Ti 16.12
Päästiin pitkästä aikaa Turkuun Janitan oppiin ja hän oli tapansa mukaan jälleen loistava ope!
Mutta mullapa oli eka kerta, kun Turun treenistä jäin vallan paska fiilis ja koin todellisen pudotuksen maan pinnalle tuon koiran suhteen.
Täytyy myös sanoa se, että mua jännitti alottaa treenit, enemmän kuin kisat konsanaan - ihan kuin olisi ollut jokin näytön paikka ja sitä myöden en ollut treenissä lainkaan oma itseni. "Pelkäsin" tehdä.. ettei näytetä kauheelta..."tässä näin" - aksaa kuitenkin...
Homma oli jokseenkin räveltämistä koko setti. Himo oli tyystin oma itsensä ja lensi... sanoinkin Minnalle ratapiirroksen saatuamme että osuipas passeli rata. Välistävetoja, luukutusta ja sen jälkeen tiukkaa käännöstä ja kiinniottoa. Haastetta riitti! Videolla näkyy vain osa treenistä. Alusta puuttuu mm. eka yritys alun about 10 esteestä. Kokeilin 1:lle niisto/ihmisnuoli tyyppisesti - teki samalla lailla kuin sivuirti ollen (videolla). Välistäveto tökki, tein likaa/oudosti sain kiellon. 6 väärältä puolelta.. ja sit kun noi saatiin korjattua ja päästiin kunnolla esteelle 10 saakka, sinne helvetin huono leikkaus.
Leikkaus ei toiminut pussin jälkeisellä hypylläkään kun en työstänyt sitä kunnolla!
Puomin jälkeinen setti oli kaikki haastavin. Koira ei koonnut yhtään! Nämä näkyykin sitten jo videolla... Vippasu - voi elämäni kevät! Huoh!
Mulle iski kyllä todellisuus niin päin näköä että! Miljoonaa toi koira menee, mutta ei reagoi tiettyhin juttuihin lainkaan. Oon myös siksi ruvennut aattelemaan, että täytyy toimia vähemmällä ja muuttanut ohjaustani sen mukaiseksi. No, toimii vielä vähemmän! Janita sanoi, että koirasi on tekemisesi tuomari! Se kertoo mikä on oikein ja mikä ei -- lue sitä! On vain koiria joilla täytyy tehdä paljon ja ns. kovin ottein...
Toki mun täytys kyllä olla ajallankin noissa ohjauksissa ja tehdä oikeita asioita. Ja nythän mä oon jatkuvasti myöhässä. Sanoin Janitalle, että kyllä mä koiraan luotan - ei mun tarvii varmistella mitään ja näin se on! Janita puhui myös, että täytyy taistella ratoja läpi - ne kellä on taistelutahtoa on kovimpia. Mä en vaan heti tajunnut että hän olisi halunnut mun taistelevan tänäänkin tota rataa läpi tyylillä millä hyvänsä. Itse olin liikenteessä ajatuksella, että haluan tehdä asiat oikein ja kunnolla ja halusin oppia juuri siihen kuinka saada koira reagoimaan. Muissa treeneissähän mä taistelen kokoajan!! Ja se ei oo se mitä me nyt tarvitaan mielestäni!
Tolle koiralle täytyy opettaa jarruttaminen / kokoaminen jne..
Oli kohtia kun Janita sanoi, että älä ajattele että mun tarvii saada koira hypylle vaan ajattele että se ei saa mennä sinne lainkaan, niin ohjaus muuttuu jarrutavammaksi. Mä en ajattele että mun tarvii varmistella Himo johonkin, mutta myönnän ajattelevani, että eihän se käänny kuitenkaan, lentää vaan ja näinhän sit tapahtuu ja katon vaan sen lentoreittiä. Tätä en ruvennut siinä Janitalle sitten avaamaan ja jankkaamaan - taidan jankata muutenkin ihan liikaa... Oli myös puhetta vastakäännöksestä, kun sanoin että vältän niitä. On niin paljon ollut puhetta siitä kuinka ne syö valsseja ja on todella vahva ohjaus jne.. Janitalla meni oikein hermo =D ja kysysikin, että kuka saatana tällaista väittää? Tuohtuneena sanoi tekevänsä niitä jatkuvasti Hitillä sekä Fulla ja valssit ei ole kärsinyt yhtään. Jengi ei vaan tajua mihin voi valsseja vääntää ja mihin ei! Näin karkeesti sanottuna mun muokkauksella!! Pitää aina liikkua koiran linjan suuntaisesti!! Eli allaoleva piirros:
Koiran haluttu linja puomilta = punainen viiva
Musta viiva osoittaa valssia jota Janita ei koskaan valitsisi tähän, koska sillä koira juuri lukitsee takana näkyvän muurin! Liike on vahvin viejä ja siinä tulee väkisin erisuuntaista liikerataa itseltä suhteessa siihen mitä koiralta halutaan!
Vihreä viiva olisi puolivalssi / sylkkäriohjaus joka on ko. kohtaan ok! Liikeradat samansuuntaiset!
Sininen viiva = niisto-ohjaus jossa ohjaaja on siis valmiina hypyn takana vastaanottamassa koiraa ja saa näin yhdensuuntaista liikerataa koiran kanssa aikaiseksi! Äärimmäisen opettava setti oli tämä!!
Video
Se että käyn näin pohjalla tarkottaa vaan sitä että asiaa työstetään. Asia tiedostaminen on ensiaskel ja sitten sitä lähetään työstämään!! Ja tätä toden teolla lähdetään työstämään. Pitää vaan keksiä keinot! Janita vinkkasi että pakkausta ennen ponnistusta! Jarrutuksita! Tätä olen pohtinut itsekin - niinkuin olen aiemmin sanonut valmiilla palkalla hypyn takana ei ole vaikutusta! Lotasee hypyn "palaa" palkalle ja lulee tekevänsä oikein - ei tasan tajua että pyydän jarruttamaan hypylle!
To 18.12
Viikkotreenit...
Lähin ajatuksella, että nyt on mielen kohennuttava! Tosin kävi! Juhan rata oli luukutus-kiinni-vääntäö ja kääntöä rata. Koira jatkoi liito-orava meninkiä ja mä yritin räpistellä jotain. Sanoin Juhalle, että alkuviikosta oli vitutustreenit ja mieli ei kyllä tällä menolla kohene... Hän laittoi mut kuitenkin taistelemaan... Mun täytyy vaan saada nimenomaan tonne treeneihin joku johdonmukainen tapa toimia - lentämiselle nollatoleranssi ja toteuttaa sitä sitten kanssa! Mutta helppoo se ei oo kun radat on aina tota luokkaa... Videolla näkyy osa treenistä ja sinne olen kommentoinut jotenkin menoamme. Käntymättömyyttä ja mun myöhäsiä ohjauksia!
Video
Mutta positiivista on, että ratojen haastetaso alkaa olla tota luokkaa, koska noita me tarvitaan! Niinkuin aiemmin sanottu: juosta me osataan, mutta noi haastavammat kuviot ei onnistu. On poistuttava mukavuusalueelta että kehittyy!
Pe 19.12
Timon treenit ja ratapiirroksen saatua saattoi todeta, että mielenkiintoiselta näyttää. Mutta jälleen kerran, se ei ollutkaan niin paha kuin paprulla. =) Vaikkain siis meille se oli paha! Liito-oravan kun omistaa. Itse rata ei siis ollut se haaste vaan koiran reagoimattomuus! Alkuun kokeiltiin ihan normisti, mutta sanoin Timolle että jos lentää - siihen puututaan!!! Ja lensihän se...
Video
Puhuttiin enemmän kuin treenattii tai siltä ainakin tuntui, mutta asiasta puhuttiin. Timo koitti availla mun silmiä... Nyt vaan täytyy vähän aikaa harrastaa pysähdy-lupa hypätä aksaa. Palkata pysähdyksistä... todellisesta reagoinnista! Ei niin että lelu nakataan ennen kuin on saanut reagointia!!! Tätä olisin saattanut alkaa toteuttaa tiistain pohjilta! Timo on kyl hyvä näissä - vahvista sitä mitä haluat!! Itse aloin pohti sitten taas jo liikaa (tapani mukaisesti). Jäähkälenkillä pohdin että alkaako jarruttamista tarkoittava ohjaus jossain vaiheessa tarkoittamaan kahta asiaa...välillä pitää pysähtyä ja välillä riittää että jarraa.. Laura sai avattua tätä mulle - lupa esteen suorittamiseen vain nopeutuu kun aletaan saamaan reaktiota aikaseksi - pysäytyselementti on aina silti pysäytyselementti. Sillä pitää pysähtyä jos näin vaadin.. Nyt mä en enää jaksa kirjottaa kun nää on jäänyt näin jälkijunaan... tsori!
Mutta lyhykäisesti summasummarum: Ongelma tiedostettu toden teolla - sitä käsitelty/käsitellään mun pääkopassa ja toden totta asiaan puututaan ja aletaan työstämään! Koira ei ole vielä kahta vuottakaan joten kyllä sen kaaliin täytyy uusia tapoja pystyä istuttamaan. Oman tekemisen missiot on: ennakointia = olen tiedostanut olevani jokapaikassa myöhässä -> pakotetusti uskallusta vaan vielä enemmän liikkumiseen, sijoittumisen miettimistä radalla -> missä on oikeesti milloinkin oltava jotta voi/kerkee ennakoida -> vie ennakointiyritykset äärirajoille ja koiraan luottaminen. Se on jätettävä yksin suorittamaan jotta mä kerkeen... Käännökset vaan taistellaan!
Nyt ei vaan mikään oo helppoa! Matkalla ollaan - nautitaan siitä ja otetaan opikseen! Lopussa kiitos seisoo!! Ja hyviä meistä tulee!!!
Sit viikkon toi vitutusta vielä lisää, kun mä niin haluaisin pohjoseen käymään nyt talvella ja ainut vaihtis olis tää vuoden vaihde. Kahdestaan sinne on periaatteesa ihan mahdoton suunnistaa, kun kaikki mökit ja muut on niin saakutin kalliita -> 4 vrk 500 eurosta ylöspäin. Ja meidänpä taloudella ei nuita ystisperheitä ole - kamut on kortilla! =( Minnaa ja Aria kosiskeltiin ja hetekellisesti sieltä suunnalta tuli vihreetä valoa mutta lopputulemana kuitenkin noup! =(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti