tiistai 30. kesäkuuta 2015

Karsinnat 2015, Jyväskylä

Olin alun alkaen sitä mieltä, että Himon kanssa en SM:iin ainakaan osallistu ja karsinnatkin on ??  vaikka saatais tulokset kasaan. Syy yksinkertaisesti se, että menomme on aivan liian ailahtelevaa! Yllättävää oli, että tulokset saatiin kasaan ja vieläpä aika "kirkkaasti"!

Karsintoihin nyt sitten kuitenkin päätin mennä ja ihan vain kokemuksenhaku mielessä - katsoa vähän miten itse ja koira toimii.

Meille kokemus jäi aika lyhyeksi! Yhteensä 14 esteen mittaiseksi! =)
Lauantain ekalla radalla päästiin 3 estettä (tai Himo kyllä suoritti 4). Eka rima alas ja rengas paskax! Kiitos ja näkemiin! Sapetti! Myönnän!

Tokalla radalla päästiin jo sitten vähän enemmän, mutta siltäkin radalta sai jatkoon pääsyn unohtaa heti ekasta rimasta alkaen! Taas eka rima alas ja loppujen lopuksi HYL esteen 9 jälkeen.

Pohja oli äärimmäisen kova ja en tiedä onko siinä syy rimoihin, vaiko siinä että en ole kauheasti Himoa 65 rimoilla hyppyyttänyt, vai koiran vire?
 Ko. asioita täytyy testailla.. erilaisia kisapaikkoja vaan meille jne..

Oppia saatiin kyllä reissusta roppakaupalla! =) Oikeesti! Täytyy vaan listata itselle asiat ja alkaa työstämään.







perjantai 26. kesäkuuta 2015

Sitä sun tätä! =) 25.6

Juhan rata koostui kuulemma Marjo Heinon ja Heidi Viitaniemen radoista - niistä poimituista osista. Vaikea se ei sinäänsä ollut, mutta kyllä siinä tekemään joutui. Ja olipas taas kohtaa missä en tiennyt mihin kerkeen / mitä siksi teen. Nää aiheuttaa ekaan yritykseen eli vastaavaan tilanteeseen kuin kisoissa, niin kauheeta rynnimistä ja hosumista - tokalla kerralla tehdessä uskaltaa jo ihan ohjata. =) Paljon on vielä opittavaa mulla...

Meillä treeni oli aika rikkonainen, mun tähtäin oli alusta asti vetää rata nollilla ja saada kunnon asenne. Asenne olikin hyvä heti ensimmäisestä esteestä alkaen, MUTTA homma todella oli pätkivää.. Moninaisista syitsä! =)
Ekax se katkesi esteen  4 riman putoomiseen. Oli 65 cm.ssä. Uudestaan alkuun ja sit tyssäs keinun läpituloon... Ja taas alkuun, sit alko tökkimään kepeille meno. Positiivista asiassa oli se, että koira tuli niin hyvin saksalaiseen ettei sillä ollut hajuakaan kepeille menosta! Tällaiset jutut on otettava huomioon kisoissa! Saatiin hyvää oppia!

Sit oli mun hosumista ja pelkotiloja. Pelkään ton koiran rikovan itteensä ja esim. muurille ohjaus oli siksi äärimmäisen varovaa ekalla kerralla - ettei vaan vetäisi päin jälkimmäistä tolppaa. Tämähän aiheutti sitten mulle heti seuraaville esteille ongelmaa ja homma tyssäs, kun sain koiran koiran putkesta ohi.

Videolla näkyy yhdessä kohdin vikan riman pudotus, tähän en puuttunut koska este oli niin lähellä seinää, että en itsekään uskaltanut sinne täysiä juosta ja ohjata koiraa sinne täysillä!

Loppuun lähettiin kokeilemaan rataa nollilla ja tällä kertaa siitä ei tullut mitään useasta yrityksestä huolimatta. Rimoja ropisi ja koira ei väsyneen toiminut mm. keppejä edeltävässä kohdassa enään samalla lailla kuin alussa. Toki minäkin siellä vuorostani aina  sohelsin! =)Videolla on kaikki mitä tehtiin eli alle 5 minuuttia treeniä, mutta kaikkensa koira antaa aina niin väsyykin nopemmin!

Jos jaksan käyn perjantaina ottamassa kontaktit kentällä ja pari kertaa 65 rimoilla hypyt! Eihän tällaisilla viimehetken treeneillä ihmeitä tehdä, mutta pienenä muistutuksena toiminee!

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Mevetissä jälleen! 23.6

Tänään oli Hugon ultran ja kontrolliverikoiden aika Paavo Karihaaralla Mevetissä.
Mä pelkäsin tätä kuin ruttoa, olin jo valmis jättämään väliin ettei sieltä vaan saada mitään kasvain-/tappotuomiota koiralle!

Sit vielä kaiken kukkuraksi Hugo oksensi ruoat hiukan ennen ell.lle lähtöä - mulla meni kroppa ihan veteläksi ja tuli paha olo... Pahimman pelko vaan lisääntyi! Koko viikonloppu tähän asti oli mennyt hyvin / oskennuksitta!

Toi koira on mulle niin kaikki kaikessa! Hugo vaan on se ykkönen jos noita voi ja saisi johku tärkeysjärjestykseen laittaa. Toki kaikki on tärkeitä!!

Mutta itse ell-keikkaan:

Paavo aloitti tunnustelemalla koiran vatsan, aika reippaasti painelemalla ja koira ei aristanut. Hyvä merkki kuullemma! Eikä kyl mun mielestä öhissytkään! Tärisi kyllä ihan sikana jo sydämmen kuuntelusta saakka.

Sitten tuli hoitsu ja otti Hugosta 2 putkea verta. Ei käynyt tällä kertaa ihan niin helposti! =)
Verikokeen tuloksia odotellessa oli ultran vuoro - tässä kohden alko mulla hiki nousta pintaan...
Mulle siinä ruudulla kaikki näytti samalta musta-harmaalta puurolta, mutta Paavo ystävällisesti kokoajan selosti näkemäänsä.. Mun korvaan kuullosti hyvältä, ei kasvaimia.. maksa normaalin kokoinen, ohutsuoli normaalin näköistä, munuaiset ja virtsarakko ok jne jne..

Sappirakossa oli ongelmat niinkuin Tuire veikkasi. (Täytyy häpeäkseni myöntää, että olen iloisasti Tuirea asian tiimoilta "jonkin verran" häirinnyt näin privaatistikin =) )
Limottumista, limakavojen paksuuntumista ja sappitiehytkin näkyi liian pitkälle. Haimakin erottui liian selvästi.

Uä:n jälkeen odottelin tovin verikokeen tuloksia, koiran vein jo autoon.

Verinäytteissä puna- ja valkosolut oli normaalit, crp hiukan koholla. Alat-arvo ja bilirubiini selvästi laskeneet! Jälkimmäinen nyt normaali. Ggt ja afos edelleen koholla. Proteiinit ja glugoosi normaalit. Kolesteroli oli koholla!

Löydökset viittavat sapen kulun häiriöön ja Hugo sai lääkkeet sapen parantamiseen.

Adursal sekä 20 vrk kestävä  antibioottikuuri. Sekä luontaistuote epato.

Kontrolliin mennään 4 vkon päästä 21.7.

Tuirelle vielä kotiinpäästyä pirautin ja kerroin tulokset - hän sanoi, että paras ongelma tämä kaikista jos jotain kerran piti olla!

Hugo on kyllä tähän asti saanut viettää mielestäni hyvinkin tervettä elämää, ei sen kanssa ole kauheasti tarvinnut ell:llä ravata. Nyt tässä muutaman viimekuukauden aikana ollaan käyty sitäkin useammin, kun aloin tutkituttaa sen lisääntynyttä veden juomista (en tiedä onko alunperin yhteyttä tähän sappeen?). Otettiin isomman kaavan kautta verikokeita ja sieltä tuli viitteitä cushinin-taudista, no sitä tutkittiin lisäverikokeilla ja onneksi ko. sairautta ei ollut, mutta näihin on paloi rahnukkaa sellainen 500 euroa ja nyt pe + tää ti yhteensä 810 euroa. Lääkkeineen, naftoineen jne lähestulkoon 1400 euroa on mennyt. Enemmän kuin mun kk palkka! Mutta ei pidä laskea! Pääasia että koiruli on vielä meidän kanssa ja hengissä!!!!!! Ja vakuutustahan tuon ikäisellä koiralla ei enään ole!

Raha on nykymaailmassa ihan hubaa... omaan maha- / hiustenlähtöongleman selvittelyyn / hoitoon on humpsahtanut varmaan 1 tonni tässä kevään aikana. Siis oikeesti ei pitäs laskea ja aatella, alkaa vaan vituttaas...


Veriarvoista:

pe 19.6
ALT oli niin korkea että mitkään laitteet ei sitä pystyneet mittaamaan! viitearvot 10-125
ALKP 1007 U/L viitearvot 23 - 212
GGT 34 U/L viitearvot 0 - 7
TBIL 56 umol/L viitearvot 0 - 15

ti 23.6 (vain osa otetuista)
ALT 795 U/L viitearvot 10-125
ALKP 945 U/L viitearvot 23 - 212
GGT 32 U/L viitearvot 0 - 7
TBIL 9 umol/L viitearvot 0 - 15
CHOL 10.52 mmol/L viitearvot 2.84 - 8.26
TRIG 1.60 mmol/L viitearvot 0.11 - 1.13
CRP 55 viitearvot < 30

Haimatesti tehtiin syvällisempi nyt ja tulokset tulee myöhemmin!

To 25.6

Paavo Mevetistä soitteli Hugon haimakokeen tuloksia:

Haimatulehdustesti arvo 755 kun viitearvo on 200-400 (nämä siis nyt puhelimitse saatuja! )
Sappihappotestin tulos oli 33 kun pitäsi olla alle 20

Eli edelleen haimassa on tulehduksen merkkejä tiistaina!




Ostis 22.6

Pippandeeroksen ostiskeikka Caritalla..
Onneksi taas juuri tässä päivässä! Torstaisten sattumusten vuoksi!

Ja näkyihän se tupsluikkari siellä kropassa. Takapäässä eniten! Suoraksi sai koirulin ja muutenkin vastaamaan hoitoon hyvin! Himosta kyllä näki että käsittely tuntui!

Carita kehui Himon kroppaa, että ihmeen hyvin kestää kaikki kolhut (koska sille sattuu ja tapahtuu kohtuu usein!) ja ei kerää niistä mitään valtaisaa ongelmaa kehoon. Vastaa myös aina todella hyvin hoitoon!  Osasyynä kumpaankin edellämainituista toki säännöllinen hoidattaminen.

Timon treenit 22.6

Ratapiirroksen saatua näytti hyvältä. Kiva soljuva rata Timolla.


Mun oli treeneissä tehtävä ekana kun oli sitten jo kiire poiskin treeneistä - Himon ostisaikaa pukkasi päälle ja tää treenien alotuskin näin aikaseen oli siksi.

Sain hyvin toteutettua nykyiset "rituaalit" ennen treenamista. MUTTA jostain kumman syystä mun on tätänykyä kauhean vaikea löytää oikista lautausta treenaamiseen. Löysä fiilis ja sellainen outo, huvittamaton? luovuttanut? ei ehkä kuitenkaan sanan varsinaisessa merkityksessä noita.. en tiedä...

Kyl se sit aina pienen tekemisen jälkeen löytyy, mutta kun pitäs olla oikea asenne heti ensimetreiltä asti ettei tulisi löysyyden takia turhia virheitä!
Tänään toki niitä ei sen vuoksi tullut, vaan rata osoittautuikin paljon paljon haastavammaksi kuin mitä piirros antoi olettaa. Joka paikkaan oli niin saatanan kiire jos meni perinteisellä vedättävällä ohjauksella! Rata perustui Marjo Heinon hypäriin kuulemma! Jeba jee! =) Karsinnat here we come! =D
Oli pakko vaihtaa muutama kohta takaaohjaukseen = tässä tapauksessa poispäinkäännöksiin. Nopeinpiahan nuo ei ole, mutta jos toisella tapaa ei kerennyt lainkaan  / saanut onnistumaan!

Videolta kun katoin omaa ohjausta koin pettymyksen - jotenkin taas kauheen repivää ja roiskivaa...
Rata tehtiin alkuun pätkissä testaille niitä eri vaihtoehtoja ja sitten nollayritys loppuun esteelle 19 saakka. No ei päästy kun parit rimat tuli alas sekä sit just hyppy 18 vielä väärältä puolelta, mutta tässä olin jo luovuttanut. Onneksi Timo oli joustava ja antoi mun kokeilla uusiksi pienelle yliajalle mennen...
Ja onneksi se nolla tuli! =)


Videota..

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Juhannusta kaikille!



Me ollaan Leevin ja Himon kanssa käyty kaksin lenkeillä, Hugo on vaan päässyt nurkkakäpsöttelylle..

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Erilainen juhannus 19.6

Hugolla todettiin haimatulehdus! Koiralla ikää nyt 12 vee, 6kk ja 16 päivää. =)

Nää on aina sellanen lekanisku päähän, kun tajuaa, että noi koirulit ei olekkaan täällä meidän kanssa ikuisesti! Ja oikeesti tiiäthän sä sen, mutta et ajattele sitä joka päivä - eikä olisi järkevääkään elää menettämisen pelossa jatkuvasti. Mutta nyt sitä väistämättä miettii vähän väliä... itkuakin on tirautettu sen vuoksi! Mutta täytyy löytää keino elää päivä kerrallaan ja nauttia jokaisesta jäljellä olevasta yhteisestä hetkestä! *itku!*

                                                **************************

Keskiviikko-illalla käytiin pitkästä aikaa metsälenkillä niin, että kaikki hörpötteli irti. Ollaan vähän vältelty tota metsää punkkien takia..

Hugo tohotteli siellä omiaan, jäi porukasta välillä liikaa - nenästään kiinni. Aina kyllä vahditaan kovin, kun ei kuule enään kunnolla ja ettei vaan syö tuolla mitään ei sallittua. Heinää natosteli...

Torstai-aamuna taisin tokaista, että Hugo ei vaikuta omalta itseltään ja se oksensikin sitten aamuruuan noin tunnin puolentoista kuluttua syömisestä. Aattelin että no, näitä tulee ja menee...

Oli Hippiksen viikkotreenipäivä ja siinä samalla kun Hesaan ajeltiin oli ajatus käydä Ikeassa. Pyysin siis mutsin meille ruokkiman poikia ajallaan ja vähän seuraamaan Hugoa. Ruokki puoli kolmen maissa ja Hugo oli oksentanut 4 maissa..

Mä tulin himaan noin puoli kahdeksan aikaan ja matoissa näkyin jälkiä 5 oksennuksista. Koira näytti jo kovin huonovointiselta! Huoli kasvoi...

Juottelin sille Convalesence Support vellillä ja energiakeeliäkin annoin, mikään ei pysynyt sisällä... Yöllä oksenteli useampaan otteeseen! Ja loppujen lopuksi ei suostunut juomaan eikä syömään mitään!

Perjantaina aamuna soitin Saarelle ja sanoinvat, että soita 12 jälkeen uudestaan kun ovat maatilakeikoilla.
Välissä soittelin yhteen jos toiseen eläinlääkäriin ja mihinkään ei tuntunut pääsevän! On niissä pyhäpäivinä ruuhkaa.
12 soitin taas Saarelle ja vastaus oli - tuli hätätapaus, soita klo 14.00 jälkeen. Mulle riitti! Selvis et Mevet on auki, soitin sinne ja sanoivat että lähtekää vaan tulemaan! Oltiin siellä joskus klo 13.00. Hugo ei nyt ollut enään oksennellut (ei kyllä ollut mitä oksentaakaan), oli juonut ainoastaan vähän tonnikalavettä.

Reilu tunti jouduttiin ootella ennen kuin päästiin vastaanotolle ja iloksi saimme todeta, että päivystävä eläinlääkäri oli Tammisen Tuire! Hoitanut poikia paljon Mäntsälässä!

Tuire tutki koiraa ja totesi sen heti olevan aivan kuiva. Puristeli mahaa, Hugo ähki... Sanoi myös, että ei ole ikinä nähnyt koiraa noin apaattisena ja haluaa ottaa haimatulehduksen pikatestin.
Onni oli tuttu ell!
Verikoe siis ja sen jälkeen Hugo tiputukseen. Pari tuntia oltiin tipassa (ennen kotiinlähtö loppu laitettiin nahan alle niskaan) ja kun verikokeen tulokset tulivat ei ollut epäilystäkään etteikö kyseessä ollut haimatulehdus! Arvot paukku yli tuhatta ja en nyt muista oliko viitearvot jopa vain kymmeniä. Sappiarvoissa oli myös häikkää ja maksa-arvot koholla niinikään!

Tuire höpötteli jotain, mutta mä en sisäistänyt mitään - itku tuli... Sit kun jäätiin taas Hugon kanssa huoneeseen kahden, googletin haimatuksesta ja olo ehkä hiukan helpottui..
Siitä voi parantua täysin ja se ei ikinä välttämättä uusi, mutta voi uusia, voi kroonistua..aiheuttaa diabeteksen jne.. usein tulehduksen aiheuttaja jää löytymättä, mutta Hugon sappiarvojen ollessa koholla se menee vielä tiistaina Mevettiin jatkotukimuksiin.

Otetaan uusi verikoe ja ultrataan sappirakko sekä maksa. Peukut pystyyn, että sieltä ei löydy mitään kasvainta - se voi siis olla yksi aiheuttaja tällaiselle. Myös sappikivet..

Maksa-arvojen ollessa koholla ihna mitä tahansa lääkitsytä ei voi antaa. Hugo sai siellä pahoinvoinniestolääkkeen pistksena sekä kipulääkkeena opiaattia. Meni aivan sekaisin! Tiota opiaattia tai toista tarvittavaa lääkettä Litalgiia ei heillä ole mukaan antaa joten la aamuna apteekkiin. Onneksi Mäntsälän apteekki oli auki la 10-14!! Ei tarvinnut näitäkin lähteä jostain metsästämään. Otin Hugole vain Litalginin, kun näi muistelin,että puhuimme, koska toi Tramal on niin ärtsy opiaatti.

Nyt on sunnuntai klo 11.12 - Hugo ei ole oksennellut ja on saanut eilisestä saakka jo ruokaakin. Jos olisi oksentanut olisi välittömästi pitänyt lähteä tiputukseen! Olo on mieletsäni sillä kyllä kohentunut. Toki on siis kipulääkettä saanut ja Antepsinia myös. Välillä sen käytös näyttää siltä että jotain makuja suuhun jostain nousee.. Eilen itse uskalsin jopa juoda kaksi sidukkaa saunassa käynnin yhteydessä - sellanen juhannus! =)

Pe illalla teki opiaattipäissään pikkiriikkiset keltaiset istumakakat takapihalle. Keltaisuus kertoo siis haiman toiminnan häiriöstä. Tänään taisi aamulla tehdä ekat normikakat.

Hugolle aloitettiin heti uusi ruokavalio! On äärimmäisen tärkeää että ei saa rasvaa juuri lainkaan! Hills'n I/D Low Fat on nyt ruoka toistaiseksi.

Nyt siis sitten jännätään kuinka käy! Toivottavasti koira toipuu ja ultrakaan ei paljasta mitään ikävää!






 Parisen tuntia viettiin huoneen lattialla! Onneksi Hugolla oli BOT mukana ja Markon käskin tuoda mulle autosta toppaliivin peitoksi! Marko odotteli valatosan ajasta autossa...
 Lauantaina Hugopoika jo osallistui tuttuun tapaan ruanlaittoon... Se kumpuaa jostain niin syvältä!

 
 Tämä on se oikeampi tapa viettää aika nyt!

***********************************************

Ja vaikka koiran toipuminen ja koiran terveys on tärkeys nro 1, väkisin tässä miettii varattua reissua jolle pitäisi pystyä lähtemään ensi lauantaina. Jyväskylä karsinnat ja siitä Lappiin, Norjaan jne. 2 vkon reissu. Toivottavasti Hugo kykenee lähtemään ja ylipäätään päästään lähtemään! Fakta kuitenkin on se, että tuo koira ei siellä pitkiä lenkkejä kävele - saisi opetella matkustamaan repussa. =) Täytyisi myös selvittää eläinlääkärit tarkasti, että jos jotain tulee saa koiran kiiresti tiputukseen..
En mä nimittäin pysty sitä kenellekkään hoitoon jättämään ja olemaan vielä enemmän huolissani miten se pärjää! Mä jossain tuhansien kilsojen päässä - jolloin kotiin tuloonkin menisi aikaa lähes vuorokausi!

Toinen stressinaihe on raha.. plaah! Loma vasta edessä....




Aina pitää sattua! 18.6

Juhan treenien ratapiirroksen kun näin tuli ihan apuva-fiilis. Pikkusen vääntöä paikkapaikoin ja senhän tietää, että meillä menee vääntämiseksi! Lentoradat kun on kohillaan aina!

Mä menin ekana ja porukkaa oli poissa taas, että saatin kyllä treenata ruhtinallisesti. Helvetillinen vesisade teki sen, että nykyiset rutiinit ennen tekemistä jäi tekemättä ja sekös näkyi heti koiran vireessä. Päivän opetus nro 1: oli keli mikä tahansa varustaudu oikein jotta voit toimia koiran  vaatimalla tavalla, oikein!

Alkuun kaameeta huutoa ja tulipa heti radan alussa A.n läpikin! Perkele ja onneksi kuitenkin treeneissä! Muistuttelukuuri taas paikallaan! Käytävä tekees ennen karsintoja!

Sit veti kerran niin lahjakkaasti taas siivekkettä päin ja sen kanssa vielä kuperkeikan.. Mä pistin vaan kädet silmille ja kävelin vähänmatkaa pois... Koira ei ontunut tms niin jatkettiin hetkenperästä treeniä. Koira oli kummasti kuuliaisempi (ainakin alkuun), mutta mua kalvo homma mielessä niin paljon, että aloin tekemään rataakin ihan huti järjestyksessä. Onneksi meillä on taas osteopaattikeikka maanantaina!!!!

Sen jälkeen totesin ääneen, että jos olen päättänyt kerran tuonkin jälkeen treenata niin sit treenattaan ns. normisti ja kunnolla tai ei ollenkaan!

Homma lähti sujumaan paremmalla draivilla. Omat hommansa pitkin rataa mitä en ollut huomioinut ja Juhalla taas ihan eri valinnat (siis ne toimivat) moneen kohtaa kuin mulla.

Loppuajasta Juhan puheista kuvastu jo että tää oli tässä... =) Kysyin että onko meillä vielä aikaa? Mä haluaisin kokeilla mihin siivet kantaa - oli sellanen fiilis kaiken paskan jälkeen. Juha totesi, että koko rata sitten ja kunnon asenteella jos kerran kokeillaan! Ei mitään kuin kauas siivet kantaa..

Onneksi sain kokeilla nollarataa loppuun! Se tehtiin ja se paikkasi monta pahanmielen aiheuttajaa tältä päivältä! Pitkäx meni moni kaarros ja näky koira sladdailevankin, mutta ...

Video.

Treenaisin myös Nikkisen Minnan Hirolla (kokkeri).. Ihan hauska tapaus, joskin todella kiinni Minnassa. Ei oikeen tahtonut satkulla tehdä mun kanssa - joka hiukan kiristeli varsnkin alkuun mun hermoja. =). Jännä suorittaja tyyppi... Välillä sitä on napattava korvasta kiinni ja pysäytettävä sen touhu/kohellus ja katkastava toiminnat. Sit hän taas tekee hetken keskittyneesti ja ihan hyvinkin hommia. Pakenee mun mielestä tilanteista ns. suorittamalla ja suoritamalla... Koiran tekinisessä osaamisessa on myös vielä kovasti puutteita: kepit, putki/kontakti erottelu, estehakuisuus paikkapaikoin, rengas jne..

Videota =D




lauantai 13. kesäkuuta 2015

Viikkotreenit 11.6

Ei oikeen kauheesti ollut huvitusta mennä treenaamaan. Siis mistään aksamasennuksesta tai sellaisesta EI todellakaan ole kyse! Pikemminkin aksatäyttymyksestä - saatu aksata paljon mennyt hyvin ja olo sen suhteen loistava!

Treenit meni hyvin - osissa! 35 esteinen todella haastava rata meille! Vauhtia ja vääntöä vuoron perään!
Paljon joutu joka kohdassa tekemään! Enkä usko että tuoreilla jaloilla, rata treenattuna en olisi kyennyt Himoa nollilla rataa läpi luotsaamaan, sen verran tekemistä oli! Juha tosin oli toista mieltä.. =)

Radan alun persjätöistä olen erityisen iloinen!

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Saariselkä 2015, 5 - 7.6

Vähän jälkijunassa kirjottelua.. Tuli ti töihin palattua palovamma käteen ja on aiheuttanut pahasti koko käden särkyä, joten kirjotella ei oikein ole voinut. Nytkin lyhyesti!

Pe ekalta radalta nollavoitto! Toka HYL, kuski kuutamolla - Himo ei armoa anna yhtään ja oma jaksaminen klo 02.15 la yönä ei ihan ollut kohdillaan. =) Nukkumatta klo 06.00 saakka...

La päivän kahdelta ekalta radalta nollat sijoilla 3 ja 2 - tuplanolla. Jälkimminen rata oli totaalinen pelastelunolla! =) 

Sit alkoi femmaputki - la illan vika rata ja su 3 rataa femmoja. Kepeille väärin sisään ja sit 3 kieltoa. 

Mutta älyttömän hyvä fiilis jäi kisoista! Ton koiran kanssa on niin ihana mennä! Toki virheet harmittaa hetken, mutta ollutta ja mennyttä. 

Positiivista oli myös kuulla kehuja menostamme ja erityisesti mm. kontakteja kehuttiin! =)

Ja jos oikeesti kaikki menis nyt jo kuin vettä vaan niin mitäs sit? Ei kaikki voi olla valmista 2v 3kk vanhalla koiralla!!

Videokoostetta radoista!


Nimikoimattomat kuvat Anne Lind:n käsialaa! 
Kiitos!