No, tulipahan kerranki lämpättyä koira kunnolla, kun sai hillua siellä pellolla urakalla. =)
Ekan radan alotuksessa sai kokeilla sivuirrotusta ja päätin sen tehdä. Uskoin, että nou problem! =)
Kävin kuitenkin merkkaamassa kakkosen, kiertäen sitä kautta kolmosen tykö. Mutta heppendaalos tulikin kakkosen ohi! =o =D Tästä vain kielto, kun kerkesin korjata ennen kuin nappasi kolmosta. Mä oli jotenkin ihan löysä - puoli unessa! Mitään jännittämistä ei ollut! Koko rata menikin meille epätavallisen rauhallisissa merkeissä. =o Radalla pääsi yhdessä kohden tekemään leikkauksen ja se oli HIENO!! Jumalauta, koira kokosi ja käänty loistavasti!! Sit mentiinkin kovaa kepeille ja oikein sisään, mutta sitten seuraava väli olikin kolme tai jotain. Korjasin ja enään yksi hyppy maaliin. Näitä se ei oikeesti osaa! Treeniä tarttis, mutta tilanteita on vaikea luoda nyt talvella 24 m pitkään halliin..
Kontaktit tehtiin tapamme mukaisesti kunnolla seisottaen! =)
Tää on ihan hullua! Ei mitää hullua itsevarmuutta todellakaan tai sellaista, mutta mulla oli eilen tosi vahva kutina siitä, että tänään se kakkosiin nousu tapahtuu. Mä en osaa selittää, mutta näitä tuntemuksia vaan välillä tulee ja ei aina koske itseä - jotain saakutin "selvännäköä". Se on erityinen tunne! Tietää vaan et jokin juttu tulee tapahtumaan... =) Siksi uskalsin hiljaa toivoa, että nousu tapahtusi ekalla radalla, jotta pääsis heti kotiin. No, eipä tahtunut ja uskokin alkoi hiipua! Mä olin tosi väsy!! Seuraavaa starttia piti ootella liki kahteentoista saakka.... menin autoon nukkumaan! =)
Se autto hiukan! Koiraa lämpätessä uudelleen päätin, että nyt pitää olla hereillä/tarkka - vetää enempi asenteella, meille ominaisemmalla tavalla! Puristelin taas korvaa ennen radalle menoa ja agre nousi! =)
Alussa saatiin prikulleen revanssi Jari Suomalaisen radan alusta joka sössittiin ekoissa kisoissamme Jäkessä. Päätin tehdä sen kuitenkin samalla tavalla kuin tuolloin - olla vaan tarkempi!
Silloin meinasi humpsahtaa hypyltä kepeille ja meni sit lopulta kepeille umpikulmaan sisään.
Tänäänkin meinasi painaa suoraan kepeille , mutta kerkesin reagoida - huutaa "ei" (noloa) ja niin meni putkeen. Mutta, musta se kävi kyllä putken sisäänmenolinjan yläpuolella, tästä ei kieltoa kuitenkaan! Huh!
Taas tehtiin leikkauksia, hypylle ei niin onnistuneesti ja A.llekin kun tein, niin koira näytti kompuroivan ylösnousussa. Näitä en oo kauheesti edes tehnyt!! A:lla seisoskeltiin taas tovi! Mahtui radalle yksi fiilisvalssikin, mitä ei todellakaan pitänyt tehdä! Luojan lykky, että se ei kostautunut. Toki tutustuessa ko. kohtaan sitä pohdin, mutta koin turhaksi... radalla selvitettiin myös kohta missä vastaavanlaisessa kohdassa on tullut kaksi kertaa rima alas. Putkestä hypyn kautta kontaktille. Nyt rauhotin itteni kohdassa sekä liikkeen että käskytyksen osalta ja ei ongelmaa! Puomin meni taas saakutin kovaa ja taisi vaan yksi takatassu jäädä pinnalle - käskytys oli kyllä kovaa!! =) Sit kolmen hypyn kautta maaliin.. Hyvä rata! Joskaan en tiennyt oliko nolla vai mitä!
Nolla oli ja nousu kakkosiin! Sijoitus tais olla neljäs! Sillä ei väliä!! Kontakteilla oltiin pitkään ja tiiä sit oliko muutenkaan kauheen sujuvaa = kaarteetonta menoa esteeltä toiselle.
Tuomarina tänään oli Ritva Herrala ja mitä olen hänen radoillaa kisannut, olisi nämä ihan yhtä hyvin voineet olla hänen kolmosluokan ratojaan! Siis missään tapauksessa ei vaikeita, mutta ei hänen ratansa ole sitä kolmosissakaan!
Olin ilmonnut Himon hskh.n kisoihin ensi viikonlopulle ykkösiin - nyt siellä pitää sitten kirmata kakkosissa. =)
Tää on hassua, kun näitä nousuja oottaa kun kuuta nousevaa, mutta sit kun se tapahtuu, se ei juuri tunnu miltään! Älyttömän hienoa toki, mutta ... =) En tiiä - onko siksi että mitään wau! ratoja emme ole vielä oikeen kokeneet?
Videota kisoista ei (taaskaan) ole kun yksin on liikenteessä. Olis kyllä kiva nähdä noita ratoja itekin joskus..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti