Aika aktivoitua kisaamisessa oli ajatuksena..
La kisattiin 2 rataa Artjärven ärinöissä. Todella kiva kisapaikkana ja todella mukavat kisat tapahtumana! =)
Tuomarina siellä toimi Johanna Nyberg, radat ok.
Eka rata 5, keinun ohitus. Lähti koira ihan omalle kiertoradalleen... radalla muutenkin paljon lähes hutisuuntaan kääntymisiä ym. kaarratuksia. Oikeestaan vain keppien jälkeinen elämä meni niin kuin oli ajatellutkin, 6 estettä. Lopun vedätyksen puomilla kesti hyvin!
Toka rata 5 niin ikään, tokavika rima alas. Tottahan toki aina jotain...
Radan alkupuolen jutut ei mennyt niin kuin oli ajatellut. Tuo elukka menee niin saakutin kovaa ja mä en edelleenkään osaa arvioida kaikkia paikkoja. Ennen puomia oleva tilanne oli huonoa! Keinulta jatkon ohjausvalinnat osu nappiin - se oli hieno pätkä. Keppien jälkeen jatko tovin matkaa suoraan yhden putken suuntaan, jonne ei siis kuulunut mennä... Kaarrattuksia siis tälläkin radalla ja ohjauksista läpi menoa. =( Ohjaaja toki monesti myöhässä. Aika oli kaikesta huolimatta luokan kovin ja sillä jäi taakse Timo ja Punssikin. Ainut asia mikä lämmitti! =)
Su kisattiin Hausjärven perukoilla, RSKK:n hallilla missä en ole ikinä ennen käynyt. Sellasten kuoppasten kinttupolkujen takana, että... Kova pohja, hiekkakeinonurmi. Mutta juuri sitä pohjien vaihtelua mitä Himolle hain! Maksikoiria oli paljon ja Himo lähti loppu päässä. Tuomari Petteri Kerminen, täysin uusi tuttavuus mulle! Koskaan en ole hänen radoillaan ollut. Radat ok!
Kahelle ekalle radalla normi rutiinit millä menty nyt viime aikoina.. Eka rata hyl, kun meni vastakäännöksestä täysin läpi ja sujahti yhteen putkeen. Mahtu mun myöhässä oloa, kun jäin yhellä suoralla kuin eno veneestä. Koiran armotonta mäikäämistä, kepeilläkin se sohlasi jotain.. oikein kuitenkin sisään, mut sit joku rytmikatko. Alku, esteet 1 - 8 ok!
Toka rata 5, kun koira ei löytänyt keppien umpikulmaa. Joo, oisin voinut rytmittää ite, mutta perkele, jos käskytetään kepit ja ne on suoraan nenän edessä niin pitäähän se oikea väli löytyä! Piste ja sori ny vaan! Mutku huutaa vaan ja lentää ja flänkkää! Tällä radalla pituuden latas ihan hevon huitsin nevadaan - tähän valssi siis. Sit taas ihan ok pätkää.. Jos lentämistä ei lasketa! Puomilla, kun oli virhe alla päätin vedättää oikeen kunnolla ja lankes! Niin tuli sukkana läpi perässä että! ja hyppäsi iloisaan vikan hypyn. Kerkesin kyllä karjasta läpitulosta ja sit mentiin autoon ilman palkkaa. Alkaa korpee toi lentäminen, huutaminen ja ihan hulluna olo ja meno!
Vikalle radalle (hyppäri) otin lämppäykseen ihan natsimeiningin! Kävelimme hyvin nätisti remmissä kokoajan! Ja asennetta hain omaankin tekemiseen ennen radalle menoa taas korvia puristelemalla. Nyt tuntu oma tekeminen hyvältä, mutta.. niin vaan taas lähti puolivalssista koira flänkkäämään ihan hevon vittuun (anteeksi, mutta korpee toi ohjauksiin tulemattomuus!) ja menais mennä väärään päähän putkea! Ja mä siis jumankauta tein töitä siinä jarrutuksessa! Keppien jälkeisen hypyn vastakäännön veti taas vaan huutaen läpi. Seuraavalle hypylle leikkaukseen reagoiminen oli jees! Sit taas 1 hyppy, jonka jälkeen lähti himpun omille teilleen, huomasin että saattaa mennä jopa ohi kun päällejuoksukohta ja rytmitin, tuli oikein. Seuraava hyppy oikein ja sitä seuraavan vetikin sitten ihan siivekkeiden kera nurin...ja itte tietty hää sinne kans tupsluikkarit! Voi elämäni kevät... Tästä vielä loppuun jees. Lisää töitä osteopaateille...
Tää ei vaan nyt tunnu taas kauheen kivalta! Kauheeta taistelua kääntymisen ym kanssa, jätän tietyt ohjaukset tekemättä, kun tiedän että niistä seuraa vaan vaikeuksia... Pelkään että teloo ittensä. Ja harmittaa jo radalle lähtiessä, rataprofiilin nähdessä että missä lentää jne jne...
Aletaan olee samassa tilanteessa kuin Inton kanssa - eri ongelmat, mutta samat fiilarit. Great!! Tätähän mä niin olen kaivannut.. =( Agility on hauska harrastus! =)
Positiivista oli että yhtään rimaa ei tullut alas, jos tota esteen kaatoa ei lasketa! En kattonut rimakorkeutta. Sekä se, että muutoin pysy hyvin pystyssä pohjalla.
Päivän piriste kuitenkin oli kun eräs IHANA nuori nainen tuli sanomaan, että "olette tosi mahtava pari! Me olemme ihastelleet tänään teidän menoa!" KIIIITTOOOOSSS!! Ja eilenkin kuului kuuluttajan kehuja Artjärvellä. Kiitos kiitos, mutta mun mieltä lämmittäs yhteistyön löytyminen taas ja vähän vähempi lentäminen, huutaminen ja hullus sekä nollantekotaito. Ei kauheesti toiveita... =)
Onni toki on, että koira menee kovaa, mutta ei sekään oikeen auta jos siitä ei pääse nollien muodossa nauttimaan - lajin tarkoitus kuitenkin? Tai kun aikaa palaa sekunttitolkulla siihen kun vettä sellaset 7 m kaarrokset.
Ja niinkuin ennenkin olen sanonut, mulla on eväät loppu ton kääntymättömyyden ja lentämisen työstämiseen! Ei osaa niin ei osaa!
Pohdinnassa muutenkin, että mikä olisi nyt viisain treenitapa ylipäätään.. Jättää viikkotreenit syksyllä väliin ja jyystää yksikseen kaikkia ohjauksia läpi ja palkkailla vain käteen. Ei ratatreeniä niin kauaan aikaan kun toimii noi ohjaukset. MUTTA, kun yksittäin tehtynä niiden paskuus ei ole lainkaan tuota luokkaa. Ongelmat tulee esiin koiran kiihtyessä ja ratatreenissä... Ja ratatreenissä nimenomaan paikoissa missä se näkee ensin muiden koirien menoa tai kuulee ja näin ollen on kiihdyksissä! Talven videot osoittaa, että kyllä me siellä omassa hallissa saadaan aikaan ihan nättiä ja sujuvaa rataa aikaseksi. Ja monesti yksin treenatessa jossain Juhan hallissakin, olemme olleet aikasta hyvällä tekemisen tasolla!
Turhauma...
MATKA, MATKA.... KOIRA ON VASTA 2 VEE JA 4KK....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti