En tiiä mitä taas sanois... Jotenkin tossa jo karsintojen jälkeen treeni-into koheni ja halu taas panostaa Intoon kasvoi... Ollaankin niitä keppejä ja hyppytekniikkaa treenattu. Mutta sekin on tainnut vaan tehdä hallaa. Lähin ihan ok fiilareilla kisoihin, ajatuksella, että osataanhan me ja eka ratakin ihan sellainen mukavan oloinen... Mutta, hoh hoijakkaa! Rimojen kolistelu alko jo tokalla hypyllä ja radan saldo olikin loppujen lopuksi 15 virhepistettä ja rimoista. Voi kiesus! Onko toi koira paskana jostain, kun meno on tätä??!! Okei, hyppytekniikan teolla saa koiran jumiin that's for sure, mutta tehty sitä nyt siis kaksi kertaa. Ja joo, tippu perjantaina puomilta jaloilleen alas, mutta ei ole ontunut tai mitään muutakaan sillon saatikka sen jälkeen! Tänään oli myös saakutin kuuma päivä!! Jopa niin kuuma, että mulla tuli raja vastaan, loppu kestävyys ja vihelsin pelin poikki. Olin ilmonnut koiran kolmeen starttiin, mutta toka jälkeen lähettiin kotiin! Uskon että Into ei laittanut tästä päätöksestä ollenkaan pahakseen!!
Ennen tokaa rataa kävin lämppäesteillä. Aattelin, että muistutellaan vähän rimoja. Laiton ne 40 cm. Ekalla hyppyyttämisellä jo rima alas ja ärähdin. Näytti heti ottavan onkeensa. Ja eikun uudestaan kokeilemaan - koirapa kielsi ja oli sen näköinen että ei halua hypätä! =O Into, haloo! Ei ollenkaan sen tapaista! Sain hetsaamisen kautta, kun vire nousi, niin hyppimään kyllä heti yli, mutta ei ollut mitenkään nättiä katottavaa. Siinä oli kaksi hyppyä 90 kulmassa joidenka molempien rimat siis 40 cm:ssä ja toiselle niistä tuli ns. takakaakierto, viisto hyppy, missä Into on muutenkin aika huono - ei kauheen nätisti mennyt nytkään. Laskin sitten sen riman 30 cm ja otin pari kertaa päällejuoksuna jotta sai luottoa.
Toka rata oli ihan älyttömän kivan oloinen, mutta tässä vaiheessa oma olotila oli jo aika kauhea. Voimat ihan finaalissa. Kädet tärisi jne... Rataantutusminenkin tuotti jo tuskaa. Ei ois jaksanut yhtään enään olla auringossa ja mulla oli lippiskin päässä kokoajan.
Otin alun ihan perusohjauksella vaikkakin se ihmisnuoli-persjättö olis ollutkin ehkä meille parempi. Nyt kaarratti ihan hitonmoisesti! Mä oon oikeen ihmisnuolen suurkuluttaja. =) Eka ratakin alotettiin sillä. =)
Mut siis joo.. A:lla sai jättäytyä taakse, jes. Se meni hyvin! Keinua ennen persjättö multa oli HUONO! Keinulta kepeille 135 avokulma ja minä törkkäsemään. Koira oikein sisään, mutta eipä kääntynyt kakkoseen. Jihaa! =( No, saatinpas sitten jo se virhe tällekin radalle... jatkoin vielä keppien jälkeen hypylle pakovalssi-jaakotuksen josta putkeen jees. Sit oli takaakierto putken jälkeiselle hypylle jonne muuten HYVIN, mutta sittenpä sössi ohjaaja. Koira ohi puomista ja tittidii. En kyl ohjannu ollenkaan, huiskin vaan. Suikittiinkin sitten säheltäen radalta pois... I'm so fucking love this competing! Noup! Aina ja iankaikkisesti pahaa mieltä (amen) vaikka kuinka lähet hyvillä fiilareilla ja odotuksitta kisaamaan. Positiivista oli, että tällä radalla ei tullut rimoja alas ja molempien ratojen lähdöissä pysyi kohtuu hyvin!
Sain Intolle huomiseksi ajan fyssarille, että pääsee nyt heti tsekattavaksi! Sillä on kyllä Caritalle aika seuraavan viikon tiistaina, mutta en halua odottaa sinne asti jos jotain onkin. Oon myös ilmonnut koiran kat:n kisoihin 10 päivä, mutta ei kyl huvittas mennä. Ei täs oo järjen hiventäkään, niinkuin oon satakertaa jo aiemminkin sanonut. Mutta miksi sitä perkele aina vaan ilmoo koiraa kisasta toiseen?!! Optimistisesti aina aattelee, että kyllä tällä kertaa menee paremmin?! Nyt en enään ilmoo vaikka kuinka tekis mieli kisata!!! Tyhmähän sitä on kun aina vaan hakee sen pahan mielen sieltä! Piatsi etä kyl tähänkin tottuu ja turtuu, paha mieli kestää aina vaan lyhyemmän aikaa. Ei jaksa välittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti