Niinun treenissä siis tänään. Hänellä oli hallissa kaksi 20 esteen rataa, joista kerettiin mennä vaan toinen.
Eka rata tarjosi muutamissa kohden jo haastetta sen verran, että aika tuhraantui ko. kohtien hinkkaukseen kts. video. =)
Ekana esteenä oli okseri jonka rysäytti alas kahdella vai kolmella ekalla toistolla. Peli aina poikki sillon, matka ei jatkunut! Tästä myös koiralle aika rankkaa suullista palautetta. =) Itellä kun liikettä mukana -parempi. Alussa vaan oli pakko jättää koiraa hiukan...
No, rupesihan se okserinkin suoritustapa sieltä sitten löytymään ja päästiin jatkamaan hommaa.
Taas tuli eteen paikka missä ei lähtenyt "vetoon" ollenkaan tai siis no, ennemmin kyllä puhuttava, että ei tule lähelle ja ohjaukseen ollenkaan. Niinu kysyikin ko. kohdassa, että koska olet viimeksi palkannut pakkovalssista? Jaa-a enpä tiedä, eihän me olla treenattukaan sillä tavalla... vain koulutuksissa.
Oli joku toinenkin kohta mistä Niinu kysy, että ootko vahvistanu palkkaamalla. No ei! Hitto, kun ei treenata kuin koulutuksissa! Eikä aina tuu eteen kaikkia asioita ja siellä vahvistelu ei oo sama asia kuin että varta vasten palkkailet jostakin AJATUKSELLA!
Olis niin monta asiaa mitä pitäs päästä vahvistelemaan itteksiin treenailemalla. Sulais lumet niin pääsi kentälle ja ylipäätään treenaamaan.
Tänään meni paljon myös treeniaikaa keskusteluun! Asenteesta yms..
Niinulla ei ollut taaskaan kontakteja radassa! Se oli vähän harmi! Sen kerran ku pääsee treenimään ja niitä(kin) tarttis vahvistella.
Treenilistalla olis nyt mm. seuraavia juttuja:
Kontaktit! (vedätyksen kesto)
Keppiosaaminen!
(avokulmat ja ohjaajan puolenvaihdot ennen kaikkea keppien jälkeen toki myös ennenkin)
Vetoihin tulo!!
Ohjauksien kertaus/vahvistaminen palkkauksella!!
Yleisesti ottaen olen tähän päivään tyytyväinen! (paitsi tuo Into-sanan hokeminen), mutta jotenkin toivoisin koulutuksissa joutuvani enemmän koetukselle ja kokevani niitä epäonnistumisia (ainut tapa oppia), mutta myös vastapainoksi huikeita onnistumisia, kun ne epäonnistuneet kohdat saadaan pelittämään. Tänään jäi hiukan tasapaksu fiilis hommasta. En tiiä kuvittelenko, mutta jotenkin Niinukin tuntu vaisummalta kuin yleensä.. Olenkohan mä ihan kauhea opetettava, että opettajaltakin menee maku hommasta? =) Hahaa, mutta suorasukainen kun olen: kysyin Niinulta asiaa -ei ainakaan myöntänyt! =D
Tän päivän treeniin mahtu monta positiivista asiaa! Rimoja ei lennelly (paitsi okseri ja se oli ennalta arvattavissa!), eikä muurin palikat, mulle pahaksi ajattelemani kohta ei ollutaan mulle paha, jne jne...
Ainiin, Niinu myös sano että Intolle tulee paikkapaikon kovin hätä mun perään ja silloin hyppääminen ja este"ajattelu" sillä kärsii, eli tietyissä paikoissa kannattaisi tehdä ns. viipyvämpiä ohjauksia -rauhottaa omaa tekemistä... Tietty niin, että jatkoon kerkeemiset ei itellä kärsi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti