lauantai 27. huhtikuuta 2013

Huikeeta! 26.4

Vähän poikkeuksellista treenata näin kovaa kahtena pv:nä peräkkäin, mutta syy on siinä kun kuvioihin tuli mukaan noi Juhan treenit.
Tänään siis Janitalla ja Into jakso yllättävän hyvin!

Ohjelmassa oli vauhtitreenit, jotka itseasiassa alko normi ratataantutusumisella tietty, mutta sitä seurasikin sitten esteelle 20 saakka tehtävä virtuaalikoiran kanssa meno joka siis kellotettiin. Tämä kun kävi ilmi ja omaa menemistäni siinä aloittelin, sanoin Janitalle ja Minnalle että nyt jännittää. En oo koskaan aiemmin mitään tällaista tehnyt...saas nähdä kuin käy.

No, siinä mennessä tuntu hyvältä ja välillä oikeesti näin sieluni silmin sen koiran siellä menevänkin. Janitalle kun tämän sanoin hän tokaisi vain naurahtaen että AINAHAN se siellä pitäisi näkyä! =) Kun oli radan juossut oli ihan vallan hengästynyt. Ja olin sitä mieltä että olin mennyt kovempaa kuin mitä sitten koiran kanssa mennään. =) Kommenttina tuli että ok, näytti todella hyvälle! Katse oli koirassa kokoajan jne...

Sit hommiin koiran kanssa. Ekalla yrittämällä keskeytin heti esteelle 4, kun tuli rima alas väärin ajotetun leikkauksen vuoksi. Tokalla yrittämällä keskeytin esteelle 13 kun ajauduin liian pitkälle putkeen viennissä, ei sais saatana luovuttaa!! Hiukan tota ennen yhdes kohdin oli flippikin kovin hätänen. Tossa ois ihan hyvin voinu jatkaa, koska ei ollu mikään paha moka! Keinulla oltiin kuulemma ihan virtuaalikoira ajassa, keinu oli este 10. Sitten kolmanteen yrittämään - tällä (ja muuten edelliselläkin kerralla esteelle 4 aivan huippumageet leikkaukset!) kerralla päästiin sinne esteelle 20 saakka. Vain ennen keppejä meinas tulla hätä kun jäin suoralla putkella liian jälkeen niin, että jouduin vain turvautua käskyttämään "eteen" (ihme että lupsahti siinä mieleen), jolloin Into näköjään oikeesti lähtee ja korjasi menonsa hienosti eteen ja kepeille. Tämän jälkeen Janita sano että edelleen esteelle 10 joka oli se keinu oli aika tismalleen sama kuin virtuaalikoiran kanssa mennessä. En ollut uskoa korviani! Ja kun hän vielä jatkoi että esteellä 20 eroa oli VAIN 0,25 sekuntia uskonpuute oli vielä suurempi. Huikeeta! Oikeesti! Nyt en muista kuinka päin ero oli, että oltiinko koiran kanssa mentäessä 0,25 hitaampia kuin silloin kun menin yksin. Näin se tais olla koska sen muistan, että Janita sanoi eron varmasti tulleen tossa ennen keppejä sen suoran putken jälkeen. Siis huikeeta! Mä oikeesti tunnen ton koira ja sen vauhdin!

Tämä jälkeen huilittiin tovi kun Minna meni ja taas kun jatkettiin oli vuorossa loppurata pussilta eteenpäin. Tässä kyllä jyystettiin tovi kun Into haki pussin jälkeen tapansa mukaisesti ensimmäisen näkemänsä esteen. =) Ja käteenhän ei oikeen viitti tulla. Palkalla vahvistettiin. Loppu suht jees.

Pöydän suorittamisesta Into sai Janitalta kehuja. Lämmittää! Sekä estehakuisuudestaan ja radan luvustaan. Mä puolestaan liikkumisestani ja ohjauksista liikkuumaan lähtemisestä. Ihanaa kun aksa on tällä mallilla. Ja kaikki on kiinni omasta korvien välistä! =) Tiedossa on kyllä aina ollut, mutta kun... Nyt me vaan tehdään ja luotetaan toisimme! Tuloksista tai mokista viis! Siinä salaisuus! Ei suoriteta mitään..


Video treenistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti