Nyt ja jatkossakin jokaisella kerralla on aiheena kontaktit ja sit joku muu juttu, tänään kepit.
Hannan metodilla meidän pitäs tavallaan alottaa kontaktitreeni "alusta", toki tosta namialusta ja "ota" hommasta on paljon hyötyä. "Ota" jatkuu edelleen käskynä ja idea on sama -> etutassut maahan ja pylly jää kontaktille.
Mutta, nyt heti namialusta pitemälle tai kokonaan pois ja lelupalkka. Koira valjaisiin ja avustaja käyttöön. Hän rajottaa koiran pääsyn pois kontaktilta ja palkka tulee millon mistäkin. Se voi olla maassa odottamassa valmiina, olla siivekkeen takana piilossa (koiran tiedettävä sen sielä olo), tulla heittona (vaatii koiralta paljon) tai joskus jopa kädestä. Koiraa ei pidätetä pitkään kontaktilla, vaan suoritettuaan sen oikein, se saa vapautuskäskyn "mennään". Se, että palkka odottaa esim. koiran edessä näkyvillä auttaa siinä, että se ei katso aina ohjaaja suorittaessaan kontaktia. Näin päästään loppupelissä siihen, että ohjaajan sijainnilla ei ole väliä koiran suorittaessa kontaktia. Nyt Leevi pysähtyy kontaktille vain siksi kun sielä on se namialusta. Se kun siirtyi pitemälle, koira ei enään pysähtynyt kontaktille. Se ei siis tiennyt itse "tehtävästä" hölkäsen pölähtävää! :) Tässä homma noin suurpiirteittäin pikaisesti selitettynä. Hope so et meni edes sinnepäin oikein! :))
Keppejä otettiin lopuksi niin, että mitään apuja ei saanut ohjaajalta tulla. Koiran piti käskyllä "kepit" hakeutua oikeaan väliin. Tarkoitus oli tehdä tuota hyppyjen takaa eri kulmista, suoralta linjalta, viistosta ja avokulmasta, mutta se oli liian haasteellista Leeville. Eri kulmiin kyllä päästiin niin (jopa avo!!), että minä seisoin vain paikallani "evääkään liikauttamatta" parin askeleen verran kepeistä, rintama ekaväliä näyttäen ja käskyttämällä Leevin kepeille. Se meni hienosti!! Tästä sitten etäisyttä lisäillen ja kulmia vaihdellen haastetta harjoituksiin. Sillä tulee varmuus, että koira todella tietää mitä on KEPIT! :)
Niin ja Hanna kehotti nyt ohjaamaan koiraa koiran puoleisella kädellä ja ottamaan pikku hiljaa rohkeesti etäisyyttä koiraan sen pujotellessa. Leevi kesti käden vaihdon ja pikku etäisyydenkin nyt tosi hyvin!!! JES!!! JES!!!!
Valoa tunnelin päässä!! :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti