sunnuntai 14. elokuuta 2016

Ykkösväli hukassa 13.8

Tänään kolmen radan verran kisatusta rimalla. Valitsin ko. kisat, koska kisat ilmoitettiin olevan heidän uudella nurmikentällä. Mä en tietääkseni ole ikinä kisannut Himon kanssa ko. alustalla ja ilman muuta on sitten hyödynnettävä tällainen mahdollisuus ihan treeni mielessä tulevaisuutta silmällä pitäen.

Alkuviikolla lupaili ok keliä, mutta nyt sitten tulikin sadepäivä. Kaksi ekaa rataa kisattiin nurmella ja vika (hypäri) sitten hallissa. Oikea päätös, koska pohja oli kyllä liukas - Aattelin juoksevani vanhoilla kengillä, mutta niiden pohjat oli liian kuluneet = ei pitoa! Onneksi mulla uudetkin matkassa joissa "nappuloissa" pintaa rutkasti, joten se kenkä piti ihan hyvin. Mutta tulipahan koettu tuollainen alusta ns. ääriolosuhteissa. =)
Sen verran tuo tilanne vaikutti omaan tekemiseen, että aika varovaista oli meno. Jotenkin sitä jäi kattelemaan, että eihän se koira vaan liukastu / kaadu.  Anto sen kaarrattaa.. Yhtään en vaatinut oikeestaan koiralta mitään.

Itse radoista, ne oli kivat, sujuvat ja täysin tehtävissä olevat joissa omat "killerinsä" Tuomarina Reetta Pirttikoski.
Ekalla radalla kepeille meno oli periaatteessa todella helppo, mutta meille vaikea ja siinä se virhe tulikin. Mä tiesin tän jo radalle mennessä, että kakkosväli kutsuu..ja sinnehän se meni. Muuten virheetön rata. Tulos siis 5 vp ja vajaat 3 sekkaa luokan nopeimmasta ajasta. Eli aikakin oli ollu ihan hyvä, koska keppikorjailussa palo helposti enemmänkin kun kolme sekkaa. =)

Tokalla radalla tuli ihan puskista, että lähti mun selän taa puomilta lähimmälle hypylle (kuvassa hyppy 14) eikä suoraan edessä olevalle mille piti mennä. Ja mä siis todella katoin koiraa, kun näin et sinne lähtee..



Karjasinkin, mut ku meni jo.  Meille todella epätyypillinen hyl! =) Tiiänhän mä, että aina valitsee lähemmän niinkuin Intokin aikoinaan teki, mutta en mä aatellu et se tonne lähtee vastoin ohjauksen. Vesa tuli radan jälkeen sanomaan, että näki jo koiran suorittaessa puomia, että oli lukinnut sen hypyn - ei kuulemma vilassutkaan muhun. Oppia ikä kaikki - tästä on otettava opikseen! Se todella valitsee lähimmän seuraavan! Tääkin rata oli ton jälkeen muuten virheetön.
Tosin tais yhessä putkessa vetää körsät kun viipy sen verran pitkään sekä vikan hypyn hypättyään maalin tulossa kaatu ikävän näköisesti. Tällä radalla Himo löysi kepit  hyvin vaikkakin siinä oli pituuden kanssa viritelty, tarkoituksella uskoisin, koiralle optista harhaa.

Vika rata siis hallissa ja hyppäri. Simppeli rata, muuta ei virheettä läpi päästy. Kepeille meno oli meille haastava ja valitsin meille muka varman vaihtiksen. Mut paskat, virhe tuli silti! Opetus! Iänikuinen! Älä varmistele - se virhe tulee silti, eli se törkkäsyversio olis pitänyt valita! =) Sit jos kepavirhe ei olis ollut alla, en olis muurille persjättöä tehnyt, koska tulin rataan tutustumisessa siihen tulokseen et palikat lentää. Nyt persjätön sit tyyppäsin ja niinhän ne palikat lens. Eli kyllä tätä tietoa alkaa tonne kovalevylle muodostua tuosta koirasta ja sen / meidän menosta! Tulos 10 vp ja vajaat kaksi sekuntia voittajasta (ja taas siis keppien alotuksen korjauksella) joka oli Himon sisko Qra.

Summasummarum: Tekemisestä jäi todella helppo ja vaivaton fiilis! Videota ei ole, joten en pysty asian todellisuutta tarkastamaan. Me vaan rullailtiin noi radat läpi.... Tekeminen on saavuttanut jonkun uuden tason. Virheet on enemmän tällaisia pikkuvirheitä, jotka tietty harmittaakin ehkä "enemmän".  Mut jos noitakaan ei olis, ni olishan tää ny jo ihan liian helppoo! =D Nollia putkahtelis kuin sieniä sateella. =D


Huikea kisakumppani!! Ja toivottavasti meillä on kaikki/paljon vielä edessä. Väistämättä tällaiset nyt pyörii mielessä, kun se ell keissi lähestyy, eli se jumien selvittely. Toivottavasti ei mitään lopullista... Mulla kun ei muutakaan aksakoiraa ole... Ja pian varmaan muuta koiraakaan.

Leevistä sen verran, että se on voinut taas suhteellisen hyvin. Stressitaso sillä on pidettävä todella matalana, suusta alas ei voi laittaa mitään extraa vain riisiä ja broiskuj.lihaa. Nyt on kestänyt sellasia puolen tunnin lenkkejäkin. Mutsi käy meillä joka päivä hengaamassa lapsenlikkana muutaman tunnin, jotta jos kipukohtaus tulee ei tarvii kauaa sen kanssa kärvistellä. Sekä ruokailuväli ei käy liian pitkäksi (joka on yksi kiputilojen aiheuttaja!), kun mähän teen taas töissä täyttä päivää. 6 tunnin ihqut työpäivät on historiaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti