Sijoitus oli neljäs jääden kärjestä reilusti.
Toka rata ois ollu meille profiililtaan hyvä mutta Ruskkopa ei siten löytänyt keppien oikeaa sisäänmenoa lainkaan. Sitä etsittiin hyllyn arvoisesti. Ja eipä se ollut kuin melkein tismalleen sama kulma kuin aksaradalla ja vientikin oli likimain sama...
Mä oon aina ennen sanonut et mieluummin taidolla kuin tuurilla, mutta kyllä sitä on nykyään monesti toivonut edes hitusen onnea matkaan.. Mutta tosielämän Aku Ankka....
Kisojen jälkeen oli iloinen yllästys kun Marjo ja Evita olikin kuvanneet meijän radat. Kiva nähdä pitkästä aikaa. Ja myös pettyä näkemäänsä - itseeni siis! =) Alaspäin on menty kun ei pääse tekemään.
Seuraavaksi kokeillaan onnea Rukalla 2 startin verran - Ajetaan Saariselälle tällä kertaa sitä kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti