Viime aikoina on aikaa vierähtänyt paljon kouluttaessa, mistä tykään ihan hirveesti!! Mutta sehän on tietty kaikki pois noitten omien koirien kanssa touhuumisesta ja kaikesta muustakin mun vapaa-ajasta. Ja kun en muutenkaan saa itsestäni irti mitään tätänykyä niin.. Mutta siis ei pidä tulkita, että en haluasi kouluttaa - päinvastoin. Lisää pyyntöjä vaan! =)
Siksipä omatunto tuntuu ruoskivan taas meikään kaikesta! Ja näkyy muuntaneen minusta aika moista luovuttajaa - en tykkää - ja siitäkös saa lisää omantunnon tuskia... Kierre on valmis! Ikää tulee lisää kokoajan mikä alkaa valitettavasti näkyä naamasta ja kropasta, eritoten kropan (selkä) kunnosta. Painoa on enemmän kuin koskaan... Silmäpussit roikkuu kohta polvissa. Mutta nää on tohtoreilla tutkinnassa, josko kyllä epäilen, että mitään syytä millekkään löytyy. Toisaalta hyvä jos ei, mutta ei se tietty kivaakaan oo jos ei saa muutosta noihin asioihin. Nimittäin peiliin kattominen vallan vituttaa! Ja siis en mä mikään niin ulkonäkökeskeinen ajattelia ole, mutta oishan se kiva liikkua tuolla mailla ja mannuilla sillee semin itseluottavaisena eikä itseään häpeillen. =) Viime aikoina on muutenkin ollut pientä murhetta koko ajan! Vastoinkäymistä toisensa perään. Kokoajan kun oot huolissasi jostain asiasta ja kun niitä on tarpeeksi niin... Ja kyllähän mä ymmärrän, että ne on pieniä juttuja moniin muihin verrattuna - mutta jokainen kokee asiat omalla tavallaan.
Kumpa vaan jaksaisi liikkua/harrastaa ja laittaa itsensä kondikseen, treenata koirien kanssa kunnolla ja sais asiat sille mallille muutenkin että vois alkaa naatiskella elosta ja olosta. =)
Tämä kaikki nyt siis vaikka aasinsiltana siihen, että koirien kanssa ei oo tullut tehtyä juurikaan mitään muuta kuin lenkkeiltyä. Kokoajan on tunne että pitäs sitä ja pitäs tätä...
Vireen juoksariurakkaa herättelin tossa alkuviikosta henkiin ja luovutin samoin tein. Joo-o luovutin! Se ei vaan ota tuulta purjeisiinsa. Toi koira kipittää lankkua sellasessa "sumussa".."putkessa" ja näyttää ettei tajuu hommaa sillä tavalla kuin haluaisin. Turhauttavaa meille molemmille. Osuu matolle kyllä useastikin, mutta en nää sen ajattelevan että siihen täytyy osua.. Yksittäisenä se kyllä osaa sitä tarjota, mutta läpijuoksussa asia vaikeutuu. Joo toistoja, mutta en mä jaksa. =) On helpompiakin tapoja. Ja mä nään koirasta, että sillä ei ole sikakivaa! Sit kun treenataan "kiipeetä" eli 2on2offia, se on paljon paljon iloisempi ja innostuu tarjoomaan hommaa. Virittyy! Ja siitäkös mä tykkään! Plääni on nyt juoksu A ja pysäri puomille, mutta katsotaan mitä nyt sitten joskus tuleman pittää. Juoksariprojekti on muutenkin niin helvetin työläs... =)
Eilen käytiin uimassa toistamiseen...video.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti