Juupa juu trallallaaa...uudella asenteella lähdettiin kisaamaan ja kylläpä sitä asennetta heti koeteltiin. =)
P-Haun kisoissa siis kaksi starttia. Aamulla vitsatti kyllä kun kello soi ja piti nousta kisojen vuoksi. Onneksi älysin silloin jo ilmotessani ilmottaa Inton vaan kahteen vikaan starttiin kun tosiaan eilen ajeltiin sieltä Lapista kotio. Intohan ei reissussa mukana ollut joten se kyllä puhkui Intoa kisapaikalle päästyä. =)
Tuomarina oli Minna Räsänen ja hänen ratansa olivat mukavan haastavat.
Rataantutustumiset tuntuivat menevän hujauksessa, kun joutui miettimään miten minkäkin kohdan vie, ihan tosissaan.
Ekaankin rataan tutustuin mielestäni ihan hyvin, mutta maaliin päästyä saattoi todeta muuta. Esim. kontaktisuunnitelma oli jäänyt kokonaan tekemättä ja ennen radalle menoa sain jonkun aivopierunkin muuttaa suunnitelmaa ja sain kyllä taas niin karun muistuksen siitä, että näin EI tule tehdä ja hei, oikeesti, ihan kun en tätä tietäis. Ja mitään perusteltua syytä tälle muutokselle mulla ei edes ole!!!
Into lähti kuudentena molemmissa starteissa ja sekin tuntui tulevan pian, se meijän vuoro siis. Taisin oikeesti olla aika väsykin.. Kotona se vasta tajus!
Mut siis joo tohon asennemuutokseen. Päätin, että nyt kisataan ja ei välitetä mistään kämmeistä mitään!! Tapahtu mitä vaan, ei välitetä!! tai keskeytetä rataa tms. Ei haittaa, ei välitetä!
Puomin alastulosta tuli vitonen ekalla radalla ja ohjaus oli himpun varmistelevaa, huomasin olevani myöhässä siellä täällä. Alastulovirhe tuloksena siitä että ei ollut suunnitelmaa ja puomin jälkeen oli juuri se kohta missä tuli suunnitelman muutos "lennossa", tutustumatta rataan edes kertaakaan tällä tyylillä. En pysty millään ymmärrettävästi tässä tapahtumia kuvailemaan mutta, piti tehdä sylivekki ko hypylle ja vetää koira putkeen TEIN puomin jälkeen valssin ja hypylle pakkovalssin (pakkovalssi-valssilla olis vielä onnistunutkin ko. kohta) Jolloin koiran nokka täysin hutisuuntaan ja tyrkyllä ihan huti putki mutta sain tölvittyä sen oikiseen suuntaan pööpösti työntämällä - ihme että rima pysy! Koiralle pointsit tästä. Loppuun selvittiin "ehjin nahoin", mutta A:n alastulokin oli ruokottoman ruma!!
Ja nyt sitä ÄLÄ VÄLITÄ mentaliteettia sitten kyseltiinkin!! Kontaktivirhe vielä joo (tosin tääkin menis kategoriaan että aina jotain oltava), mutta OMAT SÖSSIT! No, ei välitetty ei! Ainakaan periaatteessa - tää uus ajattelutapahan on vasta työstössä! =) Tosin ei mulla mitään kiukkua tullut tms. =)Toki oli hoettava itelle, että sou!! Nää on vaan kisat ja sä haluut kisata ja löytää sen hyvän mielen kisoihin...
Oman tekemisen otetta on vaan kiristettävä seuraavalle radalle... Hyppäri.
Päätin luottaa koiraan ja antaa mennä. Paikkapaikoin tuntu että olin vähän liiankin luottavainen ja "yli"ajoissa ohjauksissani mutta ei mitään virheitä niiden osalta tullut. Kaksi rimaa tosin tuli alas (aina jotain =))! Nää varmaankin kohtia missä löin koiralle sitä luuria korvaan? Eka tuli ennen keppejä ja sen näinkin - koira tuli edeltävästä putkesta ihan jaloille. Toinen tuli "loppusuoran" ekalta hypyltä. Tätä en nähnyt! Eli se jo kertoo sen että yhteys koiraan on katkennut!
Tästä radasta jäin kuitenkin ihan ok mieli. Voishan sitä vanhaan tapaan ruikuttaa, että aina jotain. Mutta sou, oikeesti! Mitä väliä!! Ne on vaan kisat! Ja voihan sitä lohdutella itteään silläkin, että ei ne nollatkaan mihkään riitä, voittaja meni liki 9 sekuntia kovempaa. Että repikääpäs siitä huumoria!!!!!!
Renkaalle Into ponnisti tällä radalla ihan sairaan kaukaa!! Kolisikin! Ei vaan ollut hajoova rengas..
Nyt kotona, kun kisoista on kulunut jo reilu 6 tuntia, fiilis on oikeesti välinpitämätön. Paskaax täs... =)
Virheistä opittiin toivottavasti jotain, osataan poimia positiiviset jutut radoilta. Ja ens viikonloppuna lähetään takomaan päätä seinään taas, no ei vaan! Kisamaan lähetään samalla asenteella - kadonnutta kisahauskuutta metsästämään. =) Pakko tän on joskus muuttua!!!??!! Eikö??!
Tosta -treenit on mennyt hyvin- asenteesta on kanssa hyvä luopua, ne on treenit ne ja nää on kisat nää. Ei sillä treenionnistumisella kannata itteensä paineistaa. Sama tekeminen ei näy kisoissa niin ei näy! Eikä sitä sinne väkisin saa! Päinvastoin! Jos kauheesti aattelen, että "osataanhan me treeneissäkin niin kyllä kisoissakin pitäs", niin paineistan vaan itteäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti