Osteopaatilla 31.7

Kaikki pojat Caritan käsittelyssä. Hugolla ja Leevillä molemmilla lantion alueella jumia eniten. Molemmat anto ihmeen hyvin tai oikeestaan tosi hyvin hoitaa, Hugokin! =o

Niitten edellisestä hoitokerrasta onkin aikaa, kun joku unohti mennä niitten kanssa Riinalle varattuna aikana. NOLOO! Riina soitti sillon 14.10 ja aika 14.00 -> Porvoossa, että missäs oot ja meikä mutsin kanssa Lidl:n kassalla juuri tulleena Honkanummen hautuumaalta. Heti ei ees sytyttäny et miksi hän soitti, oli niin totaali unohdus! Harvinaista mulle!! Ehkäpä tämä elämäntilanne...

Pintis oli taas puolestaan tänään ihan persreikä! Edelliset kaksi kertaa Caritalla ja Piiralla ollu tosi nätisti, tänään vänkäsi kuin mikäkin ja kokoajan.
Mulla meinasi mennä vati nurin!!
Kysyinkin Caritalta, että onko se muka noin kipeä, että käyttäytyy tolla tavalla ja Caritan mielestä ei ollut. Oli muuta vänkäämistä! Kotonakin ollu kiukkusempi pari päivää.... Väsynyt vain?
Yksi kohta sillä oli selässä jumissa joka sekin taisi kohtuu hyvin aueta. Hävettää vaan, kun joutuu koiralle kovistelemaan tuolla, Carita on ihmisiä jotka haluaa koiran ottavan hoitoa vastaan oma-aloitteisesti (luonnollista toki = hoitovaste parempi), mutta jos toi on perkule tollasta ja mä maksan tosta "hunajaa" ni saa sakutti olla kunnolla ja hoidattaa itteänsä! =) No, nyt lepoa loppuviikko ja la ehkä kontaktisulkeisia VÄHÄN! ja su kisatukset Porvoossa.
Ens viikolla pojilla onkin sitten Riinan käsittely torstaina!

sert-A, wohoo!! 28.7

Kirjotin eilen facebookin, että lähden huomenna kattomaan josko Aku Ankasta olis tullut Hannu Hanhi ja likimain olihan se. Ei uskoa saata! Viimeaikaisten kisaamisten perusteella hitunen onnea ei ole pahitteeksi. Intolle siis eka voitto ja agi serti -> valiokello käyntiin. Oho! =D Toinen juttu onkin sitten se saako tuo serti ikinä seuraajaansa jne... vai oliko tämä satunnainen onnenkantamoinen?!

Hyvältä tuntuu silti, vaikkakaan rata jolla se voitto tuli ei ollut hyvä. Taistelua ihan alusta loppuun saakaa...koira varasti törkeesti lähdössä ja sitämyöten tuntu, että olin radalla joka paikassa myöhässä, loppuun saakka. Puuskutin kun pieni sika radan jälkeen ja pitkään. Sanoinkin, että edes Troyn kanssa kisatessa en oo puhallellu ratojen jälkeen noin pahasti. =) Ennen radalle menoa ahisti kovin, kun näin, että A mennään kahteen kertaan ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että toinen alastulo oli kiikkakaakka. Mutta joskus onni on näköjään minullekin myötäinen! =) Kiitos siitä!

Keskimmäinen rata meni ihan vituralleen = hyl. A mentiin taas 2 kertaa YÖK!! ja päätin että nyt vedetään kontaktit tarkasti, mutta paskat niin roiski molemmat sikamaisesti vaikka olin oikeesti päättänyt että ne otetaan. =( Noille tarttee tehdä jotain KIIREESTI!!! Menin heti radan jälkeen ottamaan lämppäesteille A.ta ja arvatkaa tekikö nätisti?! No, ihan sairaan mageesti vaikka oisin juossu kilsan päähän! Sika!

Kolmas rata hyppäri, ONNEKSI! sanoinkin et jos on agi, en mee ollenkaan! =)
Koira oli selkeesti jo tahmea. Joudun kannustamaan etenemään, yök! No, pikku rävellysten ja myöhästen valssien saattelemana kuitenkin nollalla maaliin ja sij. kait kuudes. No, nolla on aina nolla ja lämmittää mieltä! Janakkalan montussa oli ihan sairaan kuuma! Ihmeesti toi nakki kuitenkin jakso...vaikkakin selkeesti antoi kaikkensa ekalla radalla. Tokalla radalla meni hiukan räykyttämiseksi joka kertoo keskittymisen puutteesta ja jösses et viskyleikkaus teki vaikeeta. Meni ihan radalla treenamiseksi ja niin kauan et tuomari hätisti pihalle. =D Noloo...

Videoita ei tälläkertaa ole luvassa! Ei oo julkasukelposta matskua! =D

Niin ja mainittakoon myös, että Janakkalan kaikkien mini3 ratojen voitot meni Mäntsälään! Milja ja Sara nappasivat tuplavoittonollat ja Sarasta tuli hyppyvaliokin! Onnea kovin! Maybe someday we are as good as they are and that lucky too!

Mikkelikoostetta 23.7

Aamutreeneissä taas, tekemääni koostetta Mikkelin kisaradoista treenattiin ja ihan hyvästi meni. Keppien avokulmaan alkaa "lääkkeitä" löytymään... ei lähde vetoihin juuri lainkaan, vilasee vaan mua ja ampuu malttamattomana kakkoseen tai muualle ylemmäs. Vetoja siis vahvistettiin. Sylkkärillä toimi tollasessa kohdassa hyvin, et sai vähän ulos linjalta ja näin oikein sisään. Nämä treenit jatkukoon jotta saadaan menemään ilman kikkailuja oikein.

Ihmisnuolta treenattiin taas, tai lähinnä sen jarrutusta. Pysäytin ennen rimaa suhinalla ja normi "käsijarrulla" ja löin namin kitusiin. =D Alko jarruttamaa varmaan kymmenennen toiston jälkeen ja näin pystyy kääntymään paremmin. Nämäkin treenit saa jatkumoa! A:lla oli namipalkka valmiina... Ei kehumista! Keinun itsenäistä päähänmenoa vahvistettiin myös. Radan "loppusuora" olikin sitten haasteellinen...

Tarpeeksi kun jyystettiin niin löytyhän ne oikiset ratkasut! =)

Vallan positiivinen pläjäys! 20.7

Kävästiin Salossa Tsekkiläisen Eva Lacnakovan opissa ja olihan positiivinen tapa kouluttaa hänellä. Paikalle kun mentiin siellä oli kentällä "muutama" hyppy ja putkia, harjoituksessa ei numeroita ollenkaan. Saimme kuulla, että radassa tehdään kolme lyhyttä harjoitusta aina 1 harjoitus kerrallaan ja Eva näyttää harjoituksen. Hän oli erittäin humoristinen ja tuntu tuntevan suomalaisten tiukat tavat agilityssä, niin hyvässä kuin pahassa -mm. ksi hyppy oli lähellä seinää ja se hypättiin seinään päin, hän toikaisi "tiedän, tämä on lähellä seinää ja hypätään tuonne päin" ja viittasi juuri suomalaisten tiukkuuteen tällaisissa jutuissa ja nauroi päälle. =) Hän myös painotti, että olkaa avoimia itse harjoituksessa ja kokeilkaa hulluiltakin kuullostavia juttuja. Nehän voi sitten treenin jälkeen potkaista halutessaan romukoppaan. =)

Seuraavanlaisessa pohjassa kirmailtiin:

Päälimmäisenä jäi mieleen ääretön positiivisuus, koiraystävällinen tapa treenata sekä se kuinka hän jätti ohjaajan varaan sen kuinka kauan jotakin juttua treenataan.

Minä opin koirastani tällä keikalla kolmekin eri juttua ja uusia ohjaustapoja tuli työkalupakkiin. Ja kaikeksi onneksi hyvin yksinkertaisia sellaisia!

Into oli innokkaalla tuulella ja Eva kehuikin sitä, että jaksoi vielä kahden tunnin jälkeen keskityyä hommiin hyvin. Tajusi varmasti koiran olevan nuori jne.. Into irtosi hyvin ja ansaesteetkin löyty kaukaa. =)Palloa en meinannut saada siltä pois millään ja kun revin sitä sen suusta ja hoin irti, Eva kiusoitteli "että koira ei taida puhua Suomea!" =D Sitten tänään Into ei taas pysynyt lähdöissäkään ollenkaan ja Eva ihanasti auttoi samaan tapaan kuin Niinu, että menee koiran viereen seisomaan lähtöön ja komentaa sitä jos nousee. =) Hän komensi hienostoi "ei". =)

Kiva reissu ja kivat treenit. Osoitti, että aina ei todellakaan tarvitse treenata isosti ja tuo hänen toteuttamansa tapa on varmasti koirille motivoivaa! TYKKÄSIN!

Koostetta...

Tavan Aku Ankka tuuriltani!

Mikkelissä kisailemassa 14-15.7.2012 kera Inton ja Troyn. Lähettiin reissuun jo perjantaina, ensimmäisenä etappina Heidin mökki Sysmässä. IHANA PAIKKA!!! Kuvia... Ilta venähti pitkäksi saunoessa ja ryypiskellessä. Uimaan ei ollut menemistä Markolla ja mulla, niin helvetin kylmää vettä. =) Lauantai aamuna matka jatkui sitten 9 maissa kinttupolkuja pitkin Pertunmaan kautta Mikkeliin. Jossa maksi2 aloitteli 12.15. Troyn kanssa kiva kisata kun tavoitteettomasti voi mennä ja valitettavasti tietää että niitä rimoja tulee alas. Mutta oikeesti vaan älyttömän kivaa, kun on vauhtia ja musta maksia on vaan jotenkin helpompi ohjata kun miniä. Troy radoista koostetta...

Yövyttiin Uusikuussa ja iltasella käytiin Mikkelin keskustassa Marikan ja Karrin kanssa syömässä Amarillossa. Hotellin vieressä oli ihanat lenkkimaastot!!

Tuon oman pötkön kanssa ei taas kaikki mennyt ihan putkeen. Sen kanssa "epäonnistumisesta" tulee paha mieli. Tokkakai ihan loogista kun sen kanssa on tavoitteita En vaan tiiä miksi yhteistyö ei pelitä tai sit ollaan välillä kovaonnisia..Aku Ankkoja.
Nyt viikonloppuna ekalla radalla Into oli oikeesti ihan kuutamolla. Räykytti hitosti mennessään eikä irronnut mihinkään ja ohitteli esteitä. Ei ollenkaan sen tyyppistä! Keskeytin radan ja just ennen loppu"suoraa" minkä koin haastavaksi ja olisin halunnut treeniä, mutta kotitreeneissä sitten...

Tokan radan aikana sato vettä kuin saavista kaatamalla ja hetsasin pojan pallon avulla hommiin. Hyvin töitä tekikin! Mutta vekkasin (=lue ihmistolppailin taas) sit yhestä hypystä ohi ja tasi sen jälkeisessä keppien sisäänmenossa vähän töllöillä. Muuten suht ok rata. Yksi rima tuli ennen puomia las takaakierrossa, mutta teki tosi hyvän puomin alastulon!

Sunnuntaina oli kovan onnen päivä..taas. Eka rata meiltä hyvä, MUTTA eka rima alas ja pikku haparointia tokassa takaakierossa. Tokalla radalla ei niin hyvää menoa, pätkittäin tosin hyvääkin, MUTTA okserin takarima alas. Aattelin vielä tutustuessa että kun siitä kepeille mentiin, en saa käskyttää keppejä ennen kuin on laskeutunut okserilta, koska kepit vetää/ajatus pysyisi vielä hypyssä, MUTTA mitä tekee Taija?! Käskyttää juuri okserin päällä kepit, kepit...vittu!

Koostetta Inton menosta...

On tää semmosta pään seinään takomista että! Kuinka tätä ihmiset kestää? Plörinäksi menneen radan jälkeen aina kuitenkin lähtee seuraavaan rataan (kohti uusia pettymyksiä) avoimin mielen ja viikonlopusta toiseen ilmoo koiraa kisoihin... Huvittavaa! =D

Purina Open kera Troyn 11.7

Iltasella epistelemässä Troyn kanssa. Oli ykkösluokan päivä ja vauhdikkaita ratoja. Meillä missiona vain "kuinka löytää avaimet siihen että Taija vie koiran radalle eikä koira Taijaa". =) Ne löyty, jee!! Koira remmistä irti odottelukarsinassa ja odottamaan siinä, mä kävelen lähtöalueelle ja kutsun koiran sivulle.. toimii! Tällä jatkamme!!
Eka rata oli vallan hyvä! Keinulta Esa anto alastulovirheen. Koira oli kyllä hätänen Ja mä en muistanut sen noustessa keinulle sanoa sitä "odota"-sanaa. Kontaktit ei ole kisoissa ollenkaan sitä luokkaa kun treeneissä... On niin vietissään, että vapauttaa itte ittensä NOPEESTI. =( Sit luulin, että pituuden vika palikka ois menny nurin, mutta kolautti vain. Lähtee vetoihin niin hyvin...siis kattomaan mua, että ajatus ei ole hypyssä. Varottava! Varsinkaan ei saa voimakkaasti näissä äänellä käskyttää. Helppoo mulle ku heinän teko. =D Ton radan ohjasin muuten ilman äänikäskyjä -putket vissiinkin ja ainakin kontaktit käskytin.

Tokalla radalla vähän taas pojalla karkasi mopedi käsistä. Oli liikaa varmaan siinä radan reinustalla pällistelemässä joten oli kauheessa vireessä. Ei toikaan rata huono ollu, keinulta vaan losautti YLLÄTTÄVÄSTI putkeen josta hyl. En edes rataantutsuessa aatellu että vois sinne irrota. =)Sit tuli ainakin kolme rimaa alas... =( Yhden ainakin otan kontolleni -keppien jälkeen olevalla loppu "suoralla". Toki tolla radalla tehtiin suoran putken jälkeen tosi tiukka käännös johon koira latoo täysiä ja mä sieltä myöhässä ton keinun jälkeisen homman takia, niin rima siitäkin alas. Yksi rima tuli loivassa kaarteessa jossa koira ns. itsenäisesti työskentelemässä...

Ja voin kuulkaas sanoa, että ykkösistä on tulossa N O P E I T A koiria (bc:t) ylempiin luokkiin jahka vaan nousunollat saapi kasaan, sisso!! Jumankauta mitä menijöitä!! Huh huh!!

Videosaastetta...

Ihan jees... 10.7

Aamulla treenit taas 8.00. =) Oli ihan inhimillinen keli treeniä ja juuri kun lopetettiin alkoi aurinko porotella lämpimästi. Aamutreenit on pop näin kesällä.
Treenit oli muutenkin aikasta pop! Olin suunnitellut hyvinkin vauhdikkaan radan. Ei kauheen tekninen, mutta aina ei tarviikkaan. Teknisiä taitoja vaadittiin kepeillä mitä meijän tarviikin treeniä sekä itsenäisiä kontakteja, toinen treenin aihe. Kontaktit ok kun apupalkka valmiina A:lla. Renkaalle edelleen ponnistaa kaukaa vedätyksissä. Kepeillä pientä viilaamista kun ekalla teki oikein ja satuin palkkaamaan siitä lelulla. Sit karkas mopo käsistä... ei vaan taas malttanu tehdä oikein kun ajatus vain edessä ja palkalla. Vaikka palkka oli mulla... Huilitauon jälkeen otettiin uusiksi ja konstit vaativaan sisäänmenoonkin löytyi. Kiva treeni ja jäi hyvä mieli. Aina ei tarvii hulluna vääntää -kiva luukutella. Oli hypärin oloinen agirata. =)