Kaikella on tarkoituksensa! 6.1

Oon varmaan ennenkin otsikoinut näin, mutta se nyt vaan on oikeesti ajatusmallini. Kaikella on syynsä, mikä, sen käsittäminen tapahtuu joskus. Joskus nopeemmiin joskus vasta vaikka vuosien päästä. Mä uskon kohtaloon...  Vaikka sen "oikkuja" onkin välillä vaikea sulattaa! =)

Hän, joka keinussa jumalten keinuu
väliä taivaan ja helvetin heiluu
hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu kun keinuu

joka selässään ristinsä kantaa
kohtalon haltuun itsensä antaa
hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu kun keinuu

-Cheek-

Tänään siis loppiaiskisoissa Ojangossa. Pakkasta aamulla -23*c! Lähtökohdat kisaamiselle ei kauhean hyvät - ja jotenkin huvituskin hukassa.. Pessimisti ei pety - viimeksi meni niin hyvin niin ei tänään kuitenkaan.. =)

Mutta niihin lähtökohtiin: Illalla alko kaameat vatsanpoltot, närästys. Minkä johdosta pohdin noita koiria - jos niillä on puoliksikaan mun tuntemukset ja ne rassukat ei niistä pysty puhua ja kertoa, niin apua! Kuinkakohan se Hugokin loppujen lopuksi kärsi? =(

Vatsa rauhottu lääkkeiden avulla vasta hiukan ennen puolta yötä ja sitä ennen en siis nukkamaan päässyt. Aamulla kello soi 5.30 ja ensi tuntemus polte mahassa. Lääkettä napaan ja paskat mä mitään sit niin ajoissa hereillä tehnyt kun en voinut kahviakaan keittää.. Sohvalla istualtaan tirsaa reilun puolen tunnin verran. 

Kisajärjestäjän kanssa olin sopinut, että voin saapua ilmoon vasta 8.15 koska lähdin nrolla 70. Ja onneksi oli sopinut! Kävin laittamassa Hiacen webaston päälle jäämättä kuunteleen lähtikö se päälle. Jotenkin mulla kuitenkin mieltä kalvo kokoajan, että kaikki ei mee tänään nappiin - mielessä huoli autojen toimivuudesta.. tein aamutoimia, söin vähän puuroa jne.. laittelin kamoja kasaan ja aatten että vien ne autoon ennen koiraa ja lähden nyt kuitenkin hyvissä ajoin jos jotain tuleekin eteen. Olkoon sitten niin että kökin siellä Ojangossa yliaikasin... No enpä kökkinyt! Autolle mentäessä sain todeta että webasto ei ollutkaan lähtenyt päälle ja auto aivan umpijäässä. Diesel..ei sitä voi kylmiltäänkään käyntiin rykästä! Eiku sisälle kitisemään Markolle! Pikaisesti Volvo laittamaan piuhanpäähän... No, kerkes se siinä ehkä sit 20 min olla, kun kerran oli niin hyvissä ajoin liikenteessä. Lähtö meni sit niin täpärälle, juuri alkuperäiseen mitotukseen, että olis Ojagossa autosta nousemassa pois vissiin 12 yli 8. Matkakaan ei mennyt ongelmitta - apparin ovi ei tossa pihassa auennut kun oli jäässä (Marko fiksuna poikana pesi auton viikolla), mutta ajaessa auton lämmetessä keskellä motaria sytty sisävalot päälle ja teksti näyttöruuttuun matkustajan puoleinen ovi on auki. Motarilla!!! Mihin sä siellä pysähdyt - no, Keravan ramppiin tietty. 

Kisoissa oli first time ever, kun Himo oli  häkissä hallissa sisällä. Käy tuo ihan tarpeeksi kuumana kuulematta taikka näkemättä muittenkaan menoa.. 

Tuomarina Suomalaisen Jari ja radat ei ihan sitä mitä hänen kohdallaan oli olettamus. On muuttunut! Radat oli kivoja, mutta niissä oli omat haasteensa. Sitä normi kerkeemistä, mutta myös koiralta vaadittiin teknistä osaamista. Tykkään! No, vois kuvitella et sopii meille. Tänään ei vaan sopinu! Oli puolestaan triplahyllyn päivä. =) Ekalla just A.ta edeltävällä hypyllä hyl ja HYVÄ NIIN (eli  näin tarkoitettu!), koska nyt mulla ei ollut mitään syytä luistaa omasta vastuustani ja olla vaatimatta koiralta kunnon 2on2off:a! Ja heh, sepä lähti sieltä luvatta! Ei muuta kun palautus ja ulos radalta. Tavoite saavutettu! Ennen hyllyä oli muuten kohta missä pistin itteäni likoon (poistuin todella mukavuusalueelta!) ja se kohta meni mageesti! Ent. seurakamu Milja tuli sanomaan et oli paras kaikista! Kiitos!

Tokalle radalle aattelin kans haastaa itteäni, takaakierto-persjättö 4 hypylle. Jotain siinä meni vikaan, mä en es nähny mihin koira laskeutu. Sit meni pelasteluksi ja koira huusi kuin palosireeni. Säätäminen on sille ihan myrkkyä! Ja hyllyhän se tuli hetikohta.. yritin jatkaan, mutta laihoin tuloksi ... keskeytys ja ulos..

Kolmas rata oli todella koiran osaamista haastavasta, kepeillä siis. Mä lähin luottavaisin mielin (sis menon tein erillälailla kuin muut) , mutta niin vaan koira jätti kepit kesken reippaassa sivuirtoomisessa. =( Höh! =(

laitoin uudestaan kepeillä ja teki toistamiseen virheen, ärähdin ja kolmannen kerran kepeille.- sit pujotteli loppuun ja pääsin kehumaan. Kaiken tein siis edelleen sivuirti ollen ja liikkuen... Loppurata meni hyvvin ja kontaktit oli taas sellaiset kun pitääkin! 

Tuloksilla ei juhlittu, mutta sain tehtyä asioita mitä halusin. Ja koulutettua koiraa kisatilanteessa. =)

Ei huono päivä kuitenkaan, eihän? =)