sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Täällä ollaan taas... 18.11

jalat vakaasti maanpinnalla! =) En tiiä, olin tainnut jo itse ajatuksissani luoda tämän homman. Olin meinaan ihan varma, että tänään se hyvä putki katkeaa ja niinhän siinä kävi. Niinkuin kävi ekalla radalla sekin, kun aattelin että ihan varmaan tulee eka rima alas ja tulihan se. Oli hyppy-kepit.. jätin ehkä liian lähelle ja toi esteyhdistelmä alotuksessa ei vaan toimi meillä. Mun oma sijainti oli myös liian pitkällä aloituksessa. Sit ohjaaja on hosunut eikä katsonut koiraa, koska hylly oli tullu jo kepeillä, jonka jälkeen tein valssin enkä siis ole huomannut koiran jättävän vissiinkin vikaa väliä pujottelematta. Jotenkin vaan toikin kutina mulla on ollut jo tovin että luotan liikaa, eli se aiheuttaa epätarkkuutta omaan tekemiseen. Hyllyt olis tullu myös moneen otteeseen kontakteilla, kun tuli hintsusti läpi ja palautti sievästi oman toisen takajalkansa kurkkottaen aina kontaktille. Mutta kontaktit siis tehtiiin kunnolla = kisojen tavoite!

Ainiin ja lähdöissä oli taas ihan mulkku! Seppo jo viheltelikin meille.. jos noi lähdöt on tollasia, menee usein noi radatkin päin peetä! Tokalla radalla, alku ihan suht fine, mutta kepeille oikein sisään ja ei taittunu kakkoseen. Jyrkkä avokulma johon menin törkkäämään, nää ei toimi meillä (edelleenkään). Niin ja A:n tuli läpi ja pysähty maahan sen jälkeen, käännyttiin niillä sijoillamme ympäri ja tehtiin A uusiksi ja suorinta tietä pihalle ja autoon. Tyhmähän sitä on jos kuvittelee, että hommat korjaantuu itteksiin ja varsinkin kun on muutaman kisan hyvä putki. =)

Vika rata hyppäri jonka lähtö vähän parempi, mutta huomasin heti esteen 6 jälkeen koiran olevan aivan naatti. Kolisteli rimoja useempaan otteeseen. Sit about 6 vikalla esteellä se rima tuli alas ja videolta näkee, että Seppokin sen tuomitsee, mutta voi helvetti!! kisakirjaan on merkattu nolla. Mä vihaan tällaisa armopala-juttuja. Sihteerin moka siis, koska arvostelulapussa oli nolla. Huoh! No ei voi mitään ja onneksi ei ns. vaikuta mihinkään, kun ei sijoituttu ja nollat arvokisoihinkin on jo kasassa.

Kotimatkalla olis pitäny käydä faijan haudalla, mutta ei vaan jaksanu. Anteeksi Isä! Oli taas vähän turhan pitkä kisapäivä... kisapaikalla klo 7.15 ja kotiin lähtö vähän ennen yhtä. Vois oikeesti olla fiksua itsen ja varsinkin koiran kannalta kisata vaan kaksi startti päivässä.

(tänään on muutenkin ollut faija kovasti mielessä-päivä, tullu rytinällä aina hetkittäin. Aamulla tuhersin itkut kun kisoihin ajaessa radiosta alkoi soimaan Arttu Viskarin? mökkitie ja äsken "isot" pojat lenkittäessäni meni ihan vierestä ambulanssi vilkut ja sireenit päällä, tuli paha flashback, mutta kuuluu elämään. Ikävä vain on! Ja kyyneleet valuu... =( )

Lyhykäinen videokooste!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti