Jau:lla epistelemässä ja olihan draaman kaarta kerrakseen. Ekalla meiksi hitaat kontaktit, yök! Ja sit mä vielä unohdin periaatteessa radan ja keinulle tuli törkyleikkaus, jota koira ei kestänyt. Muuten kait jees. Tokalle setille lähin jätääteen koiran ilman mitään normi alkurutiineja, no virehän nous... rima alas ja sit oli pakko tehä se sama törkyleikkaus keinulle, mutta reaktiokin koiralla oli edelleen sama. Pöh. Uusittiin keinu.. Mut sit tuli kepit johon päätin vedättää koiraa hulluna - tulos se, että kolmos keppi napsahti poikki. =O Keskeytys ja hävetys! Saatiin sit juosta rata uudelleen tuomarin kehoituksesta, mutta Himopa päätti lähteä omia aikojaan puomilta joka oli toiseksi viimenen este. Argh!!
Mul alko käyrä nousta. Olin ajatellut juoksevani kaksi rataa sen kanssa ja nyt oltiin juostu se jo kolmesti ja siten vielä tuo... Ei muuta kuin kuvetta kaivamaan ja neljäs startti (onneksi sai juosta niin monesti kuin halusi!) ja sit piti jo saada ittesäkin maailman kartalle ja normi kisamoodiin! Mä en osaa treenata enkä epistellä normi kisamoodissa! Rata oli hyvä - puomille aika tiukka käskytys! Sij. kolmas...
Radan varrella saatiin taas kehuja -oote niin mageita! - ootte niin hyviä - se teijän sm-finaalirata oli niin magee... jne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti