Kolmas visiitti maajoukkuekarsinnoissa Himon kanssa ja leikki loppu lyhyeen meijän osalta. =(
Kisapaikalla mua ei harmittanut lainkaan, oikeesti, mutta vitutus omista töllöilyistä iski kotimatkalla lekan lailla päähän!! Siis todella!! Vitutus oli sanoinkuvaamaton! Ei siksi, että pudottiin sunnuntailta vaan mun omat hölmöilyt! Ja viime aikoihin hyvin hyvin poikkeuksellisesti vitutus tuntuu jatkuvan vielä näin seuraavana aamunakin, kun tätä kirjoitan!
Mutta kun vika on noin konkreettisesti minun omassa toiminnassani ja itseruoskinta on kuulunut aina kuvaan, niin... mut tässäpä tämä nyt sitten prosessoidaan samalla varmaan?
Eli meijän osalta homma kaatu tyystin mun virheellisiin ohjausvalintoihin ja niiden muuttamiseen viime hetkillä, sekä tietynlaiseen varmisteluun (jota mä vihaan ihan sanatasollakin). Mutta sen verran yritän nyt itselleni selitellä, että tuossa paikassa, kun kisoja ei ole alla koko keväältä kuin kourallinen ja treeniä ei lainkaan sitten helmikuun, niin ei siinä kauhean luottavainen olo hommaan ole. Vaikkakin mua ei jännittänyt lainkaan tuolla, ei lainkaan! =O Ja sen tajusin muuten vasta nyt! Ja jännityshän on epäonnistumisen pelkoa!
Mä olin varmaan jo luovuttanut valmiiksi? Koska ei mun tekemisessä ollut mitään omaan... Puuttu taistelutahto, asenne, halu..nälkä hommaan - vitun paskaa löysäilyä ja turinaa kisapaikalla. Voi perse, nyt tuli itku! (Ja vain siksi, että tajuan että mulle on tapahtunut jotain tässä matkan varrella)
Mitä lie mulle tapahtunut?!? Mä oon vieraannuttanut itseni tästä hommasta? Ei viitti vääntää puukkoa haavassa kun ei oo päästy tekemään?!
Mulle on niin iso osa tässä hommassa itsensä kehittäminen ja haastaminen! Mä nautin Juhan treeneissä missä treenikamujen taso on huippuluokkaa, se pitää sut nälkäsenä... motivaatio pysyy yllä kun pääset treenaamaan ja näät molempien kehityksen. Mulle ei sovi kertakaikkiaan tää et "nautitaan ja iloitaan siitä kun päästään edes tekemään". Joo-o, toki iloitsen siitä koska tilannehan voisi olla se että ei saada tehä ollenkaan, mutta..
Tajuan nyt, että normista poiketen mulla ei oo mitään visiota asioista mitä haluan kehittää meidän kohdalla - yleensä seuraan kaiken maailman rataprofiileja mistä poimin haastavimmat jutut ja paan ne työn alle.. sellaisia ei tällä hetkellä ole.
"tyytyväisyys tappaa kehityksen!" on mun motto - olenko haksahtanut tyytyväisyyden tunteeseen?
Mä oon todella kilpailuhenkinen ihminen ja nyt on tunne, että täältä tullaan vielä! Mä saatana näytän vielä itselleni, että kyllä! MUTTA... kestääkö mun koira? Kuinka mä toteutan kaiken ottaen huomioon sen "vamman"? Se hauisjänteen tulehdus voi uusia hyvin hyvin helposti liiallisella rasituksella!
Nyt pitää tarkkaan pohtia millaisilla metodeilla meidän tavoitteet on saavutettavissa? Mä nautin treenaamisesta ja varsinkin ihan sairaan haastavien ratojen treenaamisesta. Niiden kohdalla vaan fakta on se, että siellä tulee toistoja... joten???.. Ja kun toi koira ei kauheen kevyesti tee mitään!!
Kisaaminen ja nollaprosentin nosto, kyllä, yksi missio.. ja viedä se levelille kaikki tai mitään - voittamaan on lähdettävä! Mutta....
Pienten teknisten asioiden kikkailu? Ei kuullosta houkuttelevalta.
Kokonaisuuksien kirmailu on se mun juttu!
En tiedä - jotenkin just nyt toi Himon vamma aihistaa enemmän kuin koko tuona aikana kun se oli saikulla! Millä hitolla me päästään kehittämään itteemme niin, että toi koira pysyy terveenä ja saadaan vielä oikeesti kisata tosissaan tuolla karsinnoissa ja kaikissa isommissa karkeloissa (tai muutenkin ylipäätään)?
Siinäpä pähkinä purtavaksi! Huoh...
Ja mä kun aina uskon, että kaikella on tarkoituksena - tälläkin tapahtumalla! Enpä taida olla koko keväänä näitä asioita näin syvällisesti pohtinut.. Lakaissut vain maton alle. Poissa mielestä - ei "tuskaa". Samoin kuin on nyt käynyt vähän Leevin poismenon jälkeen.. (itku). Sekin on jäänyt surematta - varsinkin jos vertaan Hugoon hommaa.
Elämä jatkuu... ja kaikkeen löytyy varmasti vastaus, se mikä, aika näyttää.
Oispa joku meedio joka kertois mulle kuin toimia, jotta vältyttäs murheilta, päästäs tavoitteisiin, saatas harrastaa.. Mut nyt ei auta jäädä tuuliajolle tai me livutaan silleen vaan satamien ohi! Täytyy alkaa suunnittelemaan asioita!
Nyt ainakin pari kolme aksatonta viikkoa. Josko Ruotsin, Norjan ja Suomen tuntureiden tuulissa unohtuisi kaikki maalliset murheet.. =)
edit: su klo 20.50. Mieli jo kumasti kirkkaampi!! Todella! Ja olihan jännä päivä livestreamin äärellä! Ja kuin iloinen olen eritoten Mariannen ja Teron joukkuepaikasta - Mariannen unelman saavuttamisesta. Itku tuli, ei voi mitään. Mehutkin lens lattialle, kun riehuin niin kuin oisin lätkämatsia kattonut. =) Unohtu myös mainita, että Himo mitattiin 4 tuomarin toimesta karsinnoissa pikkumaksiksi 49-50cm. =)
perjantai 30. kesäkuuta 2017
Hallilla Vireen kanssa 30.6
Aamu alotettiin kävelyllä eläinlääkärille hakemaan toiset ekinokokkoosi lääkkeet.
Iltapäivällä virpsukan kanssa treenilöt.
Iltapäivällä virpsukan kanssa treenilöt.
maanantai 26. kesäkuuta 2017
Sadetta paossa hallilla 26.6
Virpsun kaa halleiltiin taas ja kyllä tuli kesähallivuokraus tarpeelliseksi tänä kesänä. Vaikka halli on pieni kun piip, niin tänäänkään ei oltas ilman sitä treenattu ollenkaan. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla.
Kepit tyyppäsin alkuun - kolme toistoa, koska tokalla/keskimmäisellä virhe niin, että jätti vikan välin pujottelematta. Eka ja kolmas siis oli ok! Wohoo!
Sit otettiin vähän puomia. Mulla ei ollut kuin pallo mukana palkaksi ja se nostaa tota koiraa ihan likaa joten haasteena oli liian korkea vire ja sen mukanaan tuoma malttamattomuus. Mutta kyl se tietää mitä sillä esteellä pitää tehdä. Jes!
Kolmanneksi tehtiin vähän läksyjä, kun kohta pitäs taas tulla uusiakin. Läksyissäkin oli vire vähän turhan korkeella - sen vuoksi liikaa "epäonnistumisia". Mutta jokainen treeni opettaa meille jotain! ;)
Mahtu sinne enemmän hyvää kuin huonoa. Poikkaria opeteltiin ja putkijarrua mm.
Kepit tyyppäsin alkuun - kolme toistoa, koska tokalla/keskimmäisellä virhe niin, että jätti vikan välin pujottelematta. Eka ja kolmas siis oli ok! Wohoo!
Sit otettiin vähän puomia. Mulla ei ollut kuin pallo mukana palkaksi ja se nostaa tota koiraa ihan likaa joten haasteena oli liian korkea vire ja sen mukanaan tuoma malttamattomuus. Mutta kyl se tietää mitä sillä esteellä pitää tehdä. Jes!
Kolmanneksi tehtiin vähän läksyjä, kun kohta pitäs taas tulla uusiakin. Läksyissäkin oli vire vähän turhan korkeella - sen vuoksi liikaa "epäonnistumisia". Mutta jokainen treeni opettaa meille jotain! ;)
Mahtu sinne enemmän hyvää kuin huonoa. Poikkaria opeteltiin ja putkijarrua mm.
Kontaktipintaa 23.6
Pikainen treeni hallilla ihan pelkkää 2on2off puomin alasosalla. Hyvä pikainen aatttoaamun treeni.
Leenalla 21.6
Himo hyvässä kunnossa =o, ranka ym joustavat. Ei kalvokireyksiä. Ainut mistä Leena sano, että vois varata ihan perus hieronnan, koska pitkissä selkälihaksissa oli ihan perus lihakireyttä. Ja tämä oli Lappeenrannan kovan pohjan seurausta. Himo pääsee hierontaan ke.
Vire oli selvinnut ojaan putoamisestaan vähällä! Niskassa pieni lukko joka aukesi helposti. Ja pientä kireyttä oikealla ja vasenta puolta olisi nyt hyvä vahvistaa.
Vire oli selvinnut ojaan putoamisestaan vähällä! Niskassa pieni lukko joka aukesi helposti. Ja pientä kireyttä oikealla ja vasenta puolta olisi nyt hyvä vahvistaa.
tiistai 20. kesäkuuta 2017
Kepat ja kontaktia 20.6
Tänään kepiteltiin jälleen, ja huikein saavutuksin. Jee! Neljällä ohjurilla alotin, ekalla virhe. Taas palaute koiralle virheestä ja heti seuraava täydellisesti oikein! Tiputin kolmeen teki oikein. Kehu-lelulla ollaan siis menty nykyään ja oikeesta suorituksesta alkaa bileet! Tiputin kahteen ohjuriin, tuli virheellinen suoritus - josta siis seuraa palaute "höpöhöpö!" Tätä seurasi kaksi onnistunutta pujottelua, mä oikeella sekä vasemmalla. Sit vedin riskillä - kaikki ohjurit pois! =o
Ekalla virhe niin, että jätti vikan välin suorittamatta, kun mä housin palkkauksen kanssa.
Sit KAKSI täydellistä suoritusta oikein! Ja siis aina nää mun treenit sisältää eri kulmista menoa ja ohjaajan ollen milloin milläkin puolella keppejä. Super hyper yber iloinen, että mä sain kuin sainkin tän homman tähän pisteeseen. Alku alko hyvin, sit tuli takkuvaihe, tuntu, että solmuja on vaikee saada auki, mut sit ku ne lähti aukeemaan oli kehitys huimaa. Hyvä Virpsukka! Nyt sen tekeminen on muutenkin ollu kaikin puolin asiallisempaa. Liekkö, kun on tehty enemmän, niin ei oo ylivirittynyt ja yli-innokas. Nyt me ei kepitellä vähään aikaan. =) Se onkin jännä nähä mitä se sit tolle koiralle tekee. Kehittyykö normi tapaan levossa vai unohtuu kaikki ja kohellus alkaa.
Sit tehtiin vähän "kiipeetä".. tää seuraava proggis. =) Hyvin meni, mutta tässäkin nyt suurin mutta näin alkuun on koiran malttamattomuus. Se tietää kyllä mitä sen kuulu tehdä, mut ku ei millään malttas. Koheltamalla tekee. =) Mä uskon, että tässäkin mustavalkoisuudella saadaan pian tulosta aikaiseksi. =)
Treenin päätteeksi lähin sit kunnon lenkille ja jumaleissoin toi koira taas pelästytti. Hyppäsi yhen todella heinikkoisen ojan yli pellolle ja takasin hypätessään teki taas sellaisen normi Vireelle tyyppisen bambiloikan. Toi siis loikkaa todella isosti!! Ja putosi sit suoraan sinne ojaan tai sen reunalle, leuka tai joku edellä. Kunnolla en nähny mikä ruumiin osa kolhati, kun heinikko niin pitkä, mut kyl se tällin sai. Harvoin ravailee lenkillä irtiollessaan, mut hetken meni sen jälkeen aika iisisti. Luojan kiitos meillä on huomenna Piira-aika. Mä kerkesin jo siinä sen lennon aikana aatella, että nyt sattuu ja kerkesin jotain vissiin huutakin, mutta sinne humpsahti.
Ekalla virhe niin, että jätti vikan välin suorittamatta, kun mä housin palkkauksen kanssa.
Sit KAKSI täydellistä suoritusta oikein! Ja siis aina nää mun treenit sisältää eri kulmista menoa ja ohjaajan ollen milloin milläkin puolella keppejä. Super hyper yber iloinen, että mä sain kuin sainkin tän homman tähän pisteeseen. Alku alko hyvin, sit tuli takkuvaihe, tuntu, että solmuja on vaikee saada auki, mut sit ku ne lähti aukeemaan oli kehitys huimaa. Hyvä Virpsukka! Nyt sen tekeminen on muutenkin ollu kaikin puolin asiallisempaa. Liekkö, kun on tehty enemmän, niin ei oo ylivirittynyt ja yli-innokas. Nyt me ei kepitellä vähään aikaan. =) Se onkin jännä nähä mitä se sit tolle koiralle tekee. Kehittyykö normi tapaan levossa vai unohtuu kaikki ja kohellus alkaa.
Sit tehtiin vähän "kiipeetä".. tää seuraava proggis. =) Hyvin meni, mutta tässäkin nyt suurin mutta näin alkuun on koiran malttamattomuus. Se tietää kyllä mitä sen kuulu tehdä, mut ku ei millään malttas. Koheltamalla tekee. =) Mä uskon, että tässäkin mustavalkoisuudella saadaan pian tulosta aikaiseksi. =)
Treenin päätteeksi lähin sit kunnon lenkille ja jumaleissoin toi koira taas pelästytti. Hyppäsi yhen todella heinikkoisen ojan yli pellolle ja takasin hypätessään teki taas sellaisen normi Vireelle tyyppisen bambiloikan. Toi siis loikkaa todella isosti!! Ja putosi sit suoraan sinne ojaan tai sen reunalle, leuka tai joku edellä. Kunnolla en nähny mikä ruumiin osa kolhati, kun heinikko niin pitkä, mut kyl se tällin sai. Harvoin ravailee lenkillä irtiollessaan, mut hetken meni sen jälkeen aika iisisti. Luojan kiitos meillä on huomenna Piira-aika. Mä kerkesin jo siinä sen lennon aikana aatella, että nyt sattuu ja kerkesin jotain vissiin huutakin, mutta sinne humpsahti.
Vii:n vuoro 19.6
Vähän keppihommia ja sit kurssihommia.
Kepeillä 6 pujottelukertaa 4 ohjurin kanssa, joista 4 oli täysin onnistunutta ja kaksi meni pipariksi, joiden kohdalla ei siis voi puhua pujottelusta. =) Mutta kaava siis kaksi onnistunutta, kaksi kohellusyritystä joissa annoin koiralle palautetta, että "höpöhöpö!" ja sit taas kaksi onnistunutta. Jes!
Sit tehtiin putken suun ohitusta, kaukaa takaakiertoon lähetystä jne pienessä kuviossa... video
Kepeillä 6 pujottelukertaa 4 ohjurin kanssa, joista 4 oli täysin onnistunutta ja kaksi meni pipariksi, joiden kohdalla ei siis voi puhua pujottelusta. =) Mutta kaava siis kaksi onnistunutta, kaksi kohellusyritystä joissa annoin koiralle palautetta, että "höpöhöpö!" ja sit taas kaksi onnistunutta. Jes!
Sit tehtiin putken suun ohitusta, kaukaa takaakiertoon lähetystä jne pienessä kuviossa... video
SM 2017 sij. 18/244
Koitti taas se aika vuodesta kun kisattiin Suomen aksakunkkujen titteleistä. =)
Yllätys - se emme olleet me Rusakon kanssa tänäkään vuonna. =D
Nää oli Himon tokat SM kisat! Ouluun oltas sillon aikoinaan saatu jo osallistua, mutta päätin jättää väliin.
La oli joukkuekisa - omassa seurassa ei kykeneväisiä kisaajia ois ollu kun Minna ja Usva, mutta Minna päätti ton päivän jättää väliin. Mä olin jo asennoitunut, että joukkuetta ei tuu lainkaan, mutta sit Hasun Tiina alko "pommittamaan" et mennään. Hän liittyi sen vuoksi Mänts:iin.
Hän osallistuisi kahdella koiralla ja mä kahdella, kun Hannamari tyrkkäsi Qran kyttöön.
Ja olihan toi Inkin ollut käytössä. Mä olin jo kirjottanut viestin valmiiksi molemmille, et en mä lähe joukkuekisaan, mut sit jokin sai poistamaan tekstin. Pohdin, että teenpähän ainakin kaksi ihmistä iloiseksi ja Himo pääsee ottamaan tuntumaan alustaan.
Tiina alotti L:llä ja hyllytti A.n jälkeen, kun oli kaksi estettä enään jäljellä. Mä Himolla seuraavaksi ja ihan ok nolla - aika kauan joutu oottaa puomilla koira. Sit mä Qralla. Sille vähän eri ohjausvalinnoilla kuin Himolla, Hannamarin kehotuksien mukaan. Puomille päällejuoksu (tätä en Himolla halunnut tehdä, kun on vietikkäällä koiralla saakutin haastavaa vaikka ois kuin vahvat kontaktit!) ja ei tota kestänyt Qrakaan, sai siitä virheen. Sit ennen keppejä okserille vekkasin ja Qra lähti kiertää koko esteen, suikkasi kepeille jne.. = hyl. Hannamari oli juuri 1 koira ennen meitä sanonut Tiinalle että unohti mulle mainita ton kuinka herkästi Qra lähtee vekeistä takaakiertoon, eikä ollut kuulemma enään uskaltanut mua asian suhteen häiritä. Olis ihan hyvin voinut!! Oltas EHKÄ voitu estää hyl. =)
Tiina oli Evellä ankkurina ja oli ottanut keinulta femman.
Joten meijän joukkuekisa jäikin osallistumisen ilon tasolle. =)
La oli jo aika pitkä ja saakutin helteinen pv! Niska ja hartiat kärys... Lähettiin himasta aamulla klo 7.00 ja taidettiin olla illalla samoihin aikoihin kotona. Marko oli mun matkassa la päivän.
Sittenpä taas su aamuna kohti Lappeenrantaa! Nyt pääsin onneksi Minnan kyydissä. Lähettiin Mäntsälästä klo 8.00 ja mun ryhmän tutustuminen yksilöhypäriin oli 12.00. Minna oli rankingissä korkeemalla kuin mä ja starttasi siinä vikassa kuumassa ryhmässä, eli 12.40 tutustuminen.
Matkalla katottiin livestreamia ja kaksi paikkaa radassa sai heti kättelyssä epäileväiseksi. Keppien sisäänmeno ja keppien jälkeinen elämä. =) Kisapaikalle päästyä ja rata sieltä kehänreunalta kierrettyä asia ei muuttunut miksikään. Ennen tutustumista päätin, että en pähkäile valitsen mitä valitsen ja se tod.näk on kakkoselle niisto riman takia, kepeille vetämällä meni syteen tai saveen ja valssi muurin jälkeen koska välistävedon saa tapella Himon kanssa ja siinä huudossa on sitten taas muurin palikatkin vaarassa. Tavoite oli finaaliin pääsy molemilla luonnollisesti! Ja puhuttiinkin matkalla että toivottavasti päästään molemmat tai ei kumpikaan. =) Meijän osalta tavoite täyttyi rimaa hipoen, kirjaimellisti, kun rimat muutamassa kohden kolisi. Ja oltiin vasta sijalla 31. 1 hampaat irvessä työstämätön paikka ja tulos on tämä. =) Video
Minnan Usva tiputti ekan riman jonka jälkeen tekivät sairaan hyvän radan. Minna kun tuli radalta pois ni multa tuli itku. Mua niin harmitti niitten puolesta! Minnalle pystyin vaan sanoa että ei oo sanoja ja sit tirauteltiin lisää molemmat. =) He ois niin ansainneet päästä finaaliin myös! Viime vuonna heillä oli sama kohtalo - 1 rima alas. Vitun raaka laji!
Sit alkokin hitonmoinen oottelu! Maksifinaali vikana... tais olla kello lähempänä seiskaa kun homma alko rullaa. 61 teki nolla karsintaradalla. Ja monta hyvää koirakkoa jäi rannalla ruikuttamaan! Ja niin monta hyvää koirakkoa epäonnistu finaalissa. "pahan" radan oli Sandra Deissa tehnyt ja pahan vain ihmismielelle ei muulle. Meillä kosahti alkuun kun luotin kuin pässi sarviini että putkeen tulee koira, mutta lähinkin kääntymään mitä ilmeisemmin liian aikaisin ja koira meinas mennä puomille. Kerkesin reagoida ja luopu mut sit tuli putkesta ohi... harmi! Sit alkokin kamalaakin kamalampi pelastelukierre joka kesti kepeille saakka. Loppuradasta vielä 1 outo kielto ja lopputuos 1
0. Sijoitus lopulta 18/244. Huonommin kuin viime vuonna, mutta mä oon ihan tyytyväinen. Rusakon tokat SM.t ja päästiin taas finaaliin. Siellä oltiin vaan molemmat jo liian väsyjä. .. koira käveli ylämäen ylös loppuverkassa ja halusi vaan autolle - se oli ihan puhki. 12 tunnin päivä silläkin jo takana. kotona oltiin joskus puol 11 illalla. Hannamari teki hienon nousun sijalta 61 8.ksi. Starttasi radalle kana ja teki nollan! Juha ansaitsi voiton - 2 vuotta poissa suomen kisakentiltä ja paluu kunkkuna! =) Iloinen olin myös Viitasen Minnan puolesta! Sit Toivolan Jannen mä haluisin joskus nähdä menestyvän, todella! Mua niin kävi sääliksi hän kun hyllytti finaalissa heti alussa, vaikka sääli on sairautta... samoin Mariannelle ja Terolle toivoisin menestystä, mutta heitä odottelee kansainväliset kentät. =) Ja yksi kuka on kanssa painunut mieleen jo monelta vuodelta uskomattoman epäonnensa kanssa on Aaltosen Mikko.
Mä iloitsen siitä että sain edes osallistua, koira tuli kuntoon ja päästiin kirmaamaan. Oli ihan huikeeta vaikkakin paljon epävarmuustekijöitä kerkeää kasautua mieleen, kun alla ei ole aktiivista tekemisen (treenaamisen ja kisaamisen) kautta. Treenannut Himo on viimeksi helmikuussa ja muutamat starti kerettiin vetää ennen näitä kisoja. Nyt koira huilaa taas karsintoihin saakka...
Yllätys - se emme olleet me Rusakon kanssa tänäkään vuonna. =D
Nää oli Himon tokat SM kisat! Ouluun oltas sillon aikoinaan saatu jo osallistua, mutta päätin jättää väliin.
La oli joukkuekisa - omassa seurassa ei kykeneväisiä kisaajia ois ollu kun Minna ja Usva, mutta Minna päätti ton päivän jättää väliin. Mä olin jo asennoitunut, että joukkuetta ei tuu lainkaan, mutta sit Hasun Tiina alko "pommittamaan" et mennään. Hän liittyi sen vuoksi Mänts:iin.
Hän osallistuisi kahdella koiralla ja mä kahdella, kun Hannamari tyrkkäsi Qran kyttöön.
Ja olihan toi Inkin ollut käytössä. Mä olin jo kirjottanut viestin valmiiksi molemmille, et en mä lähe joukkuekisaan, mut sit jokin sai poistamaan tekstin. Pohdin, että teenpähän ainakin kaksi ihmistä iloiseksi ja Himo pääsee ottamaan tuntumaan alustaan.
Tiina alotti L:llä ja hyllytti A.n jälkeen, kun oli kaksi estettä enään jäljellä. Mä Himolla seuraavaksi ja ihan ok nolla - aika kauan joutu oottaa puomilla koira. Sit mä Qralla. Sille vähän eri ohjausvalinnoilla kuin Himolla, Hannamarin kehotuksien mukaan. Puomille päällejuoksu (tätä en Himolla halunnut tehdä, kun on vietikkäällä koiralla saakutin haastavaa vaikka ois kuin vahvat kontaktit!) ja ei tota kestänyt Qrakaan, sai siitä virheen. Sit ennen keppejä okserille vekkasin ja Qra lähti kiertää koko esteen, suikkasi kepeille jne.. = hyl. Hannamari oli juuri 1 koira ennen meitä sanonut Tiinalle että unohti mulle mainita ton kuinka herkästi Qra lähtee vekeistä takaakiertoon, eikä ollut kuulemma enään uskaltanut mua asian suhteen häiritä. Olis ihan hyvin voinut!! Oltas EHKÄ voitu estää hyl. =)
Tiina oli Evellä ankkurina ja oli ottanut keinulta femman.
Joten meijän joukkuekisa jäikin osallistumisen ilon tasolle. =)
La oli jo aika pitkä ja saakutin helteinen pv! Niska ja hartiat kärys... Lähettiin himasta aamulla klo 7.00 ja taidettiin olla illalla samoihin aikoihin kotona. Marko oli mun matkassa la päivän.
Sittenpä taas su aamuna kohti Lappeenrantaa! Nyt pääsin onneksi Minnan kyydissä. Lähettiin Mäntsälästä klo 8.00 ja mun ryhmän tutustuminen yksilöhypäriin oli 12.00. Minna oli rankingissä korkeemalla kuin mä ja starttasi siinä vikassa kuumassa ryhmässä, eli 12.40 tutustuminen.
Matkalla katottiin livestreamia ja kaksi paikkaa radassa sai heti kättelyssä epäileväiseksi. Keppien sisäänmeno ja keppien jälkeinen elämä. =) Kisapaikalle päästyä ja rata sieltä kehänreunalta kierrettyä asia ei muuttunut miksikään. Ennen tutustumista päätin, että en pähkäile valitsen mitä valitsen ja se tod.näk on kakkoselle niisto riman takia, kepeille vetämällä meni syteen tai saveen ja valssi muurin jälkeen koska välistävedon saa tapella Himon kanssa ja siinä huudossa on sitten taas muurin palikatkin vaarassa. Tavoite oli finaaliin pääsy molemilla luonnollisesti! Ja puhuttiinkin matkalla että toivottavasti päästään molemmat tai ei kumpikaan. =) Meijän osalta tavoite täyttyi rimaa hipoen, kirjaimellisti, kun rimat muutamassa kohden kolisi. Ja oltiin vasta sijalla 31. 1 hampaat irvessä työstämätön paikka ja tulos on tämä. =) Video
Minnan Usva tiputti ekan riman jonka jälkeen tekivät sairaan hyvän radan. Minna kun tuli radalta pois ni multa tuli itku. Mua niin harmitti niitten puolesta! Minnalle pystyin vaan sanoa että ei oo sanoja ja sit tirauteltiin lisää molemmat. =) He ois niin ansainneet päästä finaaliin myös! Viime vuonna heillä oli sama kohtalo - 1 rima alas. Vitun raaka laji!
Sit alkokin hitonmoinen oottelu! Maksifinaali vikana... tais olla kello lähempänä seiskaa kun homma alko rullaa. 61 teki nolla karsintaradalla. Ja monta hyvää koirakkoa jäi rannalla ruikuttamaan! Ja niin monta hyvää koirakkoa epäonnistu finaalissa. "pahan" radan oli Sandra Deissa tehnyt ja pahan vain ihmismielelle ei muulle. Meillä kosahti alkuun kun luotin kuin pässi sarviini että putkeen tulee koira, mutta lähinkin kääntymään mitä ilmeisemmin liian aikaisin ja koira meinas mennä puomille. Kerkesin reagoida ja luopu mut sit tuli putkesta ohi... harmi! Sit alkokin kamalaakin kamalampi pelastelukierre joka kesti kepeille saakka. Loppuradasta vielä 1 outo kielto ja lopputuos 1
0. Sijoitus lopulta 18/244. Huonommin kuin viime vuonna, mutta mä oon ihan tyytyväinen. Rusakon tokat SM.t ja päästiin taas finaaliin. Siellä oltiin vaan molemmat jo liian väsyjä. .. koira käveli ylämäen ylös loppuverkassa ja halusi vaan autolle - se oli ihan puhki. 12 tunnin päivä silläkin jo takana. kotona oltiin joskus puol 11 illalla. Hannamari teki hienon nousun sijalta 61 8.ksi. Starttasi radalle kana ja teki nollan! Juha ansaitsi voiton - 2 vuotta poissa suomen kisakentiltä ja paluu kunkkuna! =) Iloinen olin myös Viitasen Minnan puolesta! Sit Toivolan Jannen mä haluisin joskus nähdä menestyvän, todella! Mua niin kävi sääliksi hän kun hyllytti finaalissa heti alussa, vaikka sääli on sairautta... samoin Mariannelle ja Terolle toivoisin menestystä, mutta heitä odottelee kansainväliset kentät. =) Ja yksi kuka on kanssa painunut mieleen jo monelta vuodelta uskomattoman epäonnensa kanssa on Aaltosen Mikko.
Mä iloitsen siitä että sain edes osallistua, koira tuli kuntoon ja päästiin kirmaamaan. Oli ihan huikeeta vaikkakin paljon epävarmuustekijöitä kerkeää kasautua mieleen, kun alla ei ole aktiivista tekemisen (treenaamisen ja kisaamisen) kautta. Treenannut Himo on viimeksi helmikuussa ja muutamat starti kerettiin vetää ennen näitä kisoja. Nyt koira huilaa taas karsintoihin saakka...
perjantai 16. kesäkuuta 2017
Kepittelyt jatkuu 15 ja 16.6
Eilen ja tänään hallilla taas kepittelemässä Vireen kanssa. Eilinen oli ennemmän tai vähemmän turhauttava - alkuu ihan törkeen hyvin, mut sit taas totaalinen homman kadotus... Oma lanttu ihan sekaisin, että kuin ton tirriäisen kanssa edetä?! =) Tein suunnitelman jota lähin tänään toteuttaamaan, no se meni tänään sitte perseelleen se suunnitelma. Ei natsaa tolle koiralle ni ei. =)
Mutta silti tänään valoa tunnelin päässä!! Jos sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy, niin tässä pätee kokeilemalla selviää! =) Tänään tuntu et nyt päästiin sille tasolle mihin mä oon tyytyväinen ja mistä on hyvä pienen breikin jälkeen jatkaa. Tässä hommassa mikään ei menny niinku suunnittelin ja aattelin meidän menevän tauolle keppitreenistä "valmiimpana". Mutta noup - näillä mennään. Himo oli mun muistaaseni paljon helpompi tässä brokkiksessa! Vireen haaste on ruolla liina alhainen vire ja taas lelulla liian korkea vire.
Nyt sain Virpukalla vaihdettua verkot ohjureihin, joskin tänään joissakin toistoissa oli molemmat... =)
Mut nyt tosiaan näytti meno vikoilla toistoilla siltä mihin voin breikkaa ja mistä on hyvä jatkaa!
Video
Mutta silti tänään valoa tunnelin päässä!! Jos sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy, niin tässä pätee kokeilemalla selviää! =) Tänään tuntu et nyt päästiin sille tasolle mihin mä oon tyytyväinen ja mistä on hyvä pienen breikin jälkeen jatkaa. Tässä hommassa mikään ei menny niinku suunnittelin ja aattelin meidän menevän tauolle keppitreenistä "valmiimpana". Mutta noup - näillä mennään. Himo oli mun muistaaseni paljon helpompi tässä brokkiksessa! Vireen haaste on ruolla liina alhainen vire ja taas lelulla liian korkea vire.
Nyt sain Virpukalla vaihdettua verkot ohjureihin, joskin tänään joissakin toistoissa oli molemmat... =)
Mut nyt tosiaan näytti meno vikoilla toistoilla siltä mihin voin breikkaa ja mistä on hyvä jatkaa!
Video
keskiviikko 14. kesäkuuta 2017
Projekti kerrallaan nyt edeten 14.6
Jälleen kerran iski ahdistus, että Vireelle pitää opettaa sitä ja tätä....jos iis agiitystä puhutaan ja siinä halutaan edistyäkin. =) Tuntuu, että mikään homma ei etene ja valmistu. Mut eihän ne voi, jos ei tee mitään! Nyt otin mission, että 1 asia kerrallaan, jotta ite saan rauhan. Tuntuu että elämässä on muutenkin nyt niin paljon kaikkea...
Nyt siis vuorossa keppiproggis ja siihen pisteeseen, että saan verkot vex ja sit totaalilepo niistä.
Sen jälkeen fiksaan puomin kuntoon.
Tänään käytiin kepatreenissä hallilla, koska meijän piha on liian pieni tohon hommaan, niin päätin siirtää asian treenin tyystin muualle - jotta voidaan edetä kunnolla. Alkuhommat saatiin hyvin pihassa käyntiin. Koira tietää mitkä on kepit! = lähtee hakemaan niitä sanasta.
Mutta voi jösses, että toi koira haastaa mua kouluttajana! =)
Mä haluaisin, että sen vire ei nouse liikaa ja siksi en diggaa heittopalkka ajatuksesta. Varsinkin kun Vire on hyvin reaktiivinen! Siksipä valitsin käytettäväksi etupalkkaa - treat&train laitetta, mutta sepä kun ei oikeen sytytä tuota koiraa. Sillä ei ole hinku edetä sinne ilman mun liikettä ja se on huono se!
Kävi vaan mun käsiin kiinni. =O
Saatiin kyl jokunen hyvä toisto, mutta...
Sit otin pallon kehiin ja kylläpä motivaatio kasvo. Tais olla 1 tai 2 hyvää toistoa ja sit pakka levis. Vire nousi liikaa ja koira tiloissa. Virheitä virheiden perään..
Passitin koiran tuumaustauolle. Tasin laitella takaisin poistamiani verkkoja ja loppuun 1 onnistunut suoritus ja that's it. Saas nähä miten tää homma etenee! Nään jo tiettyjä ongelmanpaikkoja.. mm. taaksejättäytymisen treenaus jne.. mutta ei vielä kannata mennä asioiden edelle. Katotaan nyt miten kuuri puree. Huomenna jatketaan!
Video todisti, että oli siellä useampi onnistunut suoritus ja mun muistikuva osittain näin väärä! Mutta hyvin näkyy palkkauksen teho..
Nyt siis vuorossa keppiproggis ja siihen pisteeseen, että saan verkot vex ja sit totaalilepo niistä.
Sen jälkeen fiksaan puomin kuntoon.
Tänään käytiin kepatreenissä hallilla, koska meijän piha on liian pieni tohon hommaan, niin päätin siirtää asian treenin tyystin muualle - jotta voidaan edetä kunnolla. Alkuhommat saatiin hyvin pihassa käyntiin. Koira tietää mitkä on kepit! = lähtee hakemaan niitä sanasta.
Mutta voi jösses, että toi koira haastaa mua kouluttajana! =)
Mä haluaisin, että sen vire ei nouse liikaa ja siksi en diggaa heittopalkka ajatuksesta. Varsinkin kun Vire on hyvin reaktiivinen! Siksipä valitsin käytettäväksi etupalkkaa - treat&train laitetta, mutta sepä kun ei oikeen sytytä tuota koiraa. Sillä ei ole hinku edetä sinne ilman mun liikettä ja se on huono se!
Kävi vaan mun käsiin kiinni. =O
Saatiin kyl jokunen hyvä toisto, mutta...
Sit otin pallon kehiin ja kylläpä motivaatio kasvo. Tais olla 1 tai 2 hyvää toistoa ja sit pakka levis. Vire nousi liikaa ja koira tiloissa. Virheitä virheiden perään..
Passitin koiran tuumaustauolle. Tasin laitella takaisin poistamiani verkkoja ja loppuun 1 onnistunut suoritus ja that's it. Saas nähä miten tää homma etenee! Nään jo tiettyjä ongelmanpaikkoja.. mm. taaksejättäytymisen treenaus jne.. mutta ei vielä kannata mennä asioiden edelle. Katotaan nyt miten kuuri puree. Huomenna jatketaan!
Video todisti, että oli siellä useampi onnistunut suoritus ja mun muistikuva osittain näin väärä! Mutta hyvin näkyy palkkauksen teho..
Virpsullekin aksaa 13.6
Käytiin kurssin eka setin vikoja kuvioita vääntämässä.. On haastavia Vireen tasoiselle koiralle ja kun mä en tunnetusti pilko niitä tarpeeksi.. Tänään kyllä jo huomattavasti enemmän kuin aiemmin. =)
Sit wrapeissa rimat ropisee, kun astuu vaan yli.. Leikkaus haastavaa osana kokonaisuutta. Mutta joo - on sillon joskus treenattu kahdesti? ni ei ihme!
Mukaanotetuista kuvausvälineistä loppu akut heti kättelyssä..
Sit wrapeissa rimat ropisee, kun astuu vaan yli.. Leikkaus haastavaa osana kokonaisuutta. Mutta joo - on sillon joskus treenattu kahdesti? ni ei ihme!
Mukaanotetuista kuvausvälineistä loppu akut heti kättelyssä..
maanantai 12. kesäkuuta 2017
Saariselkä, 6 vuosi! 7-11.6
Tää Saariselän kisareissu on jo kuulunut usean vuoden ajan meillä tähän kesäkuun alkuun.
Nyt oli koko kevään yx ? et lähetäänkö, päästäänkö lähtemään, kannattaako - Himon toipilasajan vuoksi mm. Ja siksikin, että viime vuoden reissu oli ihan super - jotenkin tuntu että "täyttymys" on tullut. Voiko enään reissu paremmaksi muuttua...
NO TODELLAKIN VOI! SIIS NIIN SUPER REISSU TÄNÄVUONNA, ETTÄ EI OO SANOJA KERTOMAAN! =)
Mut siis joo, pohdin jo lainakisakumppaneitakin matkaan ja olisin Inkin Heidiltä saanutkin, mutta jostain kuitenkin kumpusi, että paskat. Omalla kisaan sen minkä kisaan jos mennään. Nautitaan siitä että päästään tekemään ja unohdetaan majotuspaketin tavottelu. Nautitaan oheistoiminnasta ja niinhän sinä kävikin, tuntu jopa että aksa on pieni hidaste siellä matkassa. =) Sairaan ihana reissu! Vitutti lähtee su himaan! Meitä helli siellä helteet ja etelässä sato! Kerranki näin päin! Mulla oli pakattun 5 pipoa mukaan, mutta yhtäkään en tarvinnu! =)
Mä ilmosin Himon 5 starttiin, pe illan kahteen ja la kahteen, mutta kahteen vikaan jotta toipumisaika perjantaista olisi mahdollisimman pitkä. Ja hyvä siitä tulikin, koska kisat loppui ennätyaikasin perjantaina, ikinä oo noin ajoissa loppunu. Sunnuntaille ilmosin yhteen - sen olin valmistatunut jättämään välistä jos tilanne vaatii. Muuta onneksi ei tarvinnut. =)
Hommahan meni tänä vuonna niin, että reissuun lähettin muutamaa päivää aiemmin, jo ti 6.6 illalla. About 20.00 startattiin ja viimevuoden tapaan suhattiin Ouluun ABC.lle nukkumaan toviksi (2h), jossa oltiin ke aamuyöllä aout 3.30. Siinä treffattiin Minna ja Janne, jotka sai meijät aika pian kiinni, lähdettyään matkaan pari tuntia myöhemmin. Taisvat olla tunti meijän perästä Oulussa. Me toki pysähdeltiin matkalla.. Aamupala rykästiin nassukkaan ABC:llä 8,90 € / nenu. Roviksessa pysähdyttiin pikasesti Shellillä ostaa juomista jne.. Seuraava stoppi Sodankylässä jossa käytiin paikallisessa pienessä lounaskahvilassa syömässä, muistaakseni 10,90 €. Tästä suunnattiin ennakkosuunnitelmien mukaisesti matkan varrella olevalle Pyhä-Nattaselle, pienelle 7 km lenkille. Ja siellä oikeesti iski todellisuus vasten kasvoja kuinka hieno sää meitä helli. Niin helmee! Ja yllätti reittikin! ;) Josain vaiheessa tauttiin että aika vaarallisilla vesillä mentiin, ei tienny mitä kivenkoloja / railoja jalkojen alla on kun lumeessa rinnettä tarvottiin... jokainen humahti jossain vaiheessa.. Koirienkin puolesta hirvitti!
Tie Nattasen lähtöpaikalle oli kovin mielenkiintoinen. Tien alussa oli kylttikin, että omalla vastuulla. =)
Kengät kastu totaalisesta ja jumalauta se vesi mikä tuolla lumen alla virtasi ja lillu oli kylmää!! Mentiin ihan kivun äärirajoille!
Saavuttuamme Saariselälle kaupan kautta hotellille... Sit tais olla sauna ja sidukat - untenmaille.. kellonajoista ei hajuakaan. Enkä nyt oikeesti ees kunnolla muista.. =)
To aamusta aamupalalle klo 9.00 ja sen jälkeen taas luonnon helmaan. Ajatuksena kävellä Rumakurulle, mutta se ei lumen vuoksi ollut mahdollista. Muisti eiliseltä oli liian tuoreena mielessä! Yksi jalkojenjäädytyskeissi riitti! =) Vaikka ei tälläkään reissulla kuivin jaloin selvitty! Mutta sää oli niin *smak* =)
Nyt oli koko kevään yx ? et lähetäänkö, päästäänkö lähtemään, kannattaako - Himon toipilasajan vuoksi mm. Ja siksikin, että viime vuoden reissu oli ihan super - jotenkin tuntu että "täyttymys" on tullut. Voiko enään reissu paremmaksi muuttua...
NO TODELLAKIN VOI! SIIS NIIN SUPER REISSU TÄNÄVUONNA, ETTÄ EI OO SANOJA KERTOMAAN! =)
Mut siis joo, pohdin jo lainakisakumppaneitakin matkaan ja olisin Inkin Heidiltä saanutkin, mutta jostain kuitenkin kumpusi, että paskat. Omalla kisaan sen minkä kisaan jos mennään. Nautitaan siitä että päästään tekemään ja unohdetaan majotuspaketin tavottelu. Nautitaan oheistoiminnasta ja niinhän sinä kävikin, tuntu jopa että aksa on pieni hidaste siellä matkassa. =) Sairaan ihana reissu! Vitutti lähtee su himaan! Meitä helli siellä helteet ja etelässä sato! Kerranki näin päin! Mulla oli pakattun 5 pipoa mukaan, mutta yhtäkään en tarvinnu! =)
Mä ilmosin Himon 5 starttiin, pe illan kahteen ja la kahteen, mutta kahteen vikaan jotta toipumisaika perjantaista olisi mahdollisimman pitkä. Ja hyvä siitä tulikin, koska kisat loppui ennätyaikasin perjantaina, ikinä oo noin ajoissa loppunu. Sunnuntaille ilmosin yhteen - sen olin valmistatunut jättämään välistä jos tilanne vaatii. Muuta onneksi ei tarvinnut. =)
Hommahan meni tänä vuonna niin, että reissuun lähettin muutamaa päivää aiemmin, jo ti 6.6 illalla. About 20.00 startattiin ja viimevuoden tapaan suhattiin Ouluun ABC.lle nukkumaan toviksi (2h), jossa oltiin ke aamuyöllä aout 3.30. Siinä treffattiin Minna ja Janne, jotka sai meijät aika pian kiinni, lähdettyään matkaan pari tuntia myöhemmin. Taisvat olla tunti meijän perästä Oulussa. Me toki pysähdeltiin matkalla.. Aamupala rykästiin nassukkaan ABC:llä 8,90 € / nenu. Roviksessa pysähdyttiin pikasesti Shellillä ostaa juomista jne.. Seuraava stoppi Sodankylässä jossa käytiin paikallisessa pienessä lounaskahvilassa syömässä, muistaakseni 10,90 €. Tästä suunnattiin ennakkosuunnitelmien mukaisesti matkan varrella olevalle Pyhä-Nattaselle, pienelle 7 km lenkille. Ja siellä oikeesti iski todellisuus vasten kasvoja kuinka hieno sää meitä helli. Niin helmee! Ja yllätti reittikin! ;) Josain vaiheessa tauttiin että aika vaarallisilla vesillä mentiin, ei tienny mitä kivenkoloja / railoja jalkojen alla on kun lumeessa rinnettä tarvottiin... jokainen humahti jossain vaiheessa.. Koirienkin puolesta hirvitti!
Saavuttuamme Saariselälle kaupan kautta hotellille... Sit tais olla sauna ja sidukat - untenmaille.. kellonajoista ei hajuakaan. Enkä nyt oikeesti ees kunnolla muista.. =)
To aamusta aamupalalle klo 9.00 ja sen jälkeen taas luonnon helmaan. Ajatuksena kävellä Rumakurulle, mutta se ei lumen vuoksi ollut mahdollista. Muisti eiliseltä oli liian tuoreena mielessä! Yksi jalkojenjäädytyskeissi riitti! =) Vaikka ei tälläkään reissulla kuivin jaloin selvitty! Mutta sää oli niin *smak* =)
Ilta tais taas venähtää pikkutunneille.. mutta pe aamusta taas aamupalalle klo 9.00. Markolla oli salipäivä, mutta Minna, Janne ja mä suunnattiin huipputaas Kaunispäätä. Himo jäi huilii Markon kaa ja valmistautumaan illan startteihin.
Pe kisat, eka rata nollavoitto toka kaoottinen rimojen roiskintaa jne = hyl. Eli normi kaava! =)
Illalla mentiin laavulle porukalla ja ohhoh kuin se venähtikin sinne klo 3.00 aamuyöhön. =D Mut kivaa oli! Aamulla taas aamupalalle rapeena klo 9.00. =)
La aamupäivä meni lepposasti Virpsukan kanssa kisapaikalla piipahtaen ja muiden suorituksia katellen. Omat kisat alko hypärillä jossa valitettava 1 kielto, kun kovistelin Rusakkoa ennen radalle menoa. Se oli tosi kuuliainen ja rimat pysy. Päivän toka rata oli yllätyksellisesti nollavoitto, radan lopun draamasta huolimatta. Tuli sitten kaaduttua radalla, eli nyt sekin on koettu. =)
Illalla käytiin Pirtissä syömässä ja piti vielä lähtee yö vaellukselle, mut onneksi se vaihtu kortinpeluuseen huoneistolla. Veny se silti klo 2.00 mulla, noi muut jatko vielä.. =)
Aamulla taas aamupalalle klo 9.00 ja kisaamaan 11 jälkeen. Ennen kisoja käytiin Minnan kaa vaeltelemassa tunnin verran lähimaastossa.
Sunnuntain rata oli meiltä ihan ok, 1 rima alas ja luokan nopein aika! Summasummarum: 5 rataa joista 2 nollavoittoa, 2 femmarataa (kielto sekä rima) ja 1 kaoosrata (hyl). Tauon jälkeen ihan ok setti! Toki tuo 1 rimakin olis voinu olla tulematta alas! Inhoon!
Kisojen jälkeen pakattiin auto, kävin kuvaamassa Minnaa ja Jannee fillaroimassa (homma siirty päivästä toiseen) sit 15.30 kohti kotia jossa oltiin 13,5h matkanteon jälkeen ma 12.6 aamuyöllä klo 4.40. Kamat jätettiin autoon ja painuttiin suoraan pehkuihin!
Nää matkalla kuvatut tuli nyt väärässä järjestyksessä, vikana napattu on ekana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)