Koitti taas se aika vuodesta kun kisattiin Suomen aksakunkkujen titteleistä. =)
Yllätys - se emme olleet me Rusakon kanssa tänäkään vuonna. =D
Nää oli Himon tokat SM kisat! Ouluun oltas sillon aikoinaan saatu jo osallistua, mutta päätin jättää väliin.
La oli joukkuekisa - omassa seurassa ei kykeneväisiä kisaajia ois ollu kun Minna ja Usva, mutta Minna päätti ton päivän jättää väliin. Mä olin jo asennoitunut, että joukkuetta ei tuu lainkaan, mutta sit Hasun Tiina alko "pommittamaan" et mennään. Hän liittyi sen vuoksi Mänts:iin.
Hän osallistuisi kahdella koiralla ja mä kahdella, kun Hannamari tyrkkäsi Qran kyttöön.
Ja olihan toi Inkin ollut käytössä. Mä olin jo kirjottanut viestin valmiiksi molemmille, et en mä lähe joukkuekisaan, mut sit jokin sai poistamaan tekstin. Pohdin, että teenpähän ainakin kaksi ihmistä iloiseksi ja Himo pääsee ottamaan tuntumaan alustaan.
Tiina alotti L:llä ja hyllytti A.n jälkeen, kun oli kaksi estettä enään jäljellä. Mä Himolla seuraavaksi ja ihan ok nolla - aika kauan joutu oottaa puomilla koira. Sit mä Qralla. Sille vähän eri ohjausvalinnoilla kuin Himolla, Hannamarin kehotuksien mukaan. Puomille päällejuoksu (tätä en Himolla halunnut tehdä, kun on vietikkäällä koiralla saakutin haastavaa vaikka ois kuin vahvat kontaktit!) ja ei tota kestänyt Qrakaan, sai siitä virheen. Sit ennen keppejä okserille vekkasin ja Qra lähti kiertää koko esteen, suikkasi kepeille jne.. = hyl. Hannamari oli juuri 1 koira ennen meitä sanonut Tiinalle että unohti mulle mainita ton kuinka herkästi Qra lähtee vekeistä takaakiertoon, eikä ollut kuulemma enään uskaltanut mua asian suhteen häiritä. Olis ihan hyvin voinut!! Oltas EHKÄ voitu estää hyl. =)
Tiina oli Evellä ankkurina ja oli ottanut keinulta femman.
Joten meijän joukkuekisa jäikin osallistumisen ilon tasolle. =)
La oli jo aika pitkä ja saakutin helteinen pv! Niska ja hartiat kärys... Lähettiin himasta aamulla klo 7.00 ja taidettiin olla illalla samoihin aikoihin kotona. Marko oli mun matkassa la päivän.
Sittenpä taas su aamuna kohti Lappeenrantaa! Nyt pääsin onneksi Minnan kyydissä. Lähettiin Mäntsälästä klo 8.00 ja mun ryhmän tutustuminen yksilöhypäriin oli 12.00. Minna oli rankingissä korkeemalla kuin mä ja starttasi siinä vikassa kuumassa ryhmässä, eli 12.40 tutustuminen.
Matkalla katottiin livestreamia ja kaksi paikkaa radassa sai heti kättelyssä epäileväiseksi. Keppien sisäänmeno ja keppien jälkeinen elämä. =) Kisapaikalle päästyä ja rata sieltä kehänreunalta kierrettyä asia ei muuttunut miksikään. Ennen tutustumista päätin, että en pähkäile valitsen mitä valitsen ja se tod.näk on kakkoselle niisto riman takia, kepeille vetämällä meni syteen tai saveen ja valssi muurin jälkeen koska välistävedon saa tapella Himon kanssa ja siinä huudossa on sitten taas muurin palikatkin vaarassa. Tavoite oli finaaliin pääsy molemilla luonnollisesti! Ja puhuttiinkin matkalla että toivottavasti päästään molemmat tai ei kumpikaan. =) Meijän osalta tavoite täyttyi rimaa hipoen, kirjaimellisti, kun rimat muutamassa kohden kolisi. Ja oltiin vasta sijalla 31. 1 hampaat irvessä työstämätön paikka ja tulos on tämä. =) Video
Minnan Usva tiputti ekan riman jonka jälkeen tekivät sairaan hyvän radan. Minna kun tuli radalta pois ni multa tuli itku. Mua niin harmitti niitten puolesta! Minnalle pystyin vaan sanoa että ei oo sanoja ja sit tirauteltiin lisää molemmat. =) He ois niin ansainneet päästä finaaliin myös! Viime vuonna heillä oli sama kohtalo - 1 rima alas. Vitun raaka laji!
Sit alkokin hitonmoinen oottelu! Maksifinaali vikana... tais olla kello lähempänä seiskaa kun homma alko rullaa. 61 teki nolla karsintaradalla. Ja monta hyvää koirakkoa jäi rannalla ruikuttamaan! Ja niin monta hyvää koirakkoa epäonnistu finaalissa. "pahan" radan oli Sandra Deissa tehnyt ja pahan vain ihmismielelle ei muulle. Meillä kosahti alkuun kun luotin kuin pässi sarviini että putkeen tulee koira, mutta lähinkin kääntymään mitä ilmeisemmin liian aikaisin ja koira meinas mennä puomille. Kerkesin reagoida ja luopu mut sit tuli putkesta ohi... harmi! Sit alkokin kamalaakin kamalampi pelastelukierre joka kesti kepeille saakka. Loppuradasta vielä 1 outo kielto ja lopputuos 1
0. Sijoitus lopulta 18/244. Huonommin kuin viime vuonna, mutta mä oon ihan tyytyväinen. Rusakon tokat SM.t ja päästiin taas finaaliin. Siellä oltiin vaan molemmat jo liian väsyjä. .. koira käveli ylämäen ylös loppuverkassa ja halusi vaan autolle - se oli ihan puhki. 12 tunnin päivä silläkin jo takana. kotona oltiin joskus puol 11 illalla. Hannamari teki hienon nousun sijalta 61 8.ksi. Starttasi radalle kana ja teki nollan! Juha ansaitsi voiton - 2 vuotta poissa suomen kisakentiltä ja paluu kunkkuna! =) Iloinen olin myös Viitasen Minnan puolesta! Sit Toivolan Jannen mä haluisin joskus nähdä menestyvän, todella! Mua niin kävi sääliksi hän kun hyllytti finaalissa heti alussa, vaikka sääli on sairautta... samoin Mariannelle ja Terolle toivoisin menestystä, mutta heitä odottelee kansainväliset kentät. =) Ja yksi kuka on kanssa painunut mieleen jo monelta vuodelta uskomattoman epäonnensa kanssa on Aaltosen Mikko.
Mä iloitsen siitä että sain edes osallistua, koira tuli kuntoon ja päästiin kirmaamaan. Oli ihan huikeeta vaikkakin paljon epävarmuustekijöitä kerkeää kasautua mieleen, kun alla ei ole aktiivista tekemisen (treenaamisen ja kisaamisen) kautta. Treenannut Himo on viimeksi helmikuussa ja muutamat starti kerettiin vetää ennen näitä kisoja. Nyt koira huilaa taas karsintoihin saakka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti