Sunnuntai 11.9

Niin vaan sitkeesti flunssaisina suunnattiin matkaan... Aamupalana burana! Matkan tekeminen ei ollut päivän missiona lainkaan, vaan ajallisesti mahdollisimman kauan ulkona olo. =)

Pöllöiltiin tässä nurkissa ja pirulauta tungettiin ittemmme luontaisesti paikkoihin missä joutu hommiin. ;)

Päivän eka keissi näytti tältä:

Aikaa ei ruhtinaallisesti saatu poltettua..
Rusakko on ihan liekeissä aina näillä reissuilla - se on syntynyt Lapin matkaajaksi. =) Sehän oli vain puolen vuoden ikäinen ollessaan ekalla reissulla, Ylläs... =) Nyt sillä tietysti vielä parin kolmen viikon remmilenkkien patoutumat alla!

Alkumatkasta meno oli aika railakasta, vielä kun se sai oman remminsä käsittelyyn. Koira joka on aina rakastanut repismisleikkejä - ja jos se saa lelun valita se on aina joku narulelu tms. =)
Alkumatkasta päästiin myös ihastelemaan mäkihyppytreenejä! Olipa muuten aika erilaista livenä nähtynä, vaikka tais aika junnuista kyse ollakin. Ja on muuten kovaa hommaa polville ja nivelille! Lähti hitonmoinen pamaus aina kun laskeutuivat - jopa Himo regoi!

Kuvat nyt ei kummosia kun matkassa olleella obiskalla ei parempaan pystynyt! =) Olishan tota hommaa katellut pidempäänkin...

Mutta matka jatkukoon.. =) Tosin ei kauaa, päädyttiin aika pian taukoilemaan kun haluttiin välimatkaa muihin kulkijoihin. + että Leevihän ei suostunut huoneistolla syömään, kun tajusi meidän olevan lähdössä - ulkona ruoka kummasti maistui!

Loppujen lopuksi päädyttiin huiputtaas Ruka....

 Leevi jakso taas hörpötellä hyvin!

 Rusakosta puhumattakaan - sen ees taas veivaamista rappusilla oli jo rajotettava, en usko ton alastulon olevan varvashommalle eduksi. Rajotan myös kivikkoisella alustoilla liikkumista!

Oltas grillattu makkarat Ruka huipun kupeessa, mutta pienessä "laavussa" oli muutama kälynen puu jotka ei suostuneet tuulessa syttymään. Yritykseksi siis jäi - onneksi olin tehnyt Markolle leipää matkaan! =)Kahvithan nyt on aina matkassa...

Leevi haisto nää roposet jo kaukaa, itseasiassa jo tunturin toisella puolella ollessa! Himo paskat välittää noista sarvipäistä! 

Harmittaa kun kuvaukset on tällaisia räpsyjä, mutta ei jaksa ja ei jaksa syttyä hommaan kun ei oo mitään mullistavaa nähtävää ja koettavaa matkalla. =)

Päivä tuntu aika pitkältä, kun suht ajoissa aamusta oltiin liikenteessä ja kulutettiin vaan se kolmisen tuntia reissussa. Ruuan ja tirsojen jälkeen iltasella suunnattiin vielä hörpöttelyretkelle Talvijärven ympäri.

Keli alkoi käydä sumuiseksi, mutta ei satanut!

Ja voittaja on selvinnyt, musta Rusakko hyppäsi pisimmälle - tosin tasajalka alastulo, joka verottaa pisteitä, mutta hyppy kantoi yli 80 metriä! =D

Saunan lomassa testiräpsyjä säkkipimeessä ja sateessa partsilta! Täällä muuten valot sammuu klo 21.00 kaikilta reiteiltä. Osa katuvaloista jää palamaan!

Minimies oli illalla aika tattis moro! =)

Vko 37 jo 10 vuotta! Ruka, Kuusamo

Tänä vuonna perinteinen ruskareissu päätettiin tehdä Rukalle. Päätös oli vaikea  - ensin ajattelin, että ei tänä vuonna lähetä mihinkään, kun ton Leevin tila on mikä on. Ja jos lähettäs niin mihin?!
Mut elokuun loppupuolen koittaessa ei vaan voinut mitään, pakko oli jotain varata!

Rukaan päädyttiin pitkin hampain ajatuksella (en tiedä miksi ei säväytä), että on vähän lähempänä ja enemmän ihmisten ilmoilla jos jotain satttuu. Tuntu että paikalle pitää antaa mahsollisuus.. =)
Ja kun pitkiä lenkkejä Leevin kanssa ei enään tehdä, joten mitään urheilulomaa tästä ei kuitenkaan tulisi. Rukan lähellä olisi kuitenkin paikkoja missä on monesti pitänyt käydä, mutta ei olla vielä käyty... Pieni karhunkierros, Salla, Rokua, Riisitunturi, Hossa, Iso-Syöte jne...  josko noissa saataisiin piipahdettua?

Tää on 10 vuosi tätä puuhaa ja ympyräkin sulkeutuu -  2006 tehtiin eka reissu ja juurikin tänne Rukalle.

Kaikella on tarkoituksensa, niinkun aina sanon... =)

Katotaan mitä tämä reissu meille nyt sitten antaa - lähtökohdat ei ainakaan kovin hyvät. Mä tosiaan sairastuin uudestaan flunssaan ke - to välisenä yönä ja joko koko torstai meni ihan harakoille. Elin toivossa, että perjantaina saan edes pakattua.. mutta paskan marjat! Pe olo oli entistä kamalampi! Mitkään lääkkeet ei pysyneet sisällä (oksensin niitä muuten jo to) ja päänsärky oli aivan julmettu. Säteili tuolta niskasta koko takaraivoon ja ohimoihin. Loppuviimein oli soitettava terkkariin ja sain aika pian lääkärille ajan, jolta pyysin kipupiikin. Sekään ei vienyt päänsärkyä kokonaan pois, mutta helpotti sen verran, että burana jonkun tunnin päästä otettuna pysyi sisällä..Perjantai olikin sitten siinä! Kyrsi kun kämppä oli kuin hävityksen kauhu.. yhtään tavaraa ei pakattuna... ja pelko että päästääkö tässä lauantainakaan liikenteeseen jos olo jatkuu samalaisena.

Rohkeesti kello soimaan la aamuna klo 6.00 ja kyllä siitä sitten pikkuhiljaa tuskastellen buranan voimin saatiin kamat kasaan ja auto liikkeelle puoli kymmenen aikaan... Rukalla oltiin illalla about 8 maissa. "Pikkusen" pidempää kesti ajo kun oli aatellut. Mut tais stoppejakin olla 4 tai 5..

Majotutaan Aurinkorinteessä, mutta eipä nyt su aamuna 7.55 kovin aurinkoiselta näytä. =) Ja mun niska on edelleen ihan outo ja morjens. Sieltä säteilee päänsärkyä koko ajan ja se on sellanen tulehtuneen oloinen. Pahaa oloakin pukkaillee semisti.. mut mulla kyllä nykyään kivusta kovin helpostikin.. Marko on laitellut niskaan voltaren forte rasvaa ja  sit mulla on nytkin back on track kauluri päällä. Mut jotenkin pelottava tuo niska..

Tänään olis tarkotus vähän päästä ulos hörpöttelemään.. Rusakosta näkee et alkaa pelihousut repeemään. Eilen illalla kun käytiin tossa nurkilla pienen pieni iltalenkki se veti sellasta rallia että ja lähtee taas vähän "omille teilleen". Se on koira joka ottaa heti omia oikeuksia jos sen kanssa et aktiivisesti tee jotain! Ns. meidän yhteys katoaa! Tänä aamuna tossa ulkoillessa pienesti silä oli taas korvat niin narikassa, kaikki hajut kiinnostaa hulluna (tätänykyä käyttäytyy muuten hyvin urosmaisesti! =( ) ja meno hullulla päällä, että oli pakko tipauttaa kaveri maan pinnalle. Toi on jännä miten itsenäinen siitä tulee, jos ei yhtään tehdä yhdessä mitään. Ja siis tekemiseksi ei sen kanssa lasketa lenkkeilyä porukassa!

To 8.9

Himolla vika Cartrophen piikki ja laser-hoitokin nyt ainakin toistaiseksi. Aika Mvettiin meillä oli ilta seitsämältä ja Marko meillä oikein hovikuskina, kun mut flunssa kaato ihan petipotilaaksi. Tää pirulainen uusi - just viikko takaperin olin kipeenä.

Vika Rimadyll meni tiistaina 6.9 eli siitä lähetään laskemaan 4 viikon karenssia (Cartrophen piikeissä 7 vrk) joka siis olisi ohi viikolla 40... ke 5.10 jälkeen. Kisa tai treenikentille Himo ei kuitenkaan palaa ennen osteopaatin tsekkiä jonka varasin viikolle 42, 18.10.

1 hieronta on ennen tota, kun tässä tulee tuo Rukaviikkokin... rallaa kuitenkin siellä enemmän. Pelkkä remmissä lenkkeily on nyt ohi.

Nyt liike näyttää koiralla jo ihan erilaiselta - paljon avoimemmalta! Toivotaan että pysyykin sellaisena kun elo tässä pikkuhiljaa normalisoituu.

Iso osa elämää!

Tässä on vasta pari viikkoa aksatonta elämää takana ja onhan tällaisia aksattomia jaksoja nyt ollut meillä ennenkin ja ihan vapaasta tahdosta, mutta nyt asiaa enemmän pohtineena voi todeta, että on se kyllä iso iso osa elämää tuo laji ja sen parissa pörrääminen. Vaikka käytännössä sitä teet max kaksi tai kolme kertaa viikossa (treenit ja kisat), mutta silti!

Sosiaalinen elämä on hyvin pitkälti siellä. Ei paljo puhelin mulla soi muutenkaan, mutta nyt vielä vähemmän (jos lainkaan), kun kutsuja treenikamuksi ei tule tms. =D

Todella monella aksaihmisellä on useampi koira jolla harrastaa, joten vaikka yksi olisi hetkellisesti poissa pelissä voi touhuta muiden kanssa. Itsellä se on tuo yksi, ja nyt kun taukoillaan aksasta niin todella taukoillaan aksasta. Tarvii alkaa kartturin käymään juokuslenkillä tai kunto tippuu liikaa ja perse vaan levii! =)

Tarttis varmaan kaivaa tokokamat tuolta vaatehuoneen nurkasta ja aktivoitua vaikka silläkin saralla. =D

Aika menee rattoisasti kun on muuta puuhaa.. kun jaksaa ajella ympäri etelä-Suomea ja käydä hörpöttelemässä siellä tällä. Tää meijän tuppukylä kun vaan valitettavasti on sellanen, että täällä ei oo mitään!  =)

No, onneksi tässä päästään pian vähän tonne pohjosemmaksi hörpöttelemään ja sit on mökkiviikonloppu tulossa, että päästään Markon kanssa vanhenemaan. =) Jotain pikku puuhastelua..

Leevi on voinut nyt aika kivasti. Hirvittää aina sanoa näitä ääneen, kun sen sanomisen jälkeen aina tuppaa tulemaan takapakkia. Se syö tätä nykyä sen 4 kertaa päivässä ja lääkkeet (pepsid, antepsin, antibiootti ja tarvittaessa oon nyt antanut pro max kurin). Ja äiti käy sen kanssa olemassa (ruokkimassa ja ulkoiluttamassa) päivittäin mun työpäivän aikana. Ihana äiti!!

Välillä vaan tuntuu, että Leevi näkee jotain pikku-ukkoja. Oikeesti! En jaksa selitellä tilanteita, mutta onko vanhuuden höperöintiä vaiko jotain ehkä kasvainten tms aiheuttamaa juttua? Tiedä häntä... Maksa jos prakailee niin sehän voi aiheuttaa jotain neurologisia vaivoja. Maksa-arvot on ottamatta Leeviltä, kun aattelen kokoajan että ei se tossa enää kauaa porskuta..

Pe 2.9 kolmansien vuoro

Mevet ja kolmas cartrophen sekä laser.

Into 30.8

Pitkästä aikaa tuli treffattua Intoa niin et se pääsi vapaana juoksemaan. Oon mutsia kieltänyt päästämään sitä irti!  Oli pojalla ilo ylimmillään. Se on jo ihan harmaa vaikka tulee joulukuussa "vasta" 7 vee (kuin se voi olla jo 7 vee?!!). Hyvä lihaskunto sillä on säilynyt vaikka ei aksaa enään ollenkaan - mutsi hoitaa lenkkeilyn hyvin!

Kuusijärvi ja Porvoo

Viikonloppusin on yritetty käydä nyt tsekkaamassa ei paikkoja ja ulkoilemassa muualla kuin kotinurkissa. Tänä viikonloppuna vaan flunssa rajotti hommaa..

Lauantaina illalla mentiin Kuusujärvelle. Paska keikka mut tulipahan tehtyä. =D Lyhyt reitti ja siihen jorpakonranta "polulle" ei saanu ees koirien kanssa mennä.

Sunnuntaina suunnattiin Porvooseen missä käytiin Kokonniemessä haahuilemassa sekä vanhassa kaupungissa.