Kameraa toi tuli jonkun verran ulkoilutettua! =)
Haaveiluksi lähinnä joo meni... =)
Pitäs osata elää tässä hetkessä ja päivässä, nauttia siitä, kun voihan se olla, että huomista ei koitakkaan.
Himo ei ontunut kuin sen ke illan. Silloin annoin kipulääkkeen, sen jälkeen ollut ihan ok. Eli ei tullut kortisoonista niin pahoja kipuja kuin oli oletettavissa, onneksi! Se vaan on ihan ihmeissään tästä liikunnan vähyydestä - pitkät kolme viikkoa edessä meillä molemmilla.
Mutta kolikolla on se kääntöpuolikin: olen ollut erityisen aikaansaamaton ton pennun suhteen (mikäli nyt ei vielä ole julki tullut? =) ;) ) ja se todella näkyy ihan arkisessa käytöksessä, eniten ulkoillessa. Se on saanut kirjaimellisesti elää kuin pellossa. Mutta nyt tulee asiaan muutos! Nyt mulla on aikaa panostaa siihen, liikkua sen kanssa kaksin, ilman mitään tekosyitä. =) Himohan on ihanan tottelevainen, uskollinen ja arjessa nöyrä koira. Paras! Ihan super! Miksi kasvattaisin pennusta jotain muuta! Sillä on isot saappaat täytettävänä arkitottelevaisuuden suhteen, ja mulla paljon kiinni kurottavaa koulutuksessa. Muutamia settejä tällä viikolla kävin sen kanssa kaksin lenkillä ja kyllä heti näkyy tuloksiakin. Himo kasvoi aika moisessa kurissa ja nuhteessa nuorempana, mutta tuskin se olisi sitä mitä tänä päivänä on jollen olisi niin toiminut, tulos mitä sillä sai on juuri sitä mitä haluan.
Vireenkin kohdalla täytyy vaan nyt ruveta määrätietoisemmaksi ja tiukemmaksi. =) Se on aikasta vilkas veitikka! Mutta onneksi treenatessa käyttää päätään hyvin - vilkkaus näkyy muussa toiminnassa ns. kun ei ole mun toimesta sitä toimintaa.
Eilen käytiin Virpukan kanssa oikeen isolla kirkolla pyörähtämässä! =) Oli mukavaa! Uunisaari ja Liuskasaari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti