Tuurauskeikalla Niinulassa. Oli jo hyvä fiilis pitkälti ennen treeneihin lähtöä ja treenit suju vallan mukavasti, ainakin fiilistasolla. =) Ja kyl muutenkin. Oli oikeen mukavaa ja hyvän mielen aksaatia! Jotenkin rento ja vapautunut olo! Rata oli aikasta iisipiisi, mutta toki tarjosi paikkapaikoin haastettakin. =) Kepakot tuotti taas onkhelmia.. Avokulma kovasta vauhdista, kaarteesta. Oikein sisään ja sit kolmoseen... Tässä sitten testailtiin, mun tekemiseen eri juttuja ja vaikutusta Inton pujotteluun. Kontaktit suht ok, tuli läpi kun niin kovaa veti (piti selasta vikinää mennessään paikkapaikon kun mun perässä kirmasi), mutta viattomasti pakitti jalat takaisin puomille. Koominen! =D Oli juoksupainotteinen rata ja saakutti että tuli hiki!
Laitan videota vaikka jossain vaiheessa, ei jaksa eritellä juttuja. =)
Toivotaan että nämä fiilarit säilyy nyt taas aksaillessa!
Video...
torstai 20. syyskuuta 2012
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Omaa tasoa 16.9
Tänään kisatuksissa Ojangossa. Into kisasi kaksi starttia ja oli siis koko edeltävän viikon äitylillä, kun me olimme siellä Lapissa. Aksaatia Into oli tehnyt viimeksi Niinulla toissaviikolla, kait?
No anyway, omalla tasollamme mentiin! Eka rata hyl loppujen lopuksi siksi, kun kepeiltä sisäänmenovirhe, rytmirikko ja lopulta 1 väli jäi kokonaan välistä. En korjannut. Otin lämppäesteitäkin tänään ja sielläkin alkuun rytmirikkoja, en tajua mistä johtuu!? Onko koiralla fysiikassa kaikki ok? Vaiko koheltaako? Mitä?! Taitoa luulisi olevan? Tuli myös puomin pahasti läpi ja mulle todella yllätyksenä, en korjannut. A ok, Keinun tuli läpi kun tein persjätön ja siitä sitten käveltiin radalta pois, ei palkkaa koiralle ollenkaan ja autoon. Normihommaa nykyään noi keppivirheet...huoh!
Toka rata, kolmas rima alas, putosi suoraan sen päälle! Loiva "pakkovalssi" tilanne, en tiiä käännyinkö liian myöhään. Ei oo videota!
Lopurata ihan ok menolla, kontaktit tehtiin kunnolla ja hvyin tehtiinkin! Meno tuntu tänään kokonaisuudessa hyvältä oman tekemisen osalta, mutta tulokset puhuu taas puolestaan! = meidän tämänhetkinen taso! Rähinä omasta tekemisestä puuttuu tai en edes etsinyt sitä, aattelin et vedetään rauhassa/tarkasti este kerrallaan koiraan luottaen.
Tavallaan olin pettynyt ekan radan jälkeen, mutta en läheskään niin paljon kuin joskus tuossa aiemmin, olen tasomme hyväksynyt. Näillä mennään nyt ja yritetään petrata. Kisataukoa suunnittelen.. alotus?? Ehkä Purinalla vielä käydään kuun vaihteessa, koska kivat tuomarit ja sit treenaillaan.
Lähdöissä pysy tänään yllättävän hyvin!! Mahtu ratoihin hyvääkin siis oikeesti mm. niistot ja 1 pyöritys!, mutta valitettavasti noi mokat jää päällimmäisenä mieleen kun on ns. pienestä kii ja aina noi samat hommat! =) Tarttis treeniä keppejä paljon radanomaisesti keskellä rataa sis.menot kovasta vauhdista!
KISAKOOSTETTA!
28 KISAA Kesäkuu - syyskuu (4KK)
NOLLAA 7 (1 nollista SM:en hypärin nolla)
TUPLANOLLA 1
NOLLAPROSENTTI 25% (liekkö laskettu oikein?)
HYLLYÄ 11 (joista 1 on startista poistumisen vuoksi)
HYLLYPROSENTTI 39,29%
5 TULOKSIA 7
10 TULOKSIA 2
KEPPIVIRHEITÄ 8 (ainakin! Laskettu hyllyratojenkin virheet)
RIMOJA 4
KONTAKTIVIRHEET 3 +++? =) (ainakin! Laskettu hyllyratojenkin virheet)
KIELLOT 2
YLIAIKANOLLA 1
(Saariselältä, kaahotti sairaanloisia mutkia ja meinasi mennä monta kertaa vääriin putkiin)
Kotimatkalla poikkesin faija haudalla viemässä kynttilän ja fiksailemassa kukkasia kun siinä vieressä kerran oltiin kisaamassa.
No anyway, omalla tasollamme mentiin! Eka rata hyl loppujen lopuksi siksi, kun kepeiltä sisäänmenovirhe, rytmirikko ja lopulta 1 väli jäi kokonaan välistä. En korjannut. Otin lämppäesteitäkin tänään ja sielläkin alkuun rytmirikkoja, en tajua mistä johtuu!? Onko koiralla fysiikassa kaikki ok? Vaiko koheltaako? Mitä?! Taitoa luulisi olevan? Tuli myös puomin pahasti läpi ja mulle todella yllätyksenä, en korjannut. A ok, Keinun tuli läpi kun tein persjätön ja siitä sitten käveltiin radalta pois, ei palkkaa koiralle ollenkaan ja autoon. Normihommaa nykyään noi keppivirheet...huoh!
Toka rata, kolmas rima alas, putosi suoraan sen päälle! Loiva "pakkovalssi" tilanne, en tiiä käännyinkö liian myöhään. Ei oo videota!
Lopurata ihan ok menolla, kontaktit tehtiin kunnolla ja hvyin tehtiinkin! Meno tuntu tänään kokonaisuudessa hyvältä oman tekemisen osalta, mutta tulokset puhuu taas puolestaan! = meidän tämänhetkinen taso! Rähinä omasta tekemisestä puuttuu tai en edes etsinyt sitä, aattelin et vedetään rauhassa/tarkasti este kerrallaan koiraan luottaen.
Tavallaan olin pettynyt ekan radan jälkeen, mutta en läheskään niin paljon kuin joskus tuossa aiemmin, olen tasomme hyväksynyt. Näillä mennään nyt ja yritetään petrata. Kisataukoa suunnittelen.. alotus?? Ehkä Purinalla vielä käydään kuun vaihteessa, koska kivat tuomarit ja sit treenaillaan.
Lähdöissä pysy tänään yllättävän hyvin!! Mahtu ratoihin hyvääkin siis oikeesti mm. niistot ja 1 pyöritys!, mutta valitettavasti noi mokat jää päällimmäisenä mieleen kun on ns. pienestä kii ja aina noi samat hommat! =) Tarttis treeniä keppejä paljon radanomaisesti keskellä rataa sis.menot kovasta vauhdista!
KISAKOOSTETTA!
28 KISAA Kesäkuu - syyskuu (4KK)
NOLLAA 7 (1 nollista SM:en hypärin nolla)
TUPLANOLLA 1
NOLLAPROSENTTI 25% (liekkö laskettu oikein?)
HYLLYÄ 11 (joista 1 on startista poistumisen vuoksi)
HYLLYPROSENTTI 39,29%
5 TULOKSIA 7
10 TULOKSIA 2
KEPPIVIRHEITÄ 8 (ainakin! Laskettu hyllyratojenkin virheet)
RIMOJA 4
KONTAKTIVIRHEET 3 +++? =) (ainakin! Laskettu hyllyratojenkin virheet)
KIELLOT 2
YLIAIKANOLLA 1
(Saariselältä, kaahotti sairaanloisia mutkia ja meinasi mennä monta kertaa vääriin putkiin)
Kotimatkalla poikkesin faija haudalla viemässä kynttilän ja fiksailemassa kukkasia kun siinä vieressä kerran oltiin kisaamassa.
torstai 6. syyskuuta 2012
Juoksusia tyttöjä... 5.9
Univetilla Niinun treenissä ja voi pojat, että oli Inton nuppi sekaisin alussa, kun oli juuri juoksuinen villistyttö mennyt ennen meitä. Lähdössä pysyi kuin täi tervassa ja nokka maassa. Kyseltiin hermoja.. no päästiin hommiin ja ensimmäiset neljä hyppyä hyppäsi aivan vammasesti! Kerkesin meijän mennessä höpistäkin, että hyppää ihan vammasesti... Taisi olla hajuista ajatus niin sekaisin ja koira täysin keksittymätön että siinä syy. Koska kun uusiksi otettiin, meni paljon paremmin, onneksi! Harjoitukseen mahtu hyviä pätkiä ja huonompiakin kun oma tekemiseni oli löysää ja huonoa. Sitten oli yksi toella haastava kohta meille jossa koiran olis tarvinnut tulla kunnolla vetoon ja käteen kiinni ja sitähän Into ei tee.
Ollut kyllä treenilistalla lähinnä väärän putkenpäiden ohitusten vuoksi, mutta onpa jäänyt treenimättä. =o
Ei tullu tossa kohden vetoon ollenkaan ei ees namiin (A oli kuvaa pahemmin ansana!), mieluummin sit painu tonne puomille, mutta ennen sitä siis A:lle sitkeesti. Tossa ei ees mahtunut kunnolla vetämään kun muuri oli tiellä, tuntu että muuri olis ollu paras leijeröidä mutta se ei jatkon kannalta ollut jäärkevää. Koitin puomia edeltävälle hypylle alukuun normi takaakiertona, ei tullu vetoon. Sit vastakäännöksellä ei tullut vetoon ja sit itte jää vaan jumittamaan. Sit vahvistettiin palkalla vähän huonoin tuloksin. Loppuksi niisto-persjättö jolla onnistu ja oli paras ja itestäkin sujuvin. Pysty liikkumaan kun tavallaan luotti, että tossa ohjauksessa kuuluu "perään lähteä". =)
Loppurata sit suht ok, yhtä valssia piti korjailla joka oli samanlainen kuin Zelkon treenissä ja samalla laillahan siinä kävi... alko hyvin mut sit tuli poing poing poing. =)
Valsseihin tuloja pitäs vahvistella lelun kanssa ja onhan tuo treenilistalapussakin lukenut jo pitkää, mutta... =) Nyt tuppaa valumaan liikaa selän taa valsseissa ja itte korjaa sit liikkumalla taaksepäin ja "antamalla tilaa koiralle tulla siihen eteen"...
Keppikulma oli tokan kerran niitä suorittaessa vähän samanlainen kuin piirimestiksissä keinulta. Ekalla kerralla oikein mut sit rupes mokailemaan..kakkoseen, tai oikein sisään ja sit kolmoseen...
Oli kiva olla valvovan silmän alla. Tarttis vaan säännöllisesti, jotta saatas meittin tekeminen noususuhdanteeseen.
Mikään wohoo fiilis treeneistä ei jäänyt, mutta se johtuu tuolta mun korvien välistä. Ei se paskasti mennyt, mutta on vaikea olla tyytyväinen mihinkään tätänykyä... ja siis tarkoitan mihinkään, ei vain agilityyn. Liekkö kesän tapahtumilla osuutta asiaan, tiiä häntä, mutta pitäs saada positiivisemmat tuulet puhaltelemaan tonne yläkertaan. Vakavissani harkinnut jotain nuppijumppaa tai positiivisemman ajattelutavan valmennusta. =) Ei jaksa kun kaikki ahistaa.
No jospa nuo huonot ajatukset kaikkoaisi edes tuon reissun ajaksi... Lapland here we come! Love! Eli ensi viikolla ei aksailla ja Into jää kaikenkukkuraksi äitille hoitoon, vain "isot" pääsee reissuun.
Ollut kyllä treenilistalla lähinnä väärän putkenpäiden ohitusten vuoksi, mutta onpa jäänyt treenimättä. =o
Ei tullu tossa kohden vetoon ollenkaan ei ees namiin (A oli kuvaa pahemmin ansana!), mieluummin sit painu tonne puomille, mutta ennen sitä siis A:lle sitkeesti. Tossa ei ees mahtunut kunnolla vetämään kun muuri oli tiellä, tuntu että muuri olis ollu paras leijeröidä mutta se ei jatkon kannalta ollut jäärkevää. Koitin puomia edeltävälle hypylle alukuun normi takaakiertona, ei tullu vetoon. Sit vastakäännöksellä ei tullut vetoon ja sit itte jää vaan jumittamaan. Sit vahvistettiin palkalla vähän huonoin tuloksin. Loppuksi niisto-persjättö jolla onnistu ja oli paras ja itestäkin sujuvin. Pysty liikkumaan kun tavallaan luotti, että tossa ohjauksessa kuuluu "perään lähteä". =)
Loppurata sit suht ok, yhtä valssia piti korjailla joka oli samanlainen kuin Zelkon treenissä ja samalla laillahan siinä kävi... alko hyvin mut sit tuli poing poing poing. =)
Valsseihin tuloja pitäs vahvistella lelun kanssa ja onhan tuo treenilistalapussakin lukenut jo pitkää, mutta... =) Nyt tuppaa valumaan liikaa selän taa valsseissa ja itte korjaa sit liikkumalla taaksepäin ja "antamalla tilaa koiralle tulla siihen eteen"...
Keppikulma oli tokan kerran niitä suorittaessa vähän samanlainen kuin piirimestiksissä keinulta. Ekalla kerralla oikein mut sit rupes mokailemaan..kakkoseen, tai oikein sisään ja sit kolmoseen...
Oli kiva olla valvovan silmän alla. Tarttis vaan säännöllisesti, jotta saatas meittin tekeminen noususuhdanteeseen.
Mikään wohoo fiilis treeneistä ei jäänyt, mutta se johtuu tuolta mun korvien välistä. Ei se paskasti mennyt, mutta on vaikea olla tyytyväinen mihinkään tätänykyä... ja siis tarkoitan mihinkään, ei vain agilityyn. Liekkö kesän tapahtumilla osuutta asiaan, tiiä häntä, mutta pitäs saada positiivisemmat tuulet puhaltelemaan tonne yläkertaan. Vakavissani harkinnut jotain nuppijumppaa tai positiivisemman ajattelutavan valmennusta. =) Ei jaksa kun kaikki ahistaa.
No jospa nuo huonot ajatukset kaikkoaisi edes tuon reissun ajaksi... Lapland here we come! Love! Eli ensi viikolla ei aksailla ja Into jää kaikenkukkuraksi äitille hoitoon, vain "isot" pääsee reissuun.
sunnuntai 2. syyskuuta 2012
Videosaastetta
Siivoilen tota mac:a ja poistelen sieltä noita videoita (kuormittamasta ja viemästä tilaa). Ei jaksa dvd:lle poltella, kun niitä ei tuu kuitenkaan kateltua, niin laitellaa talteen juutuubbiin. =)
Piirimestaruuksien "parhaat" palat
Leiriaksaa kera Leevin
Lauantain aksailut vielä niin, että faija oli hengissä. Sunnuntai menikin sitten hiukan sumussa...
Kesäkuun alun Saariselän reissun kisatuksista koostetta. Paskaa tekemistä ja menoa, mutta siinäpähän nyt on kooste esillä. =)
Reissuun lähdettin kaikesta huolimatta 5.6 (faija kuoli 2.6), kun kaikki hautajais- ym. järjestelyt oli saatu sille mallille, että lähteä saattoi. Mutta kyllä oli jotenkin syyllinen olo...
Nyt on kone "tyhjätty". Muutama kisavideo jäi mitä ei julkasta! =)
Piirimestaruuksien "parhaat" palat
Leiriaksaa kera Leevin
Lauantain aksailut vielä niin, että faija oli hengissä. Sunnuntai menikin sitten hiukan sumussa...
Kesäkuun alun Saariselän reissun kisatuksista koostetta. Paskaa tekemistä ja menoa, mutta siinäpähän nyt on kooste esillä. =)
Reissuun lähdettin kaikesta huolimatta 5.6 (faija kuoli 2.6), kun kaikki hautajais- ym. järjestelyt oli saatu sille mallille, että lähteä saattoi. Mutta kyllä oli jotenkin syyllinen olo...
Nyt on kone "tyhjätty". Muutama kisavideo jäi mitä ei julkasta! =)
perjantai 31. elokuuta 2012
4 h aksaa!! 30.8
Zelko Goran koulutuksessa Porvoossa, joka oli siis Porsk:n järkkäämä. Heppu puhui paljon, mutta asiaa kylläkin. Onhan hänellä erilainen ideologia agilityn suhteen kuin meillä suomalaisilla, mutta ei huono ollenkaan. Mä en ehkä allekirjota tota suunta/käänöskäskyjen opettamista, koska en edes itse niiden antamiseen radalla kykenisi. En mä osais siellä miettiä pitääkö käskyttää oikeelle vai vasemalle. Puolestaan hänen kanssaan olen samaa mieltä koiran itsenäisestä työskentelystä, irtoomisesta ja vaatimuksista kääntyä hyvin kaukanakin ohjaajasta. Hänen mielestään kaikki jarrutukset radalla on no no! Suullisilla käskyillä todella ajoissa ennen hyppyjä koira valmistellaan käännökseen -käsky oikea tai vasen ja tiukka käännös tulossa =) ja sen tulee siis itse käyttää aivojaan ja kuunnella ohjaajan käskyjä, valmistella hypyt oikein jotta voi kääntyä tiukasti jne... Ja Zelko vaan juoksee! =)
Koulutus kesti 4 tuntia ja meitä oli kahdeksan koirakkoa!! Homma meni samalla tavalla kuin Eva Lacknakovan koulutuksessa, mutta kertoja radalla tuli tuplaten enemmän ja harjotukset (2kpl) oli 14 - 19 esteisiä. Eka mentiin harjotus omaan tyyliin (jokainen) ja sen jälkeen käytiin yhdessä läpi ja lähettiin tekemään Zelkon mallin mukaisesti, jyystettiin tarpeen mukaan. =) Into jakso ihmeen hyvin, mutta lopetin sen kanssa kierrosta muita aiemmin koska veti musta sen meijän vikan hyvin ja vielä väsykkeessä! Vikan rundin vedin sitten Troyn kanssa! =D
Harjoitus sisälsi vain hyppyjä ja putkia. Ja onneksi ei tarvinnut ruveta oikeeta ja vasenta opettamaan! =) Mutta tykkäsin kovin koulutuksesta! Ajatuksena hänellä kova vauhti ja kovasta vauhdista tulo tilanteisiin jossa tiukat käännökset.
Radilla joutu jättämään koiraa alussa paljon ja hyvä niin, saatiin treeniä siihenkin vaikkakaan jannu ei sillä hyvin pysynyt. Lipsahteli Zelkon jo Suomessa kuulemma kovin hvyin oppimia sanojakin... perkele! =)
Tasamäärää aikaa ei varmasti koulutuksessa osallistujille tullut, koirakko oli radalla tarvitsemansa ajan, toiset pidempään ja toiset lyhyempään. Ei haitannut mua! Treenattiin ihan tarpeeksi!! Mutta kuulin, että jossain koulutuksessa hänelle oli aisasta vähän huomauteltukin. =)
Oheisessa videossa kaikki mitä Into koulutuksessa teki, eli onneksi noita treeniminuutteja ei niin kauheasti tullut, vaikka kentällä oltiin se nelisen tuntia! =)
Seuraavan kerran aksaillaan varmaankin Niinulla ensi viikolla...
Koulutus kesti 4 tuntia ja meitä oli kahdeksan koirakkoa!! Homma meni samalla tavalla kuin Eva Lacknakovan koulutuksessa, mutta kertoja radalla tuli tuplaten enemmän ja harjotukset (2kpl) oli 14 - 19 esteisiä. Eka mentiin harjotus omaan tyyliin (jokainen) ja sen jälkeen käytiin yhdessä läpi ja lähettiin tekemään Zelkon mallin mukaisesti, jyystettiin tarpeen mukaan. =) Into jakso ihmeen hyvin, mutta lopetin sen kanssa kierrosta muita aiemmin koska veti musta sen meijän vikan hyvin ja vielä väsykkeessä! Vikan rundin vedin sitten Troyn kanssa! =D
Harjoitus sisälsi vain hyppyjä ja putkia. Ja onneksi ei tarvinnut ruveta oikeeta ja vasenta opettamaan! =) Mutta tykkäsin kovin koulutuksesta! Ajatuksena hänellä kova vauhti ja kovasta vauhdista tulo tilanteisiin jossa tiukat käännökset.
Radilla joutu jättämään koiraa alussa paljon ja hyvä niin, saatiin treeniä siihenkin vaikkakaan jannu ei sillä hyvin pysynyt. Lipsahteli Zelkon jo Suomessa kuulemma kovin hvyin oppimia sanojakin... perkele! =)
Tasamäärää aikaa ei varmasti koulutuksessa osallistujille tullut, koirakko oli radalla tarvitsemansa ajan, toiset pidempään ja toiset lyhyempään. Ei haitannut mua! Treenattiin ihan tarpeeksi!! Mutta kuulin, että jossain koulutuksessa hänelle oli aisasta vähän huomauteltukin. =)
Oheisessa videossa kaikki mitä Into koulutuksessa teki, eli onneksi noita treeniminuutteja ei niin kauheasti tullut, vaikka kentällä oltiin se nelisen tuntia! =)
Seuraavan kerran aksaillaan varmaankin Niinulla ensi viikolla...
keskiviikko 29. elokuuta 2012
Turussa 29.8
Piipahdus Janitan opissa ja antosaahan tuo oli taas. Rata ei ollut niin paha kuin siellä yleensä. =)Selvittiin ihan mukavasti eri kohdista! Alussa oli puomin alla ns toisella puolella J.nä olevaan putkeen irtoaminen ja se sujui Intolta mallikaasti! Putken jälkeen piti keretä persjättöön... Jatkossa seurasi pari takaakiertoa, ei kylläkään peräkkäin, joista jälkimmäinen oli muurille. Siellä tuli mun tyypillinen moka esiin -ootan koiran rinnalleni josta törkkään takaakiertoon. Vois kuitenkin luottaa ja ajottaa niin, että juuri ennen kuin totaalisesti katsoo minuun edelliseltä hypyltä laskeutuessaan, tulee törkkäsy ja oma sijainti jo aika lähellä muuria. Tarvii luottaa, että esteen lukitsee törkkäyksen tultua ja jos sen tekee tuskin pois tulee. Tämä oman tekemisen muuttamisen jälkeen LOISTAVA! Ja kaiken kukkuraksi tuntu äärettömän hyvältä. Kun oppis vaan toteuttamaan aina. Puomin kontaktit oli hyvät!! Sit sen jälkeisessä elämässä valssi ja irrotus hypylle. Ekalla valssi linjautu hiukan väärin ja tuli vekattua (lue: ihmistolpattua!) seuraava hyppy josta seurasi kielto kun koira ei kunnolla estettä nähnyt ja eksyi jo katsomaan likeellä olevaa muuta estettä. Heti seuraavalla yrittämällä hyvin, kun oma tekeminen oli oikeanlaista. =) Keinu hyvä ja siinä pääsen kyllä hyvin irti eteen. =) Okserille tein kaksi kertaa leikkauksen ja toisella tosi pahasti päälle puskien ja kummallakin kerralla pysy rimat ylhäällä, jes! Sit yhes kohdin Into vähän irtoili, joutu turvautumaan vastakäännökseen, mutta siis taas heti seuraavalla yrittämällä korjaantu tämäkin. Kiva kun ei tarvinnu jyystää! Paitsi yhtä kohtaa lopussa =D minkä jo niiiiin ennalta arvasin. Kepeiltä takaakiertoon muurille, pitkällä viennillä. En osaa ajottaa törkkäsyä oikein. Ootan liian kauan, koira kerkee tulla ulos linjaltakin ja kattoo vaan mua. Törkkäsy heti ja taas ite jo muurin lähellä, kun koira tulee ulos kepeiltä ja ottaa katsekontaktin minuun. Toimi kun ite teki oikein ja luotti koiraan.
Oli mukava treeni ja tuntu ehkä hiukan "liiankin helpolta" ollaksemme Janitan treenissä. Mukavaahan tuo tosin on jos jotain osataan ja onnistutaan!
Tosin mahtuhan sinne mukaan yksi ajattelemattomuusvirhekin...Yksi A.lle linjaus putkesta tullessa -tyhmä vienti iteltä!!
Oli mukava treeni ja tuntu ehkä hiukan "liiankin helpolta" ollaksemme Janitan treenissä. Mukavaahan tuo tosin on jos jotain osataan ja onnistutaan!
Tosin mahtuhan sinne mukaan yksi ajattelemattomuusvirhekin...Yksi A.lle linjaus putkesta tullessa -tyhmä vienti iteltä!!
lauantai 25. elokuuta 2012
Piirimestaruudet 25.8
Hiukan erilainen blogipäivitys, kun ajattelin kirjata tuntemuksiani jo ennen kisoja ylös. Kuten oletten tuolta aiemmin lukeneet meittin meno on kovin ailahtelevaa ja se on laittanut ahdistamaan.
Tänäänkin jo tässä vaiheessa klo 9.36 (kisoihin lähtö vasta 11.30), ahdistaa ajatus kisaamisesta tai ei niinkään sen agilityn tekemisestä vaan se lopputulema. Mulla on ajatus, että ei siitä mitään tuu kuitenkaan ja saan vaan taas pettyä. Mä en halua kokea sitä rävellystä ja niitä pettymyksen tunteita! Enkä myöskään halua mitään osa-alue tyytyväisyysajattelua, mä haluan onnistuneita hyvältä tuntuvia ratoja-kokonaisuuksia! Ratoja missä tuntuu, että tehdään yhteistyötä!! PISTE! Mä en kestä mitään saatanan rävellystä! Molemmilla on taitoa koiralla sekä ohjaajalla, siellä ei kuulu tulla mitään esteiden ohituksia koiran keskittymättömyyden vuoksi saatikka keppivirheitä koiralta joka oikeesti osaa pujotella! On se nuori joo ja kaikki on erilaisia kehittymisen ym. suhteen, mutta silti!
En tiedä onko tuo pettymyksen tunne ratojen jälkeen jotenkin "suurempi" kun kuitenkin joka kerta kun lähtöviivalle astelemme lähden avoimin ja luottavaisin mielin tekemään rataa, OIKEESTI. Siinä nämä ajatukset kaikkoaa.. lähden "rähinällä" tekemään rataan koiraan ja itseeni uskoen, vähän niinkuin että "näytän itselleni pystyvämme tekemään hyviä ratoja" ja mikä on lopputulema?! =(
Olen myös yrittänyt käänteispsykologiaa! Oikeesti, näissä Hannu Hanhi jutuissa on ollut perää, mä olen oikeesti yrittänyt luoda uskoa itseeni. Ei ole auttanut! Olen myös yrittänyt tosissaan rinta rottingilla ajattelua, hitto tänään näytetään ja lähdetään voittamaan ja paskat, ei voi toimia kun sisimmässäsi et todellakaan tuohon usko. Mulla on ehkä todella mennyt usko tuohon koiruuteen ja meidä yhteistyöhön.
Toivotaan, että se näyttää mulle tänään olevansa se mun The Agilitykoira ja saan taas hetkeksi uskoa tähän meidän hommaan ja virtaa jatkaa työstöä. Vakavissani tässä olen jo harkinnut koirasta luopumista ja uuden kehiin ottamista = luovuttanut? Paraneeko se vaihtamalla? Itsepähän olen tuonkin kouluttanut!
Jos nyt olis radalle meno voisin sanoa asenteen olevan kohdillaan! Toivottavasti säilyy päivän ajan! Jos luette tätä ennen kisoja ja siellä törmäämme saatan olla kettuuntuneen näköinen ja haluan olla omissa oloissani, niin se on tämän työstöä... hillutaan ja nauretaan kisojen jälkeen sitten! Tsemppiä kanssakisaajille!
On tää laji, saatana! Niin koukuttavaa ja henkistä pahoinvointia aiheuttavaa! =D
Kisaraporttia seuraa jatkoksi sitten illemmalla! Pitäkää peukkuja jotta Taijakin saisi hyvää mieltä! =)
Sitten se kisarapsa.... oli ihan hyvä pössis lähteä ekalle radalle joka oli joukkuerata ja vaikkakin oltiin joukkueen ankkurikoirakko ja kaksi hyllyä + 1 nolla alla, jotenka omalla tekemisellä "ei mitään väliä". Koira ei kunnolla pysynyt taaskaan lähdössä! Esteellä 3 oli jo räpiköintiä kun koira ei tullut kunnolla valsiin joka oli kyllä videoltakin katsottuna ihan suht koht oikea-aikanen. Sit 5 valssissa valu vielä enemmän ja kalasteluksi meni, koira osu mun jalkaankin ja en osannut lennossa hjauskuvioitani muuttaa ja sitkeesti lähdin kutoselle persjättöä tekemään, mutta saanohan sen järkikin että jos koiran kanssa porukassa ko. kohdassa esetään ei voi enään persjättöä tehdä. No siinä sit kosahti, seiska hypyn jälkeen väärään päähän putkea. Taon siinä sitten juostessani päätäni ja olin aatoksissa luovuttaa ja poistua radalta, kunnes kuulin Niinun huutavan radan laidalta että jatka. Jatkettiin...kepeiltä kuitenkin vielä virhe -oikein sisään mutta ei taittunut kakkoseen. Siinä lajinverran kiristeli! Ei ku uudestaan ja sit loppuun ok. Juoksin radalta pitkälle pois ja vitutus oli sanoinkuvaamaton... Niinu ja Teemu tuli tovin päästä jututtaamaan kun siellä maassa kyyristelin (kyynel ei ollut kaukana!) ja alkoi se "olihan siellä hyväkin pätkiä"-juttu.... Ei paljo lämmitä! Kyllähän heidän sanomisissan perää on paljonkin, tiedän sen, mutta kun ei lämmitä osa-alue onnistumiset niin ei! Tuolla tarttis osata mennä koko rata, siitä agilitykisoissa on kyse. Vittu mikään kolme estettä onnistuneesti/hyvät kontaktit paljo lämmitä kisasta toiseen!!
Toisen radan rataan tutustumisessa oli niin kyrpä otassa TAAS, että jätin tutustuessa TAAS (ollu liikeellä aiemmissakin kisoissa) yhden esteen välistä, onneksi nuo kanssakisaajat on niin kultaisia, että ne huomauttaa näistä -"jäiköhän sulla Taija yksi este välistä?"
Ennen radalle menoa mieli oli "rauhallinen", aattelin taas että tää vedetään faijalle, kyynelhän siinä melkein tuli, ja että este kerrallaan. Hyvin lähti liikkeelle, kepielle oli vaikea vienti ja piti päästä leikaamaankin. Tässä varmistelin hulluna ja homma oli kauheeta sävellystä varmaan 10 sekuntia eikä tuomari edes antanut kieltoa. Loppuun jatkettiin edelleen nollilla ihan ok menolla.
Eli TAAS armopalanolla (voi kiesus, kylläpä lämmittää mieltä!), kun ihanneaikakin oli niin löysä, että päästiin tolla keppirävellyksellä vielä yli 5s alle ihanneajan! Haloo!!
Kolmannelle radalle edelleen rauhallisin mielin, ilman sitä normia "hullua" Taija-asennetta joka ei tolle koiralle itseasiassa varmaan sovikkaan, koska ottaa siitä niin kiekkoja, että keskittyminen katoaa! Ihan hyvää rataa taas tehtiin jonkun aikaa, kunnes yllättävä kielto yhdeltä putkelta. En osaa syytä sanoa miksi kielsi! Kait siksi, että ei kait nyt yhtä kokonaista onnistunutta rataa voi meille tulla! Siitä femma muuten ok:sti maaliin. Ehkä paras puhti oli koirasta poissa, mutta suht ehjä kokonaisuus kuitenkin.... Kyllä antaa onnistumiset oottaa itseään, motivoivaa! Todella... =(
Vikan radan kirmasin vielä Minnan Eikankin kanssa kun Minnan kinttu reistaili. Yliaikanolla duunailtiin. Olin koiran radalla kannustamisesta radan jälkeen enemmän hengästynyt kuin vauhdista! =D
Eli ei ollut meittin päivä tänäänKÄÄN! =(
Harrastetaan nyt loppuun kuitenkin sitä osa-aluepas***
-puomin kontaktit hyvät!
-A.n!!! kontaktit HYVÄT!!!!!
-joitakin hyviä pätkiä radoilla
Nyt ei sit kisailmoja ookkaan tehtynä.
Ens viikolla on kouluttautumisviikko. =) Janita ja Zelko.
Sit seuraavan viikon loppupuolella lähetäänkin Lappiin viikoksi ja Into jää mutsille hoitoon.
Faijakin on kovasti ollut tässä viimesenä kolmena neljänä päivänä mielessä ja itku ollu herkässä, johtunee varmaan siitä että hänellä olis ollu synttärit 24.8, 67 vee.
Ainiin, ja vaikka TopTeamiin hain päätin, että valintatilaisuuteen en mene (tänä vuonna kaikki hakeneet muka kutsuttaisiin). Sinne emme kuulu! =)
Oheessa vielä muutama treenivideo kesältä, joidenka perusteella voisi kisoissa odottaa parempaa tulosta!? 1 2
Oheessa vielä jokin ei niin kovin onnistunut treeni satulinnassa.
(koneen siivous meneillään! =D)
Tänäänkin jo tässä vaiheessa klo 9.36 (kisoihin lähtö vasta 11.30), ahdistaa ajatus kisaamisesta tai ei niinkään sen agilityn tekemisestä vaan se lopputulema. Mulla on ajatus, että ei siitä mitään tuu kuitenkaan ja saan vaan taas pettyä. Mä en halua kokea sitä rävellystä ja niitä pettymyksen tunteita! Enkä myöskään halua mitään osa-alue tyytyväisyysajattelua, mä haluan onnistuneita hyvältä tuntuvia ratoja-kokonaisuuksia! Ratoja missä tuntuu, että tehdään yhteistyötä!! PISTE! Mä en kestä mitään saatanan rävellystä! Molemmilla on taitoa koiralla sekä ohjaajalla, siellä ei kuulu tulla mitään esteiden ohituksia koiran keskittymättömyyden vuoksi saatikka keppivirheitä koiralta joka oikeesti osaa pujotella! On se nuori joo ja kaikki on erilaisia kehittymisen ym. suhteen, mutta silti!
En tiedä onko tuo pettymyksen tunne ratojen jälkeen jotenkin "suurempi" kun kuitenkin joka kerta kun lähtöviivalle astelemme lähden avoimin ja luottavaisin mielin tekemään rataa, OIKEESTI. Siinä nämä ajatukset kaikkoaa.. lähden "rähinällä" tekemään rataan koiraan ja itseeni uskoen, vähän niinkuin että "näytän itselleni pystyvämme tekemään hyviä ratoja" ja mikä on lopputulema?! =(
Olen myös yrittänyt käänteispsykologiaa! Oikeesti, näissä Hannu Hanhi jutuissa on ollut perää, mä olen oikeesti yrittänyt luoda uskoa itseeni. Ei ole auttanut! Olen myös yrittänyt tosissaan rinta rottingilla ajattelua, hitto tänään näytetään ja lähdetään voittamaan ja paskat, ei voi toimia kun sisimmässäsi et todellakaan tuohon usko. Mulla on ehkä todella mennyt usko tuohon koiruuteen ja meidä yhteistyöhön.
Toivotaan, että se näyttää mulle tänään olevansa se mun The Agilitykoira ja saan taas hetkeksi uskoa tähän meidän hommaan ja virtaa jatkaa työstöä. Vakavissani tässä olen jo harkinnut koirasta luopumista ja uuden kehiin ottamista = luovuttanut? Paraneeko se vaihtamalla? Itsepähän olen tuonkin kouluttanut!
Jos nyt olis radalle meno voisin sanoa asenteen olevan kohdillaan! Toivottavasti säilyy päivän ajan! Jos luette tätä ennen kisoja ja siellä törmäämme saatan olla kettuuntuneen näköinen ja haluan olla omissa oloissani, niin se on tämän työstöä... hillutaan ja nauretaan kisojen jälkeen sitten! Tsemppiä kanssakisaajille!
On tää laji, saatana! Niin koukuttavaa ja henkistä pahoinvointia aiheuttavaa! =D
Kisaraporttia seuraa jatkoksi sitten illemmalla! Pitäkää peukkuja jotta Taijakin saisi hyvää mieltä! =)
Sitten se kisarapsa.... oli ihan hyvä pössis lähteä ekalle radalle joka oli joukkuerata ja vaikkakin oltiin joukkueen ankkurikoirakko ja kaksi hyllyä + 1 nolla alla, jotenka omalla tekemisellä "ei mitään väliä". Koira ei kunnolla pysynyt taaskaan lähdössä! Esteellä 3 oli jo räpiköintiä kun koira ei tullut kunnolla valsiin joka oli kyllä videoltakin katsottuna ihan suht koht oikea-aikanen. Sit 5 valssissa valu vielä enemmän ja kalasteluksi meni, koira osu mun jalkaankin ja en osannut lennossa hjauskuvioitani muuttaa ja sitkeesti lähdin kutoselle persjättöä tekemään, mutta saanohan sen järkikin että jos koiran kanssa porukassa ko. kohdassa esetään ei voi enään persjättöä tehdä. No siinä sit kosahti, seiska hypyn jälkeen väärään päähän putkea. Taon siinä sitten juostessani päätäni ja olin aatoksissa luovuttaa ja poistua radalta, kunnes kuulin Niinun huutavan radan laidalta että jatka. Jatkettiin...kepeiltä kuitenkin vielä virhe -oikein sisään mutta ei taittunut kakkoseen. Siinä lajinverran kiristeli! Ei ku uudestaan ja sit loppuun ok. Juoksin radalta pitkälle pois ja vitutus oli sanoinkuvaamaton... Niinu ja Teemu tuli tovin päästä jututtaamaan kun siellä maassa kyyristelin (kyynel ei ollut kaukana!) ja alkoi se "olihan siellä hyväkin pätkiä"-juttu.... Ei paljo lämmitä! Kyllähän heidän sanomisissan perää on paljonkin, tiedän sen, mutta kun ei lämmitä osa-alue onnistumiset niin ei! Tuolla tarttis osata mennä koko rata, siitä agilitykisoissa on kyse. Vittu mikään kolme estettä onnistuneesti/hyvät kontaktit paljo lämmitä kisasta toiseen!!
Toisen radan rataan tutustumisessa oli niin kyrpä otassa TAAS, että jätin tutustuessa TAAS (ollu liikeellä aiemmissakin kisoissa) yhden esteen välistä, onneksi nuo kanssakisaajat on niin kultaisia, että ne huomauttaa näistä -"jäiköhän sulla Taija yksi este välistä?"
Ennen radalle menoa mieli oli "rauhallinen", aattelin taas että tää vedetään faijalle, kyynelhän siinä melkein tuli, ja että este kerrallaan. Hyvin lähti liikkeelle, kepielle oli vaikea vienti ja piti päästä leikaamaankin. Tässä varmistelin hulluna ja homma oli kauheeta sävellystä varmaan 10 sekuntia eikä tuomari edes antanut kieltoa. Loppuun jatkettiin edelleen nollilla ihan ok menolla.
Eli TAAS armopalanolla (voi kiesus, kylläpä lämmittää mieltä!), kun ihanneaikakin oli niin löysä, että päästiin tolla keppirävellyksellä vielä yli 5s alle ihanneajan! Haloo!!
Kolmannelle radalle edelleen rauhallisin mielin, ilman sitä normia "hullua" Taija-asennetta joka ei tolle koiralle itseasiassa varmaan sovikkaan, koska ottaa siitä niin kiekkoja, että keskittyminen katoaa! Ihan hyvää rataa taas tehtiin jonkun aikaa, kunnes yllättävä kielto yhdeltä putkelta. En osaa syytä sanoa miksi kielsi! Kait siksi, että ei kait nyt yhtä kokonaista onnistunutta rataa voi meille tulla! Siitä femma muuten ok:sti maaliin. Ehkä paras puhti oli koirasta poissa, mutta suht ehjä kokonaisuus kuitenkin.... Kyllä antaa onnistumiset oottaa itseään, motivoivaa! Todella... =(
Vikan radan kirmasin vielä Minnan Eikankin kanssa kun Minnan kinttu reistaili. Yliaikanolla duunailtiin. Olin koiran radalla kannustamisesta radan jälkeen enemmän hengästynyt kuin vauhdista! =D
Eli ei ollut meittin päivä tänäänKÄÄN! =(
Harrastetaan nyt loppuun kuitenkin sitä osa-aluepas***
-puomin kontaktit hyvät!
-A.n!!! kontaktit HYVÄT!!!!!
-joitakin hyviä pätkiä radoilla
Nyt ei sit kisailmoja ookkaan tehtynä.
Ens viikolla on kouluttautumisviikko. =) Janita ja Zelko.
Sit seuraavan viikon loppupuolella lähetäänkin Lappiin viikoksi ja Into jää mutsille hoitoon.
Faijakin on kovasti ollut tässä viimesenä kolmena neljänä päivänä mielessä ja itku ollu herkässä, johtunee varmaan siitä että hänellä olis ollu synttärit 24.8, 67 vee.
Ainiin, ja vaikka TopTeamiin hain päätin, että valintatilaisuuteen en mene (tänä vuonna kaikki hakeneet muka kutsuttaisiin). Sinne emme kuulu! =)
Oheessa vielä muutama treenivideo kesältä, joidenka perusteella voisi kisoissa odottaa parempaa tulosta!? 1 2
Oheessa vielä jokin ei niin kovin onnistunut treeni satulinnassa.
(koneen siivous meneillään! =D)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)