Menin sitten hallille, kun olin sen kerran varannut. Väsy olo ku mikä ja ei ollut mitään suunnitelmaakaan treenin suhteen tehtynä. Erityisen tyhmää - never again!
Virpukan kanssa sohellettiin ensin jotain ja sitten Himon kanssa hiukan jarrutreeniä, jossa panin merkille kuinka estefokusoitunut Himo oikeesti on hyppyyn. Yritin tosissani saada siihen katsekontaktia jarruttaessani ja eihän se kattonu mua alkuun yhtään - pelkkää hyppyä. Se treeni sai sitten uuden muodon, hyppylupaa ei tullut mistään pelkästä esteen eteen pysähtymisestä = jarruttaminen, vaan sen piti katsoa mua! Tätä jatkamme kyllä..
Sitten meni kikkailun puolelle, kun muutakaan en keksinyt. Kuuntelutreeniä - vain suullisia käskyjä ilman kehollisia apuja. Video.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti