Kisat alko meijän osalta hyppärillä ja aikamoista taistelua ja räveltämistä oli rata. Linjat oli kokoajan hukassa ja esteitä vaan tupsahteli nenäneteen... Tuntu et pääkoppa ei pysyny mukana siinä pyörityksessä yhtään, vaikka ei rata mitään pyöritystä edes ollut. Hahmotusongelmia oli kovin. Ja kauheeta koiran oottelua taas tänään toi ohjaaminen!! No, ratavirheettä päästiin maaliin, mutta yliaikaa tuli 0,92 s, ihanneajan ollessa 36s.
Agirataa ootellessa Purinan uudessa lämpöisessä buffassa meinas uni tulla väkisin... =)
Aksarata oli ihan kiva...tulos 5/-0,28. A.n alastulosta tuli femma, kun piti saada koira tiukasti hanskaan ja menin vedättämään koiraa kontaktilla. Se ei kestä sitä, vaan sillon loikkii, sen pitää saada ihan itekseen juosta läpi. Kepeillä hidasti taas yhtäkkiä keksken pujottelu!!?? On tehnyt saman kerran ennenkin.
Taisteltuja ratoja molemmat, mutta tyytyväinen en jostain kumman syystä ole..Takki on nyt tyhjä. Märehtii vaan sitä, kun kyyryssä tulee ohjailtua ja katse siinä lähellä kulkevassa koirassa niin tuo oma radanluku vaikeutuu ja linjat / sijainnit kusee. Olis niin paljon helpompaa kun pääsi kunnolla irti koiruudesta ja vois luottaa sen hakevan kaikki esteet.... Opetusjuttuhan tuokin olis...kun vaan oli alusta alkaen osannut tehdä kaiken toisin..
Haluis niinkus vauhtia ja riskiä tohon hommaan....Hyvää ja rohkeeta fiilistä.
Tuo tupeksiminen kun ei ole tuloksen tavoittelusta kiinni!!! Mulle nimenomaan oikein tekeminen (ohjaaminen) ja se hyvä fiilis on kaiken Aja O. Tulos on se toisarvonen juttu ja se tulee kyl sit kun on tullakseen!
Nyt ei kisata vähään aikaan. Treenataan ja ladataan akkuja!
Ei niin pahalta näytä kun tuntui... =)
VastaaPoista