Into siis tänään Caritan käsittelyssä ja normi jumeja oli.
Kysyin myös nyt häneltä suoraan koiran kunnosta ja vastaus oli, että Into on paremassa kunnossa kuin moni muu aksakoira!
Carita oli Piiran tavoin samoilla linjoilla, että ei vaan osaa hiekalla työskennellä. Siksi ne rimat tulee alas. Hiekka vaatii ponnistamiselta enemmän! Lihasmuistissa on keinonurmipohja, kun on sillä valtaosan aksaelämästään kirmannut.
Kerroin myös mielentilastani ja päätöksestäni kisaamisen suhteen ja hän taas toi uutta näkökulmaa asiaan....
Nyt kun paussaan ja jos en kovin hiekalla treenaakkaan, ei tilanne tule muuttumaan miksikään. Pitäs vaan mennä sinne hiekalle, oli ne kisat tai mitä tahansa ja ottaa ihan treenin kannalta vaikka esim. kisoissa tuliskin rimoja alas..
Jokatapauksessa päätökseni nyt pitää. Kalenteriin olen merkannut P-Haun kisat Orimattilassa syyskuun puolessa välissä. Sinne mennään jos siltä tuntuu ja jaksetaan. Palataan nääs Lapista ko. la. Tosin Into ei tälle Lapin reissulle pääse.
tiistai 13. elokuuta 2013
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Mukava harrastus! 10.8
Juu toden totta! Kyllä taas tänään nousi käyrä tappiinsa ja itku ei ollut kaukana... Tämmöistäkö on mukava harrastaminen?! Ja mielestäni mun vaatimukset ei oo korkeella?!! Mä en ymmärrä kuinka tähän on tultu. Olisi oikeesti kiva ymmärtää tätä mulle asetettua (agility)elämän polkua, mikä tarkoitus tällä kaikella on? Olisi varmasti suunnattoman paljon helpompaa hyväksyä kaikki tapahtunut...
Olen jo aikaa sitten päättänyt, että tämä pään seinään takominen tämän kisaamisen suhteen loppuu ja tämä päivä ei todellakaan tuonut muuta kuin vahvistusta tuolle ajatukselle. Ja siis kadutti jo näihin kisoihin ilmoominenkin, minkä olin tainnut keretä tehdä ennen edellisiä kisoja jo. Nyt EI vähään aikaan kisata!! 1 aginolla puuttuu SM-nollista jos kriteerit pysyy samana. Saatakoon sitä sitten koskaan tai ei - ihan sama!!
Kisattiin tänään KAT:n kisoissa Jäkessä. Kolme rataa, tuomarina Asko Jokinen. Hänellä on kyllä ihan omanlaisensa kädenjälki noissa radoissa. Tänään radat vain 17 esteisiä, kaikki! =o
Heti ekaa rataa pidin kivana ja uskovaisin mielin lähdin radalle ja en sitten niin minkäänmoinen nollan kiilto silmissä uskokaa tai älkää!! Ajattelin vain, että rimat pitäs todennäköisemmin pysyä, kun koira hoidettu kuntoon jne... Luottavaisin mielin!
Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi kielenkäyttöäni, mutta kuvaa tunnelmia hyvin!
Siis voi vittu!! Tokalle esteelle niisto ja kolmoselle jaakotus... Kolme estettä ja kaksi rimaa alas!??!!!!! Eka sentään pysy, oho! Tässä vaiheessa täysin suunnittelematta lopetin radan ja kysin koiralta siinä "että mitä sä teet ja näytin rimaa" tyyppi päätti lähteä suikkaamaan vieressä olevaan putkeen, yritin huutaa että "ei", mutta sinne meni. Sit komensin radalle "käy" ja hain remmin ja kohtullisen tiukassa ja kovassa remmiotteessa painuttiin autolle ja oikeesti niska häntäotteella nosto autoon. Mulla niin meni hermo! Ei voi mitään! Onko toi koira paskana vai mitä??!! Sitä on hoidettu koko kesä 2 viikon välein likimain, mutta tulos on silti aina tämä. Kukaan ei sano se olevan rikki tms. Pientä jumia aina toki on siellä täällä ja kuuluu asiaan. Mistä helveteistä mä sen ainakaan vosin tietää onko se rikki, en sitä kopeloi/käsittele ammattimaisesti, ei onnu tai mitään muutakaan sellaista, ei ole normi liikkumisessa tai olemisessa jäykkä tai mitään muutkaan sellaista. Mulla ei ole röntgenkatsettakaan... Huoh ja kyynel! Mä oon niin paskana tän lajin tai enemmmänkin siis kisaamisen suhteen, että sisso! En tiiä pitäsikö kuvauttaa koira uudestaan?! Selkä ym. kuvattu nuorempana ja kaikki silloin ok, nyt vasta vajaa 4 vee. Vai lyödä lapaset naulaan tyystin?!
Telkussa tuli jossain realityohjelmassa, että usein murtumisen jälkeen koittaa läpimurto - sitä ootellessa!
Ekan "radan" jälkeen meinasin jo luovuttaa ja lähteä kotiin, mutta päätin jäädä kattomaan kuin käy..
Rataantutustumisessa huomasin ajattelevani, että en voi tehdä sitä tai tätä jotta ei tuu rimoja alas. Voi vittu, ei tän kuulu tälleen olla. No, joka tapauksessa en uskaltanut kakkoselle jaakottaa tämän takia vaikka se olisi ollut paras vaihtis... Huoh! Radalla kun oon, siellä en enään onneksi näitä mieti vaan sitten vaan mennään ja tehdään. Tokalla radalla tehtiin ihmeesti ja kummasti nolla. Ja mikäli tuloksia on uskominen (kisoissa oli PALJON ajanottovaikeuksia) Into teki parhaan etenemänsä ikinä agilityradalla 4,46m/s ja teki vielä puomilla kunnon pysäytyskontaktinkin. Noin vauhdikkaalta meno ei kyllä tuntunut. Kisat oli pienet, jotain alle 30 osallistujaa / kisa, Inton sijoitus kuitenkin vasta 6 tällä radalla.
Trendinä meillä on viimeaikoina ollut, että kun joku homma onnistuu niin toinen menee vituix. Pysyy tasapaino! Jos ei rimoja niin kontaktivirheitä - ja jos rimat pysyy tulee ainakin se kontaktivirhe. No onneksi tällä radalla meni molemmat asiat hyvin! Ja koira pysy kaikissa starteissa lähdöissä hyvin paikoillaan, siitä pointsit.
Vikalle radalle, hyppäri, lähdin asenteella, että ihan sama kuin käy, teen just ne jutut miltä itestä tuntuu varomatta mitään rimoja tms... Puristin itteäni ihan sairaan kovaa korvastakin ennen radalle menoa kerätäkseni agrea päälle - onnistu! Koira kulki kovaa ja tehtiinkin älyttömän hyvää rataa KUNNES.............. 4 vikalta esteeltä rima alas.... Äitin kommentit videolla kuvaa kyllä tunnelmaa....
Kisat siis vähäksi aikaa kisattu. Juha viikkotreenit alkaa ens viikolla (ihanaa!) ja valkkujakin on tässä nyt joka viikonloppu 3 tai 4 viikon ajan, että katotaan nyt mitä sitten niissä tuleman pittää...
Ei pitäs oikeesti aatella, mutta mua pelottaa ton pennun osaltakin tää homma...
Olen kyllä tämän aksan suhteen tällä hetkellä täyttä ymmärrystä vailla.
KisaVideo (mutsin kuvaama, jotenka tuloskin on sen mukainen)
=)
Ainiin ja lisättäköön vielä, että mä otan vastuun likimain kaikesta muusta radoilla, mutta koiran vastuulla on hyppääminen! Mä en voi sitä rimoista yli auttaa ja kukaan meistä ei ole täydellinen ohjaaja, joten pikkusen paskaa ohjaustakin on kestettävä! Oman tekemiseni suhteen olen täydellisyyden tavoittelija, todella armoton itselleni, keskikertaisuus ei ole minua varten!
Olen jo aikaa sitten päättänyt, että tämä pään seinään takominen tämän kisaamisen suhteen loppuu ja tämä päivä ei todellakaan tuonut muuta kuin vahvistusta tuolle ajatukselle. Ja siis kadutti jo näihin kisoihin ilmoominenkin, minkä olin tainnut keretä tehdä ennen edellisiä kisoja jo. Nyt EI vähään aikaan kisata!! 1 aginolla puuttuu SM-nollista jos kriteerit pysyy samana. Saatakoon sitä sitten koskaan tai ei - ihan sama!!
Kisattiin tänään KAT:n kisoissa Jäkessä. Kolme rataa, tuomarina Asko Jokinen. Hänellä on kyllä ihan omanlaisensa kädenjälki noissa radoissa. Tänään radat vain 17 esteisiä, kaikki! =o
Heti ekaa rataa pidin kivana ja uskovaisin mielin lähdin radalle ja en sitten niin minkäänmoinen nollan kiilto silmissä uskokaa tai älkää!! Ajattelin vain, että rimat pitäs todennäköisemmin pysyä, kun koira hoidettu kuntoon jne... Luottavaisin mielin!
Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi kielenkäyttöäni, mutta kuvaa tunnelmia hyvin!
Siis voi vittu!! Tokalle esteelle niisto ja kolmoselle jaakotus... Kolme estettä ja kaksi rimaa alas!??!!!!! Eka sentään pysy, oho! Tässä vaiheessa täysin suunnittelematta lopetin radan ja kysin koiralta siinä "että mitä sä teet ja näytin rimaa" tyyppi päätti lähteä suikkaamaan vieressä olevaan putkeen, yritin huutaa että "ei", mutta sinne meni. Sit komensin radalle "käy" ja hain remmin ja kohtullisen tiukassa ja kovassa remmiotteessa painuttiin autolle ja oikeesti niska häntäotteella nosto autoon. Mulla niin meni hermo! Ei voi mitään! Onko toi koira paskana vai mitä??!! Sitä on hoidettu koko kesä 2 viikon välein likimain, mutta tulos on silti aina tämä. Kukaan ei sano se olevan rikki tms. Pientä jumia aina toki on siellä täällä ja kuuluu asiaan. Mistä helveteistä mä sen ainakaan vosin tietää onko se rikki, en sitä kopeloi/käsittele ammattimaisesti, ei onnu tai mitään muutakaan sellaista, ei ole normi liikkumisessa tai olemisessa jäykkä tai mitään muutkaan sellaista. Mulla ei ole röntgenkatsettakaan... Huoh ja kyynel! Mä oon niin paskana tän lajin tai enemmmänkin siis kisaamisen suhteen, että sisso! En tiiä pitäsikö kuvauttaa koira uudestaan?! Selkä ym. kuvattu nuorempana ja kaikki silloin ok, nyt vasta vajaa 4 vee. Vai lyödä lapaset naulaan tyystin?!
Telkussa tuli jossain realityohjelmassa, että usein murtumisen jälkeen koittaa läpimurto - sitä ootellessa!
Ekan "radan" jälkeen meinasin jo luovuttaa ja lähteä kotiin, mutta päätin jäädä kattomaan kuin käy..
Rataantutustumisessa huomasin ajattelevani, että en voi tehdä sitä tai tätä jotta ei tuu rimoja alas. Voi vittu, ei tän kuulu tälleen olla. No, joka tapauksessa en uskaltanut kakkoselle jaakottaa tämän takia vaikka se olisi ollut paras vaihtis... Huoh! Radalla kun oon, siellä en enään onneksi näitä mieti vaan sitten vaan mennään ja tehdään. Tokalla radalla tehtiin ihmeesti ja kummasti nolla. Ja mikäli tuloksia on uskominen (kisoissa oli PALJON ajanottovaikeuksia) Into teki parhaan etenemänsä ikinä agilityradalla 4,46m/s ja teki vielä puomilla kunnon pysäytyskontaktinkin. Noin vauhdikkaalta meno ei kyllä tuntunut. Kisat oli pienet, jotain alle 30 osallistujaa / kisa, Inton sijoitus kuitenkin vasta 6 tällä radalla.
Trendinä meillä on viimeaikoina ollut, että kun joku homma onnistuu niin toinen menee vituix. Pysyy tasapaino! Jos ei rimoja niin kontaktivirheitä - ja jos rimat pysyy tulee ainakin se kontaktivirhe. No onneksi tällä radalla meni molemmat asiat hyvin! Ja koira pysy kaikissa starteissa lähdöissä hyvin paikoillaan, siitä pointsit.
Vikalle radalle, hyppäri, lähdin asenteella, että ihan sama kuin käy, teen just ne jutut miltä itestä tuntuu varomatta mitään rimoja tms... Puristin itteäni ihan sairaan kovaa korvastakin ennen radalle menoa kerätäkseni agrea päälle - onnistu! Koira kulki kovaa ja tehtiinkin älyttömän hyvää rataa KUNNES.............. 4 vikalta esteeltä rima alas.... Äitin kommentit videolla kuvaa kyllä tunnelmaa....
Kisat siis vähäksi aikaa kisattu. Juha viikkotreenit alkaa ens viikolla (ihanaa!) ja valkkujakin on tässä nyt joka viikonloppu 3 tai 4 viikon ajan, että katotaan nyt mitä sitten niissä tuleman pittää...
Ei pitäs oikeesti aatella, mutta mua pelottaa ton pennun osaltakin tää homma...
Olen kyllä tämän aksan suhteen tällä hetkellä täyttä ymmärrystä vailla.
KisaVideo (mutsin kuvaama, jotenka tuloskin on sen mukainen)
=)
Ainiin ja lisättäköön vielä, että mä otan vastuun likimain kaikesta muusta radoilla, mutta koiran vastuulla on hyppääminen! Mä en voi sitä rimoista yli auttaa ja kukaan meistä ei ole täydellinen ohjaaja, joten pikkusen paskaa ohjaustakin on kestettävä! Oman tekemiseni suhteen olen täydellisyyden tavoittelija, todella armoton itselleni, keskikertaisuus ei ole minua varten!
torstai 8. elokuuta 2013
Hippis hyppelehtimässä 6.8
Himo oli ekalla Vapun hyppytunnilla ja ihan hyvästi meni! =)
Teki perussarjaa eka ja sen jälkeen set point:a ja lopuksi etäisyyden arviointia. Kuukauden päästä uudemman kerran ja tässä välissä ei kuulemma tarvitse tehdä!
Nyt tämän kokoisena etäisyydet oli:
Perussarja 5 (Vapun) jalkaa
Set Point 4 (Vapun) jalkaa
Et. arviointi ekalla 5,5,6.5 ja 7.7 (Vapun) jalkaa
tokalla 5,6,7 ja 8 (Vapun) jalkaa
Näitä tehtiin sivuirti ollen, takana ollen ja edessä ollen ym ym... =)
Hyppelehtiessä treeniin sisältyi vaikka ja mitä muutakin. Vappu neuvoi leikkimisessä... Paikallaanolossa ja kaikinpuolin tehtävien suorittamisen kriteereistä.
Hyvää neuvoa tuli myös koirulin pöhinöihin ja kun ottaa nyt niin kovin mallia kanssaolijoistaan.. Minnan Jekku alko haukkumaan pihalle pölähtäneitä lapisa ja Himo tietty karvat pystyssä haukkui ja pöhisi ja kirmasi pitkin tannerta. Tähän tuli hyvää neuvoa kuinka voisi toimia ja kiinnittää huomiota muualle!
Teki perussarjaa eka ja sen jälkeen set point:a ja lopuksi etäisyyden arviointia. Kuukauden päästä uudemman kerran ja tässä välissä ei kuulemma tarvitse tehdä!
Nyt tämän kokoisena etäisyydet oli:
Perussarja 5 (Vapun) jalkaa
Set Point 4 (Vapun) jalkaa
Et. arviointi ekalla 5,5,6.5 ja 7.7 (Vapun) jalkaa
tokalla 5,6,7 ja 8 (Vapun) jalkaa
Näitä tehtiin sivuirti ollen, takana ollen ja edessä ollen ym ym... =)
Hyppelehtiessä treeniin sisältyi vaikka ja mitä muutakin. Vappu neuvoi leikkimisessä... Paikallaanolossa ja kaikinpuolin tehtävien suorittamisen kriteereistä.
Hyvää neuvoa tuli myös koirulin pöhinöihin ja kun ottaa nyt niin kovin mallia kanssaolijoistaan.. Minnan Jekku alko haukkumaan pihalle pölähtäneitä lapisa ja Himo tietty karvat pystyssä haukkui ja pöhisi ja kirmasi pitkin tannerta. Tähän tuli hyvää neuvoa kuinka voisi toimia ja kiinnittää huomiota muualle!
maanantai 5. elokuuta 2013
Vinossa 5.8
Onneksi sain Inton käsittelyyn näin pian!! Tarpeeseen tuli!! Oli siinä puomilta putoomisessa ainakin tullut kunnon tärähdys ja ehkä kiertoakin kroppaan, sillä lantio oli koiralla humpsahtanut vinoon. No, nyt onneksi suorassa ja kaikki hyvin! Ens tiistaina taas käsittely (Carita), niin ei pitäis ainakaan mitään pahaa kierrettä nyt päästä aiheuttamaan. Tollanen pahentaa heti jo kropan muutenkin heikkoa rakennetta hyppäämiseen, eli kisojen rimoihin hyvinkin syynä! Siis kun eihän Inton runko ole mikään paras aksakoiran runko muutenkaan. Pitkä, paksu ja raskas etuosa... Mutta näillä mennään ja pääasia, että nyt tsekattiin ja saatiin kuntoon!! Mietin jo heti sillon perjantaina, että tarttisko varata aika fyssarille, mutta näytti niin oireettomalta koira silloin. Mutta eihän ne vaivat heti näykkään, vaan paremmin vasta seuraavana päivänä..
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Liian kuuma ainakin mulle! 4.8
En tiiä mitä taas sanois... Jotenkin tossa jo karsintojen jälkeen treeni-into koheni ja halu taas panostaa Intoon kasvoi... Ollaankin niitä keppejä ja hyppytekniikkaa treenattu. Mutta sekin on tainnut vaan tehdä hallaa. Lähin ihan ok fiilareilla kisoihin, ajatuksella, että osataanhan me ja eka ratakin ihan sellainen mukavan oloinen... Mutta, hoh hoijakkaa! Rimojen kolistelu alko jo tokalla hypyllä ja radan saldo olikin loppujen lopuksi 15 virhepistettä ja rimoista. Voi kiesus! Onko toi koira paskana jostain, kun meno on tätä??!! Okei, hyppytekniikan teolla saa koiran jumiin that's for sure, mutta tehty sitä nyt siis kaksi kertaa. Ja joo, tippu perjantaina puomilta jaloilleen alas, mutta ei ole ontunut tai mitään muutakaan sillon saatikka sen jälkeen! Tänään oli myös saakutin kuuma päivä!! Jopa niin kuuma, että mulla tuli raja vastaan, loppu kestävyys ja vihelsin pelin poikki. Olin ilmonnut koiran kolmeen starttiin, mutta toka jälkeen lähettiin kotiin! Uskon että Into ei laittanut tästä päätöksestä ollenkaan pahakseen!!
Ennen tokaa rataa kävin lämppäesteillä. Aattelin, että muistutellaan vähän rimoja. Laiton ne 40 cm. Ekalla hyppyyttämisellä jo rima alas ja ärähdin. Näytti heti ottavan onkeensa. Ja eikun uudestaan kokeilemaan - koirapa kielsi ja oli sen näköinen että ei halua hypätä! =O Into, haloo! Ei ollenkaan sen tapaista! Sain hetsaamisen kautta, kun vire nousi, niin hyppimään kyllä heti yli, mutta ei ollut mitenkään nättiä katottavaa. Siinä oli kaksi hyppyä 90 kulmassa joidenka molempien rimat siis 40 cm:ssä ja toiselle niistä tuli ns. takakaakierto, viisto hyppy, missä Into on muutenkin aika huono - ei kauheen nätisti mennyt nytkään. Laskin sitten sen riman 30 cm ja otin pari kertaa päällejuoksuna jotta sai luottoa.
Toka rata oli ihan älyttömän kivan oloinen, mutta tässä vaiheessa oma olotila oli jo aika kauhea. Voimat ihan finaalissa. Kädet tärisi jne... Rataantutusminenkin tuotti jo tuskaa. Ei ois jaksanut yhtään enään olla auringossa ja mulla oli lippiskin päässä kokoajan.
Otin alun ihan perusohjauksella vaikkakin se ihmisnuoli-persjättö olis ollutkin ehkä meille parempi. Nyt kaarratti ihan hitonmoisesti! Mä oon oikeen ihmisnuolen suurkuluttaja. =) Eka ratakin alotettiin sillä. =)
Mut siis joo.. A:lla sai jättäytyä taakse, jes. Se meni hyvin! Keinua ennen persjättö multa oli HUONO! Keinulta kepeille 135 avokulma ja minä törkkäsemään. Koira oikein sisään, mutta eipä kääntynyt kakkoseen. Jihaa! =( No, saatinpas sitten jo se virhe tällekin radalle... jatkoin vielä keppien jälkeen hypylle pakovalssi-jaakotuksen josta putkeen jees. Sit oli takaakierto putken jälkeiselle hypylle jonne muuten HYVIN, mutta sittenpä sössi ohjaaja. Koira ohi puomista ja tittidii. En kyl ohjannu ollenkaan, huiskin vaan. Suikittiinkin sitten säheltäen radalta pois... I'm so fucking love this competing! Noup! Aina ja iankaikkisesti pahaa mieltä (amen) vaikka kuinka lähet hyvillä fiilareilla ja odotuksitta kisaamaan. Positiivista oli, että tällä radalla ei tullut rimoja alas ja molempien ratojen lähdöissä pysyi kohtuu hyvin!
Sain Intolle huomiseksi ajan fyssarille, että pääsee nyt heti tsekattavaksi! Sillä on kyllä Caritalle aika seuraavan viikon tiistaina, mutta en halua odottaa sinne asti jos jotain onkin. Oon myös ilmonnut koiran kat:n kisoihin 10 päivä, mutta ei kyl huvittas mennä. Ei täs oo järjen hiventäkään, niinkuin oon satakertaa jo aiemminkin sanonut. Mutta miksi sitä perkele aina vaan ilmoo koiraa kisasta toiseen?!! Optimistisesti aina aattelee, että kyllä tällä kertaa menee paremmin?! Nyt en enään ilmoo vaikka kuinka tekis mieli kisata!!! Tyhmähän sitä on kun aina vaan hakee sen pahan mielen sieltä! Piatsi etä kyl tähänkin tottuu ja turtuu, paha mieli kestää aina vaan lyhyemmän aikaa. Ei jaksa välittää...
Ennen tokaa rataa kävin lämppäesteillä. Aattelin, että muistutellaan vähän rimoja. Laiton ne 40 cm. Ekalla hyppyyttämisellä jo rima alas ja ärähdin. Näytti heti ottavan onkeensa. Ja eikun uudestaan kokeilemaan - koirapa kielsi ja oli sen näköinen että ei halua hypätä! =O Into, haloo! Ei ollenkaan sen tapaista! Sain hetsaamisen kautta, kun vire nousi, niin hyppimään kyllä heti yli, mutta ei ollut mitenkään nättiä katottavaa. Siinä oli kaksi hyppyä 90 kulmassa joidenka molempien rimat siis 40 cm:ssä ja toiselle niistä tuli ns. takakaakierto, viisto hyppy, missä Into on muutenkin aika huono - ei kauheen nätisti mennyt nytkään. Laskin sitten sen riman 30 cm ja otin pari kertaa päällejuoksuna jotta sai luottoa.
Toka rata oli ihan älyttömän kivan oloinen, mutta tässä vaiheessa oma olotila oli jo aika kauhea. Voimat ihan finaalissa. Kädet tärisi jne... Rataantutusminenkin tuotti jo tuskaa. Ei ois jaksanut yhtään enään olla auringossa ja mulla oli lippiskin päässä kokoajan.
Otin alun ihan perusohjauksella vaikkakin se ihmisnuoli-persjättö olis ollutkin ehkä meille parempi. Nyt kaarratti ihan hitonmoisesti! Mä oon oikeen ihmisnuolen suurkuluttaja. =) Eka ratakin alotettiin sillä. =)
Mut siis joo.. A:lla sai jättäytyä taakse, jes. Se meni hyvin! Keinua ennen persjättö multa oli HUONO! Keinulta kepeille 135 avokulma ja minä törkkäsemään. Koira oikein sisään, mutta eipä kääntynyt kakkoseen. Jihaa! =( No, saatinpas sitten jo se virhe tällekin radalle... jatkoin vielä keppien jälkeen hypylle pakovalssi-jaakotuksen josta putkeen jees. Sit oli takaakierto putken jälkeiselle hypylle jonne muuten HYVIN, mutta sittenpä sössi ohjaaja. Koira ohi puomista ja tittidii. En kyl ohjannu ollenkaan, huiskin vaan. Suikittiinkin sitten säheltäen radalta pois... I'm so fucking love this competing! Noup! Aina ja iankaikkisesti pahaa mieltä (amen) vaikka kuinka lähet hyvillä fiilareilla ja odotuksitta kisaamaan. Positiivista oli, että tällä radalla ei tullut rimoja alas ja molempien ratojen lähdöissä pysyi kohtuu hyvin!
Sain Intolle huomiseksi ajan fyssarille, että pääsee nyt heti tsekattavaksi! Sillä on kyllä Caritalle aika seuraavan viikon tiistaina, mutta en halua odottaa sinne asti jos jotain onkin. Oon myös ilmonnut koiran kat:n kisoihin 10 päivä, mutta ei kyl huvittas mennä. Ei täs oo järjen hiventäkään, niinkuin oon satakertaa jo aiemminkin sanonut. Mutta miksi sitä perkele aina vaan ilmoo koiraa kisasta toiseen?!! Optimistisesti aina aattelee, että kyllä tällä kertaa menee paremmin?! Nyt en enään ilmoo vaikka kuinka tekis mieli kisata!!! Tyhmähän sitä on kun aina vaan hakee sen pahan mielen sieltä! Piatsi etä kyl tähänkin tottuu ja turtuu, paha mieli kestää aina vaan lyhyemmän aikaa. Ei jaksa välittää...
perjantai 2. elokuuta 2013
Keppejä ja erottelua 2.8
Aamusella vuorostaan kentällä, pienessä tihkusateessa. Intolla edelleen ohjelmassa kepit. Tänään aika hyvin jo se 135 asteen avokulma. Tais tehdä kaikenkaikkiaan 3 virhettä - 1 niistä oli ainakin liikkeellä vienti. Tätä jatkamma niin kauan tosiaan kunnes se onnistumisprosentti on se 100! Nyt vaan reenikerrat harvenee kun noin duunit taas alkaa. =(
Toisena hommana otettiin puomi-putki erottelua erilaisista hyvinkin haastavista kulmista ja putken suut oli ihan puomissa kiinni. Vaihtelevasti veti, mutta tuntu olevan ihan hitonmoisilla kierroksilla koko koira! Kerran tippukin puomilta, mutta ONNEKSI keskeltä ja suoraan jaloille alas. Näytti jokseenkin itse tehdyltä ratkaisulta, että ns hyppäsi sieltä alas. Kait meno vietti niin pahasti oikeelle ja toi meijän puupäällysteinen puomikin taitaa olla aika liukas sateella. Ja putoominen ei näyttänyt tuntuvan missään. =o Kyllä säikähdin, hitto!
Into oli onneksi sitten meillä treenin jälkeen useemman tunnin, kun mutsin kanssa kokkailtiin, niin tsekkasin vielä koiran ennen kuin lähtivät ja annoin pojalle liki 30 minuutin hieronnan. Ai että se nautti!
Toisena hommana otettiin puomi-putki erottelua erilaisista hyvinkin haastavista kulmista ja putken suut oli ihan puomissa kiinni. Vaihtelevasti veti, mutta tuntu olevan ihan hitonmoisilla kierroksilla koko koira! Kerran tippukin puomilta, mutta ONNEKSI keskeltä ja suoraan jaloille alas. Näytti jokseenkin itse tehdyltä ratkaisulta, että ns hyppäsi sieltä alas. Kait meno vietti niin pahasti oikeelle ja toi meijän puupäällysteinen puomikin taitaa olla aika liukas sateella. Ja putoominen ei näyttänyt tuntuvan missään. =o Kyllä säikähdin, hitto!
Into oli onneksi sitten meillä treenin jälkeen useemman tunnin, kun mutsin kanssa kokkailtiin, niin tsekkasin vielä koiran ennen kuin lähtivät ja annoin pojalle liki 30 minuutin hieronnan. Ai että se nautti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)