Jaakko piti aikamoisen (lue:pitkän) priiffin siinä alkuun. Kolmesta tärkeästä osa-aluesta rataa tehdessä, ja kuulemma nämä kun toimii tulee nollia! =)
1)Kontakti = kontakti koiraan kokoajan! (se luurin korvaanlyönti-homma mistä joskus olen kirjoittanut)
2)Lukitus = esteille lukittaminen
3)Ennakointi = ohjaukset ja niillä ennakointi
Näin nyt lyhykäisyydessään. Nämä kolme asiaa pyörii koko radan ajan lähdöstä maaliin esteeltä toiselle...
Sitten oli puhetta diskopalloefektistä, eli päät ihmisillä pyöriin kun väkkärät. Katsotaan vuoroin koiraa ja vuoroin eteen. Ja tässä syntyy niitä kontaktikatkoja koiraan, kun sille käännetään takaraivo ja Jaakko painotti nimenomaan sitä, että se kontaktinpito koiraan EI ole silmä kovana silmästä silmään koiraan katsomista vaan koiralle riittää, että se näkee ohjaajan posken kokoajan. =o
Tästä antoi harjoitusta tehdessä mulle palautetta ja mä niin tiedostan juurikin olevani pääni kanssa tuo diskopallo. On nääs kyllä niin iskostettu kovalevylle, että kato sitä koiraa!!! Ja mähän katon ja sit just joudun välillä kattomaan mihin oon menossa. =) Jaakko teki mulla myös testin yhdessä estevälissä: seisoi tietyssä kohden ja käski kattomaan jalkateräänsä ja mun pää suorassa siihen kohden. Kysyi näenkö vasemalla olevan esteen? Kyllä! (siis päätä kääntämättä jalkaa katsomalla) Kysyi näenkö oikella olevan esteen? Kyllä! Tämä riittä koiralle ja mulle helppoa - kontakti koiraan säilyy ja näen kokoajan mihin olen menossa. Helppoapa todella, huoh! Kysyin sitten, että onko tämä niin, että tavallaan riittää jos katseeni kulkee koiran linjoja, vastaus oli kyllä. Janita kehottaa näin tekemään ja itseasiassa on kehottanut minuakin.
Mä tein tänään ekana, jotenka olin kyllä varmasti kaikille hyvänä "älä tee näin" - esimerkkinä! =D
Oolrait, no siinä sitten heti alkuun koira ykköseltä väärälle esteelle. =) Oli putki A.n alla ja en kyllä tehnyt niin kuin kisoissa tai muutenkin oikeesti tekisin. Taisin olla hiukan jäissä tossa vaiheessa. =D Kauhee vuorisaarna siinä alkuun joka jo toi "suorituspaineita" ja ekana vielä suorittamaan. Tosin en kyllä ainakaan mitään fyysistä jännitystä tuntenut!!
Tokalla yrityksellä jo sit hiukan parmemmin ja normi Taija-asenteella hommiin. Reipasta käskytystä ja ronskia menoa, kunnon taaksetörkkäsyillä (lue: ylitseampuvilla). Meno tyssäsi kuitenkin esteellä 10 Inton pyrhältäessä ko. putkesta väärälle esteelle. Ja sitten alkokin "kiusaaminen"..... =D Ei vaan, kun kävelin Jaakon luo ja näin sen ilmeen, arvasin sen edellisen kerran tapaan "kauhistuvan" mun totaalisen EI zen-tyylisestä tavastani tehdä aksaa. Ja arvasin sen laittavan mut ohjaamaan joko kädettömästi tai hiljaa. Ja ensimmäinenhän niistä sitten toteutu! Näin hyppäsimme totaalisen pois mukavuusalueelta! Saakutti toi on ällöttävän vaikeeta! Ei pysty keskittymään olennaiseen!
Sitä en tosin kiistä, kun Jaakko sanoi sen rauhottavan mun menoa ja rytmitänkin paremmin, totta MUTTA...
Mä niin viimeksikin sanoin Jaakon koulutuksen jälkeen, että kun saisin edes ripauksen tuota rauhallisuutta tekemiseeni niin hyvä olisi, mutta vaikeeta se on uskokaa huviksenne!! Mihinkäs sitä tiikeri juovistaan pääsee! Ja ihan oikeesti olisi ihana olla seesteisempi ja hiljasempi!! Ja koira toimii sillä tyylillä yhtälailla - paremminkin! Eikä se tarvii niitä käskyjä tai varsinkaan niitä käsiä. Kontaktin ja jalkaterien suunnan osoittamaan oikiseen suuntaan. Lopun videosta näette oikeesti kuin hyvin toimii! Joku niistokin kädettömänä! =o
Ja kuinka paljon vähemmällä "räyhäämisellä" ohjaaja pääsee.
Toi on vaan niin noloa, kuinka noloksi voi ihminen tuntea itsensä (hulluksi riehujaksi radalla) siitä millainen on (jolle ei tässä vaiheessa voi mitään), kun tuollainen itse zeniläisyys sanoo pieni pirullinen ilme kasvoillaan että voisit olla vähän rauhallisempi/seesteisempi ja ohjata pienemillä eleillä. Käsi ei saisi irrota kropasta 45 astetta enempää! Aijaa miten niin, oonko mä kuullu tän joskus aiemminkin??!! Maybe! Sanoinkin laittavani jotkut narut housuista käsiin, että en saa niitä käsiä pidemmälle.
Ja taas, niinkuin edelliselläkin kerralla, Jaakko antoi hyvän muistuksen takaaohjaamisesta ja sen taidon osaamisesta. Niin koiralla kuin ohjaajallakin! Mä pohdin pitkään miten saan vietyä hyvin kohdan 29-30 ja sisso voiko yksinkertasempaa vaihtoehtoa olla ko. kohtaan kuin sylkkäri. Sillä ratkes kaikki ongelmat, mitä siinä pohdin! Kerkeeminen kunnon asemiin, koiran laskeutumispaikka jne jne... Ja sviddu, eipä tullu kyllä pieneen mieleenkään siinä kohden, että sylkkäri! Mä niin haluan aina vaan punkea itseni koiran edelle ja vedättää. En kuulemma ole yksin... =)
Koulutuksen anti oli siis tuo ohjauksen rauhottaminen, kontakti (diskopalloilu vex) ja se, että Intolle olisi hyvä laittaa radalle useampi okseri paikkoihin mihin aina vaan voisi laittaa sekä se takaa ohjaaminen. (nämä nyt ainakin tässä vaiheessa mielessä)
Ainiin ja tänään mun kaikki valssit oli myöhässä! =( Mutta sen verran haluu selitellä, että kädettömänä tuntu, että sitä koiraa pitää "pyörittää" jokapaikaan/auttaa liikkellä kulkemaan... Ja eihän siis oikeesti tarvii!!=)
Toi on nyt vähän sellanen juttu, että luulenpa että mun pitäs tuolla Jaakon opissa käydä PALJON useemmin, jotta toi rauhallisempi ohjaus alkaisi minuun iskostua tai sitten luovuttaa ko. homman kanssa kokonaan... Juhalla ei tällaisilla asiolla ole merkitystä siellä mennään eikä meinata ja tyylillä ei aina ole väliä! =D Ku sais vaikka noi takaakierto-ohjaukset edes vähän "sirommiksi".
VIDEO....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti