tiedän / luotan että homma toimii! Ja tässä Janita oikein kirosanojen siivittämänä painotti, että ei tarkoita mitään positiivisuushömppää.

Mun positiiviset alko heti "mun mielestä" lausahduksilla. =) Vähättelyä - eikö muka muiden mielestä. =)
No anyway, sanoin positiivisiksi jutuiksi sen, että olin jo paperilla löytänyt hyvät ratkaisut. Putkiin vientien tarkkuuden (tämäkin opittu virheen kautta ;) ) ja koiran keppiosaamisen, tiedän kuinka se toimii ja osasin valita oikeat vaihtoehdot. Ne vaihtoehdot jossa on luotto!! Kärjistetysti homman voisi ajatella suoraan näin että kun todella ajattelet tekeväsi näin ja näin niin homma taatusti toimii. Pelko epäonnistumisesta poistuu! Säilytän päällejuoksussa kontaktin koiraan, rima pysyy ylhäällä jne tälläsisia yksityskohatisia ajatuksia.. Virheiden välttelymalli jää pois. Taas vaikea asia pukea tekstin muotoon..

Puolen 7 jälkeen  käytiin rataa pikkuisen läpi ennen kuin lähettiin taas tekemään aksaa. Meijän korjausliikkeet: alussa vois kokeilla 5:lle tuplasylkkäriäkin, liikeellä enemmän putken suuntaan tukien siinä sylkkärissä, leijeröintiin irrotuksessa liikettä mukaan! Ei sellaisella rytmitysirroituksella mitä mä tein (lähes jenkkikäännösohjaustyyppisesti tein). Ja muistisääntöjuttuihin sellainen että toiset koira jos ei nää ohjaajan jalkoja ei kestä leijeröintejä. Eli nyt kun oli putket puomin alla ja jalat hävis koiralta, olis se huomioon otettava asia. Himolla kyse oli vain mun leijeröintiin lähettämis ohjauksesta!

Minna teki ekana treeniosuutensa, kun oli mennyt mun jälkeen, eli rimat oli alhaalla.
Kello kävi ja kävi, Minna vain treenasi ja treenasi...Radan pätkissä alusta loppuun saakka kait? Seuraavan tunnin treenaajatkin kysyi, että mä olen oman settini jo tehnyt kun kello tais olla liki 10 vailla 7. Enpä ollu tehnyt..

Lopulta koitti mun vuoro. Janita sanoi, että me tarvitsemme ratatreeniä joten otetaan alusta.. Sinne siis. Homma kosahti muistaakseni kolmesti koiran sujahtaessa sinne ansaputkeen pituuden 2 jälkeen. Janitakin tokaisi, että ei olis uskonut tämän olevan meille se haasteellisin juttu.  Koira ei reagoinut millään tavalla mun jarrutusyrityksiin tai armottomaan huutoonkaan. =D Kehoitti vaihtamaan ohjaukseksi niiston muurille 3. Tein työtä käskettyä ja siitä sitten kirmastiinkin rata (31 estettä) nollilla alusta loppuun.  Hyvältä tuntu! Sylkkärikohdassa huomasin oman sijoittumisvirheeni, mutta tämä ei onneksi johtanut virheeseen. High five! Sit se olikin liki siinä! Sylkkärikohta otettiin uusiksi ja ihan loppuun pohdittiin taas ne 3 kohtaa, onnistumisen muistisäännöt.. Himolla valittava ohjaus millä rintamasuunta on pois ansaesteestä, näin toimii aina. Kun leijeröinneissä ohjaan kunnolla liikeellä koira menee varmasti, sylkkärissä sijoittumiseen metri lisää tilaa jos tuntuu että koiran pystyisi ohjaamaan hypyn ristiin siitä kohden - näin onnistuu aina.

Mutta siis treeni oli jälleen hyvä, ei tuolta ikinä tarvitse lähteä tyhjin käsin pois!! Mutta tämä on periaateasia, jos meillä on yksäri puoliksi - aika käytetään puoliksi, jos kerran maksu menee puoliksi! Oisin voinut hyvin tehdä aksaa enemmän, jäi tyystin kokeilematta muut vaihtoehdot rataan jne jne.. Periaate on periaate!! Mä en voi sille mitään! Mä oon niin tasapuolisuuden kannattaja! Tokasin sit vaan "kiukkupäissäni" Minnalle, että en enään ikinä jaa sen kanssa yksäriä, kun tulos on tämä. Viimekerralla oli vähän sama juttu. En mä haluu kaverille maksaa treeniaikaa. Tai siis mielelläni maksaisin jos oisin kroisos! =) Syytähän tapahtuneeseen en tiedä! Voin vain jossitella: luulisi että ajantajuvahinkoja ei pääsisi käymään, olenko jollakin mustalla listalla? Näitä valitettavia leirijakoja kun on. = inhoon! Mä olen agilityssä kyllä vain oman edun tavoittelija! Mä käyn siellä missä koen parasta oppia itselleni saavani / mistä saan suurimman hyödyn = opin eniten! En mä halua olla mihinkään päin kallellaan. Musta on vastenmieleistä tuo nykyään tässä aksamaailmassa. Hyvä kun uskaltaa ääneen sanoa missä käy treenaamassa jotta ei kuse omaan nilkkaansa. Ja jos vaikka ystävyyttä / kaveruutta saat käydessäsi jossain kaupanpäällisiksi on sen +. Ollaan väärillä raitella jos käydään jossain hakeaksemme jonkun ihmien suosiota tai hyväksyntää.

Ja en, en avannut tuolla suutani ja purnaan nyt täällä. En minäkään siellä kelloa kyttäämällä kytännyt... ja ajattelin, että varmaan sitten venyttää meidänkin kohdalla ja seuraavat aloittaa sen verran myöhässä..

Nythän noita yksäreitä ei enään keväällä ainakaan ole/tule! Kyttäsin kyllä koska tulisi jakoon, mutta sitten näin vain julkaisun että on jo jaettu. Kuulemma (< kaverilta kuultua!) mainostettu vain sähköpostitse suosikkiasiakkalle.. Me ei sillä listalla oltu! ;)  ^Pientä pilkettä silmäkulmaan sitten lukiessa!! =D

Se muuten unohtu laittaa, että yhdessä kohdin keskustellessamme Janita sanoi, että usein koirakoilla on joku tietty "tavaramerkki", esim. jonkun tietyn ihmisen koirilla on aina hyvät kontaktin, mutta mun koirilla on kuulemma aina huima keppiosaaminen. =)  Jes ja kiitos! Vastasinkin, että se on sellainen pakkomielle, ajatusmalli on että ne menee ne vaikka perse edellä ja millassilla häiriöillä tahansa. Janita vastas että no nehän menee ne vaikka takaperin. =) Tosin kyllä meidän sisäänmenoissa on vielä paljon opettelemisen varaa, mun mielestä! =)


3.12 muistoja ja ikävöintiä

Hugo olisi tänään täyttänyt 13 vuotta. Edelleen tuo ikävä on valtaisa ja kyynel herkässä kun muistoja  tupsahtelee päivittäin mieleen... Ehkä tän synttäripäivän takia olen elellyt vahvasti sitä viimeistä päivääkin mielessäni yhä uudelleen ja uudelleen. Ja ei kyl ole helpottava tekijä ei!

tiistai 1. joulukuuta 2015

Kertausharjoituksissa 1.12

Kertaus on opintojen äiti - niinhän sitä ruukataan sanoa. =)
Tänään oli vuorossa Timo L.n treenien kertaus, lähinnä sen pituushässäkän osalta ja jösses mul oli pätevä hörökorva! =) Se veti pituutta oikein ihan millasilla ohjauksilla tahansa! Tein niistoa, ja tavallaan takaakierto/vastakäännöllä, leikkausta, sylivekkiä, tiukalla sylkkärillä vieden, you name it ja aina oikein! Wohoo! Osana isompaa kokonaisuutta ja pienempää. Toivottavasti tämä taitotaso on sitten ihan kisoissakin tarvittaessa käytössä.